Suoliston neuronit: miten ne liittyvät aivoihin?

Suolistosta löytyy laaja ekosysteemi, joka ei koostu pelkästään bakteereista. Suoliston sisältä löytyy nimittäin sata miljoonaa neuronia, jotka suorittavat olennaisia tehtäviä ja luovat suoria yhteyksiä aivoihin. Jatka lukemista ja kerromme, mitä suoliston neuronit todellisuudessa ovat ja miten ne liittyvät aivoihin.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Usein sanotaan, että kaikki, mitä ihmisen kehossa tapahtuu, voi olla jopa kiehtovampaa kuin mitä kosmoksessa tapahtuu. Esimerkiksi aivot esittävät edelleen tieteelle suuria ja haastavia arvoituksia. Saman tekevät myös enteerinen hermostomme ja suoliston neuronit, jotka kykenevät vaikuttamaan mielialaamme ja jopa terveytemme turvaamiseen.

Jotta ymmärtäisimme tämän organismin osan merkityksen, jota kutsutaan usein “toisiksi aivoksi”, riittää, että korostamme yhtä asiaa; suoliston hermostosta löytyy jopa 5 kertaa enemmän neuroneja kuin selkäytimestä. Tässä hyvin monimutkaisessa hermojen verkossa asuu noin sata miljoonaa neuronia.

Lisäksi suolisto tekee jatkuvasti yhteistyötä aivojen kanssa ja toimii välittäjänä tärkeissä toiminnoissa, kuten serotoniinin tuotannossa. Tässä näiden kahden merkittävän elimen välisessä liitossa emme kuitenkaan voi sivuuttaa kolmatta toimijaa: suoliston mikrobiotaa, jolla on olennainen rooli tässä yhteistyössä, ja joka on edelleen täynnä kysymyksiä ja mysteereitä.

Tänä päivänä voimme kuitenkin vastata jo useisiin kysymyksiin tästä aivojen ja suoliston akselin välisestä ratkaisevasta yhteistyöstä. Sukelletaanpa hieman syvemmälle tähän mielenkiintoiseen aiheeseen.

Suoliston neuronit: hyvinvoinnin ja terveyden välittäjät

Suoliston neuronit suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä niin ruoansulatuksessa, immuunijärjestelmässä kuin hormonaalisissa ja metabolisissa toiminnoissa. Niiden merkitys on ratkaiseva sekä biologisen että psykologisen terveyden kannalta. Itse asiassa niin ratkaiseva, että viime vuosien aikana olemme esimerkiksi havainneet tuossa mittavassa suoliston ekosysteemissä tapahtuvien muutosten ja tiettyjen masennushäiriöiden välillä yhteyden.

Osa alan tutkimuksista, kuten Istanbulin Uskudarin yliopistossa tehdyt tutkimukset korostavat, että sekä suoliston hermoverkko että sen mikro-organismit ovat kriittisiä toimijoita neuroaktiivisten aineiden, kuten serotoniinin ja gamma-aminovoihapon, tuotannon ja jakelun kannalta. Kaikki häiriöt näissä toiminnoissa voivat vaikuttaa mielialaan.

Näin ollen, kun tutkijat sijoittavat mikroskooppinsa näihin mysteereihin, jotka ovat pysyneet piilossa suurimmalle osalle meistä, tiedämme tänä päivänä aiheesta hämmästyttäviä asioita. Meillä on käytössämme monimutkainen suoliston neuronien verkosto, joka toimii yhdessä aivojen kanssa.

Miksi suolistostamme löytyy neuroneja?

Suoliston järjestelmä kattaa ruokatorven, vatsan, ohutsuolen ja paksusuolen koko alueen. Tiedämme, että koko ruoansulatuskanavalla ja erityisesti suolistolla on hyvin laaja hermoverkko. Niinpä muun muassa Nature -lehdessä julkaistut ja Harvardin yliopistossa teetetyt tutkimukset ovat onnistuneet kartoittamaan näitä neuroneja sekä ihmisillä että eläimillä löytääkseen seuraavat merkittävät tosiasiat:

• Pitkään oli ajateltu, että ne suoliston hermosolut, joiden kanssa olemme syntyneet, ovat samoja, joiden kanssa kuolemme. Nyt tiedämme, ettei tämä ole täysin totta. Osa suolistomme soluista uusiutuu.
• Toisaalta on huomattava, että enteerisessä hermostossa on useita neuronityyppejä.

Jos nyt ihmettelemme, miksi ihmisillä on näin suuri määrä hermosoluja, vastaus on yksinkertainen. Suolistomme solut toimivat yhteistyössä aivojen kanssa suojellakseen meitä taudeilta sekä edistääkseen elintärkeitä toimintoja, kuten ruoansulatusta, hormonaalisia ja metabolisia toimintoja sekä välittämään tunteita.

Suoliston neuronit: toiminnot ja tehtävät

Tieto siitä, että suolistostamme löytyy yli 100 miljoonaa neuronia, voi saada meidät ajattelemaan, että ne ovat toiset aivomme. On kuitenkin pieniä yksityiskohtia, jotka meidän on selvennettävä. Tämä suoliston hermojärjestelmä ei ajattele, ei järkeile, ei ratkaise matemaattisia ongelmia eikä sävellä lauluja. Se kuitenkin toimii välittäjänä silloin, kun puhumme mielialastamme.

Suolistosta löytyy muun muassa motorisia neuroneja ja aistillisia hermoja. Samalla tapaa ne voidaan luokitella kahteen gangliotyyppiin eli hermosolutyyppiin: myenteerinen pleksus ja submukosaalinen pleksus. Katsotaanpa niitä alla tarkemmin.

1. Submukosaalinen pleksus eli Meisnerin pleksus, hormonien ja entsyymien stimulaatio

Tämä hermosolujen verkosto ulottuu aina ruokatorvesta ja peräaukkoon. Sen pääasiallisena tehtävänä on helpottaa hormonien, entsyymien ja kaikkien muiden olennaisten aineiden eritystä ruoansulatukseen liittyvissä prosesseissa. Tämä ensimmäinen verkosto suorittaa periaatteessa stimuloivia tehtäviä.

2. Myenteerinen pleksus eli Auerbachin pleksus, aivojen kemiallinen laboratorio

Auerbachin pleksus on näistä kahdesta kaikkein oleellisin. Mutta miksi? Koska tämä suoliston neuronien ryhmä on se, jolla on suora yhteys keskushermostoon. Näin ollen tähän alueeseen sisältyy eri neuroneja aina aistihermoista välineuroneihin ja motorisiin neuroneihin.

Sen toiminnot ovat seuraavat:

• Säätelee ruoansulatuskanavan liikkeitä.
• Se yhdistyy sappirakkoon, haimaan ja jopa verenkiertojärjestelmän ganglioihin.
• Nämä suoliston neuronit toimivat todellisena kemiallisena laboratoriona. Ne stimuloivat esimerkiksi serotoniinin ja dopamiinin sekä opioidien tuotantoa.
• Tämä hermoverkko pystyy havaitsemaan bakteerien läsnäolon ja stimuloimaan elimistölle tärkeitä prosesseja, kuten ripulia, näiden bakteerien poistamiseksi. Nämä päätökset tehdään ilman aivojen antamia erillisiä määräyksiä.
• 70 % immuunijärjestelmän soluista elää suoliston alueella.
• Tiedämme myös, että suoliston neuronit voivat reagoida aktivoimalla immuunisoluja, kun ne havaitsevat tulehduksen suoliston kudoksessa.

Aivojen ja suoliston solujen välinen yhteys

Aivojen ja suoliston solujen välinen kommunikaatio on kaksisuuntaista. Toisin sanoen ne lähettävät ja vastaanottavat tietoja toisiltaan ja tekevät sen myös tehtävään erikoistuneen oman hermoverkon kautta, mikä puolestaan tarkoittaa, että nämä viestit saapuvat perille lähes välittömästi.

Tohtori Diego Bohórdezin tuoreessa tutkimuksessa onkin havaittu, että tämä viestintä tapahtuu vagushermon kautta, joka yhdistyy aivorunkoon. Lisäksi tätä prosessia johtaa glutamaatti-niminen aine – eräänlainen välittäjäaine, joka pystyy optimoimaan ja nopeuttamaan suoliston ja aivojen välistä viestintää.

Toisaalta on myös havaittu, että nämä viestit välitetään 100 millisekunnin nopeudella, eli paljon nopeammin kuin yksinkertainen silmien räpäyttäminen. Tämän viestinnän ansiosta aivot voivat säädellä muun muassa ruoansulatuskanavan toimintaa, aineenvaihduntaa ja hormonaalisia prosesseja.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä yksi mielenkiintoinen yksityiskohta. Suoliston solut lähettävät aivoihin jopa 90 prosenttia enemmän tietoa kuin toisinpäin. Tämä viittaa puolestaan siihen, että enteerinen järjestelmä tekee monia päätöksiä yksin. Suoliston neuronit yhdessä mikrobiotan kanssa toimivat avaintekijänä suojaamassa meitä monilta eri sairauksilta sekä mielialan säätelijänä ja välittäjänä serotoniinin tuotannon ansiosta.

Lopuksi on vielä syytä muistuttaa, että emme tiedä vielä läheskään kaikkea tästä aivojen ja suoliston mielenkiintoisesta yhteydestä. Tieteelliset tutkimukset eivät myöskään ole löytäneet sataprosenttisen ratkaisevaa tietoa siitä, miten suoliston mikrobit onnistuvat esimerkiksi käyttäytymisen ehdollistamisessa. Joka päivä saamme kuitenkin aiheesta enemmän tietoa, ja tämä antaa meille uusia mahdollisuuksia oppia tuntemaan kehoamme paljon paremmin huolehtiaksemme itsestämme ja muista ansaitsemallamme tavalla.