Syyllisyyden tunne syömisen jälkeen: miksi niin tapahtuu ja kuinka lopettaa se

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 07 kesäkuuta, 2023

Monissa tapauksissa syyllisyyden tunne syömisen jälkeen on pohja syömishäiriölle. Olemme varmasti kaikki joskus ajatelleet, että: “minun ei todellakaan pitäisi syödä tätä, koska se ei ole terveellistä ja siinä on aivan liikaa kaloreita”. Saatamme jatkaa syömistä joka tapauksessa. Kun tällaista ajattelua ja toimintaa esiintyy vain silloin tällöin, se ei tuota ongelmia.

Jotkut ihmiset vievät syömisen äärimmäisyyksiin. Sen sijaan, että he syövät ruokkiakseen itseään, he tekevät sen tyydyttääkseen tunteitaan. Tämän seurauksena syöminen muuttuu pakko-oireiseksi (ja tuhoavaksi) käyttäytymiseksi. Tämä saa heidät etsimään epäterveellisiä ruokia, jotka vapauttavat hetkeksi endorfiineja ja serotoniinia.

Mutta yhtäkkiä he tuntevat syyllisyyttä. Kun syöminen synnyttää syyllisyyttä, syntyy umpikuja. Negatiiviset tunteet saavat henkilön jatkamaan tämän ongelmallisen syömiskäyttäytymisen vahvistamista. Melkein huomaamattaan hän joutuu erittäin vaaralliseen noidankehään.

Syyt syyllisyyden tunteeseen syömisen jälkeen

Lapset, nuoret ja aikuiset voivat tuntea syyllisyyttä syömisen jälkeen. On tärkeää ymmärtää, että syöminen ei ole vain selviytymistä. Syöminen on ihmisille usein sosiaalisen käyttäytymisen muoto, johon liittyy kulttuurisia, kasvatuksellisia ja jopa medianäkökohtia.

Vain harvat yhtä perustavanlaatuiset ja tarpeelliset teot kuin syöminen vääristyvät samalla tavalla meitä ympäröivien tekijöiden takia. Syyllisyyden tunne syömisen jälkeen voi johtua useista tekijöistä. Katsotaanpa.

Kasvatus ja perhedynamiikka

Perheen ruokailutottumukset ovat erittäin ehdollisia prosesseja. George Washington Universityn (USA) tekemä tutkimus väittää, että monet vanhemmat tuntevat syyllisyyttä tavasta, jolla he ruokkivat lapsiaan. Lisäksi tämä tunne voidaan heijastaa lapsiin itseensä.

Jotkut vanhemmat välittävät jo varhaisesta iästä lähtien lapsilleen ajatuksen, että vain terveellisiä ruokia saa syödä. Tämä tekee  satunnaisesta pizzan tai donitsin syömisestä hirvittävän teon. Ei ole yllättävää, että tämä juurruttaa lapsessa syyllisyyden tunteita jo varhaisesta iästä lähtien.

Toisaalta lapsi voi perheen vaikutuksen vuoksi syödä aina epäterveellisesti. Sitten aikuisikään päästyään he saattavat olla tiukkoja ja noudattaa aina terveellistä ruokavaliota. Toisinaan he kokevat halua syödä jotain epäterveellistä, ja kun he tekevät niin, he tuntevat syyllisyyttä.

Ruoalla on muitakin merkityksiä kuin vain selviytyminen

Syyllisyyden tunne syömisen jälkeen voi myös olla seurausta kulttuurisista vaikutuksista. Loppujen lopuksi me kaikki tiedämme, että ruoalla on muitakin merkityksiä kuin vain eloonjääminen. Pidämme esimerkiksi makeisia, kakkuja ja suklaata “huonoina” ja sokeripitoisia virvoitusjuomia “haitallisina”. Pizzat, hampurilaiset ja ranskalaiset perunat ovat “roskaruokaa”.

Kasvamme näiden ajatusten kanssa. Ja vaikka ne voivat olla totta, näiden tuotteiden satunnainen nauttiminen ei ole haitallista. Niiden päivittäinen tai toistuva syöminen kylläkin aiheuttaa terveysongelmia.

Mikään ruoka ei ole “hyvää” tai “huonoa”. Ruoka on yksinkertaisesti ruokaa. Meidän on vain osattava syödä tasapainoisesti kieltämättä mitään. Kohtuus on avainasemassa.

Yhteiskunta, joka palkitsee laihuuden

Nykypäivän laihuusihanne on luultavasti syy moniin syömisongelmiin. Eläminen maailmassa, jossa kauneus ja hoikka vartalo tarkoittavat menestystä ja sosiaalista hyväksyntää, uhkaa kenen tahansa psyykkistä tasapainoa.

On olemassa yleismaailmallinen normi, joka sanelee millainen on hyväksytty tai normaali keho. Monet tavoittelevat tällaista mahdotonta ihannetta. Ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi heidän on rajoitettava tai muutettava syömistään.

Näissä tapauksissa ihmiset eivät vain koe syyllisyyden tunnetta syötyään epäterveellisiä ruokia, vaan he tuntevat syyllisyyttä syötyään mitä tahansa ruokaa. Jo syöminen itsessään aiheuttaa epämukavuutta. Monissa syömishäiriöissä tämä on vain jäävuoren huippu.

Stressi, ahdistus ja syyllisyyden tunne syömisen jälkeen

Emme aina syö fysiologisen nälän vuoksi. Emotionaalinen nälkä määrittää monia ruokailutottumuksiamme. Se on jopa stressin ja ahdistuksen kanavointia.

Esimerkiksi monet ihmiset tulevat kotiin stressaavan työpäivän jälkeen ja haluavat vain yhtä asiaa: syödä sellaisia ruokia, jotka rauhoittavat heidän stressin ja ahdistuksen tunteitaan. He etsivät nopeita, stimuloivia ja palkitsevia ruokia, jotka lievittävät heidän epämukavuuttaan. Heidän mielihyvän tunteensa sipsien tai pizzan syömisestä on kuitenkin lyhyt, lähes ohimenevä. Tämän seurauksena he tuntevat syyllisyyttä hetken kuluttua.

Kuinka hallita ruokaan liittyviä syyllisyydentunteita

Jos olet kokenut syömiseen liittyvää syyllisyyden tunnetta jonkin aikaa, sinun kannattaa kääntyä tähän alaan erikoistuneen psykologin puoleen. On erittäin helppoa joutua pakonomaisen syömisen, ahmimisen, bulimian tai anoreksian kaltaisten sairauksien uhriksi. Lisäksi syyllisyyden kanssa eläminen, tuli se mistä lähteestä tahansa, saa sinut kärsimään. Tässä on joitakin ohjeita:

• Muista, että ei ole olemassa hyviä tai huonoja ruokia. Kaikki on sallittua, kunhan nautit niitä kohtuudella tasapainoisen ruokavalion puitteissa.
• Opi syömään fysiologisen nälän vuoksi, ei emotionaalisen nälän vuoksi.
• Nauti ruoastasi rauhallisesti ja kiirehtimättä. Noudata monipuolista ruokavaliota, johon voit sisällyttää kaikkea haluamaasi kohtuudella.
• Integroi sopivia strategioita stressin ja ahdistuksen hallitsemiseksi päivittäisessä elämässäsi. Älä näe ruokaa kanavana monimutkaisten tunteidesi tukahduttamiseksi.

Lopuksi, kun syöt hyvin, elät hyvin. Unohda yhteiskunnan ja median painostus ihanteelliseen vartaloon. Syyllisyys on piinaava tunne, eikä sen vangiksi kannata jäädä.