Taijin kyofusho -häiriö: pelko muiden loukkaamisesta

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Taijin kyofusho -häiriö on omanlaisensa sosiaalinen fobia, joka saa ihmisen pelkäämään muiden loukkaamista jollakin tavalla, joko sanomalla jotakin väärää, tekemällä väärän eleen tai vaikka katsomalla toista ihmistä väärin. Niin oudolta kuin tämä fobia saattaakin kuulostaa, se on oppikirjaesimerkki sosiaalisesta ahdistuksesta.

Taijin kyofusho -häiriö liitetään erityisesti japanilaisiin. Kuten jo luultavasti tiedät, japanilaisilla on korkeat standardit korrektille käytökselle, muiden ehdottomalle kunnioittamiselle ja huomaavaisuudelle. On kuitenkin huomionarvoista, että tämän tyyppistä sosiaalista fobiaa voi esiintyä missä kulttuurissa tahansa.

Taijin kyofusho -häiriö juontaa juurensa ihmisen epävarmuudesta. Se luo pakkomielteen täydellisyydestä. Ihminen haluaa näyttää hyvältä, käyttäytyä täydellisesti tai olla mahdollisimman sosiaalinen. Tämä tekee hänestä epävarman.

Muita esimerkkejä taijin kyofusho -häiriölle tyypillisistä peloista ovat oman änkytyksen häpeäminen, jonkin tyhmän sanominen tai pahalta haiseminen.

Taijin kyofusho -häiriö havaittiin ensimmäisen kerran Japanissa. Länsimaissa tämän tyyppisellä fobialla ei ole omaa kategoriaansa, vaan se luokitellaan muiden sosiaalisten fobioiden joukkoon.

Taijin kyofusho -häiriö: piirteet ja hoito

Tämä häiriö voidaan kääntää “sosiaalisten pelkojen häiriöksi”. Se kuvailtiin ensimmäisen kerran Japanissa. Japanin kulttuurissa ryhmät ovat yksilöitä tärkeämpiä. Muiden loukkaamisen pelko on siis ymmärrettävää.

Tämän tyyppistä fobiaa on nähtävillä myös muualla maailmassa, mutta Japanissa se on hyvin tunnettu psykiatrinen oireyhtymä. Länsimaissa siitä ei juuri kuule puhuttavan. Se ei täällä kuulu mihinkään omaan kategoriaan, vaan se on osa muita erityisiä pakko-oireisia ja niihin liittyviä häiriöitä.

Kuinka taijin kyofusho -häiriö ja sosiaalinen ahdistus eroavat toisistaan

Vaikka taijin kyofusho -häiriö on yhden tyyppinen sosiaalinen fobia, sen erottaa muista sosiaalisista fobioista muutama piirre.

• Sosiaalisista fobioista kärsivät ihmiset huolehtivat paljon, sekä tuntevat häpeää ja ahdistusta ollessaan muiden ihmisten keskuudessa. Taijin kyofusho -häiriöstä kärsivät puolestaan pelkäävät nolaavansa itsensä tai ärsyttävänsä ihmisiä vain olemassaolollaan.
• Suurin ongelma ei ole se, kuinka tästä häiriöstä kärsivät käyttäytyvät tietyissä tilanteissa. He ovat epävarmoja siitä, kuinka muut saattaisivat reagoida kun he ovat tekemisissä heidän kanssaan.
• Toinen mielenkiintoinen piirre tässä häiriössä on pakko-oireinen käytös. Tämä häiriö todettiin esimerkiksi eräällä amerikkalaisella naisella. Chicagon National University of Health Sciences -yliopiston tutkimuksen mukaan tällä potilaalla oli aivan erityinen pakkotoiminto: katsoa ihmisten sukupuolielimiä. Nainen tiesi, että tämä oli ihmisistä epämiellyttävää, ja vaikka hän tunsi siitä ahdistusta, hän ei voinut lakata tuijottamasta.

Nämä piirteet ovat osoituksena siitä, kuinka monimutkainen tämä psyykkinen häiriö on.

Taijin kyofusho -häiriön piirteet

Tällä häiriöllä on neljä alatyyppiä, jotka muodostavat omanlaisensa fobian.

• Sekimen-kyofu. Pelko punastumisesta ja siitä, että se häiritsee muita.
• Shubo-kyofu. Muiden ärsyttämisen pelko mahdollisen oman epäviehättävyyden takia.
• Jiko-shisen-kyofu. Pelko siitä, että muut tuntevat olonsa uhatuksi tai epämukavaksi, jos henkilö katsoo heitä.
• Jiko-shu-kyofu. Pelko epämiellyttävästä hajusta kehossa.

Lännessä otetaan huomioon seuraavat neljä puolta:

• Ovatko nämä piirteet pysyviä vai ohimeneviä. Pelko voi alkaa esimerkiksi nuoruudessa ja hävitä iän myötä.
• Kuinka paha fobia on.
• Onko henkilöllä harhaisia, pakonomaisia ajatuksia jne.
• Tämä häiriö on yleinen skitsofreniaa sairastavilla ihmisillä.

Miten tätä häiriötä hoidetaan?

Kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna taijin kyofusho -häiriö on varsin mielenkiintoinen. Ensimmäisen kerran tätä häiriötä alkoi hoitaa tohtori Shoma Morita vuonna 1910. Tuolloin lääkärit käyttivät seuraava lähestymistapaa:

• Potilas eristettiin tiettyyn ympäristöön.
• Häntä kehotettiin lepäämään ja rentoutumaan.
• Potilas kirjoitti päiväkirjaa.
• Hän teki jotain käsillään, esimerkiksi puutarhatöitä.
• Potilas kävi Moritan pitämillä luennoilla.

1930-luvulta alkaen Morita muutti muutamaa asiaa: hän esitteli ryhmäterapian ja lääkehoidon. Nykyään Japanissa käytetään edelleen Morita-terapiaa. Lännessä sen sijaan taijin kyofusho -häiriön ei katsota olevan erillinen häiriö, joten sitä hoidetaan sosiaalisena fobiana.

Tämän häiriön hoidossa voidaan hyödyntää konduktiivista kognitiivista terapiaa, jossa potilas altistetaan laukaiseville tekijöille, sekä itsetunto- ja rentoutusharjoituksia. Kaikki riippuu potilaasta ja mahdollisista muista yhtäaikaisista häiriöistä. Mutta kuten jo mainittiin, taijin kyofusho -häiriö on hyvin tunnettu Japanissa, ei niinkään länsimaissa.