Sukupolvien välinen kuilu
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz
Ihmisillä on monia yhteisiä piirteitä. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että sosiokulttuuriset kontekstit, joissa synnymme, kasvamme ja jatkamme elämäämme, vaikuttavat persoonallisuuteemme ja siihen, miten suhtaudumme elämään. Tästä syystä eri sukupolvien ihmisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää toisiaan, olla yhteydessä toisiinsa ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Se tunnetaan sukupolvien välisenä kuiluna.
Tämä ilmiö voi olla sekä positiivinen että negatiivinen. Kaikki riippuu siitä, miten asiaa lähestytään. Itse asiassa, vaikka tietyt erot voivat haitata rinnakkaiseloa, toiset voivat rikastuttaa ympäristöä ja niitä, jotka asuvat niissä.
Perheistä yrityksiin tai naapuriyhteisöihin tämä sukupolvien sekoitus on vakio jokapäiväisessä elämässämme. Lisäksi voimme hyödyntää sitä.
Sukupolvien välinen kuilu
Yksi yleisimmistä tavoista segmentoida väestö on iän tai syntymävuoden perusteella. Toisin sanoen riippuen sukupolvesta, johon he kuuluvat.
Historialliset ja kulttuuriset tapahtumat, kuten talouskriisit, teknologian kehitys ja vallankumoukset, leikkaavat näiden ihmisryhmien käyttäytymismalleja eri tavalla ja antavat niille tiettyjä erityispiirteitä.
Vuonna 2012 Kotler ja Keller esittivät yhden tunnetuimmista luokitteluista tässä suhteessa. He nimesivät kuusi eri ryhmää: hiljainen sukupolvi, suuret ikäluokat, X-sukupolvi, milleniaalit ja 100-vuotiaat. Sukupolvien välinen kuilu kuvaa näiden kategorioiden jäsenten välisiä asenteiden, arvojen ja käyttäytymisen eroja.
Sukupolvien välisen kuilun näkyvyys
Tämä kuilu näkyy eri yhteyksissä. Itse asiassa se syntyy kaikissa niissä tapauksissa, joissa ihmiset eri sukupolvista kokoontuvat yhteen.
Tieto
Tiedon ero eri ikäryhmien välillä on ilmeistä, etenkin mitä tulee digitaaliseen kahtiajakoon. Uudet sukupolvet ovat digitaalisia syntyperäisiä. He käyttävät Internetiä ja teknisiä laitteita tavalla, jota heidän edeltäjänsä eivät koskaan oppineet. Lisäksi heidän kielitaitonsa muodostaa esteen tai eriarvoisuuden heidän ja muiden sukupolvien välillä (Martín, 2020).
Viestintä
Jokaisella sukupolvella on myös oma kommunikointityylinsä. Tämä voi vaikeuttaa heidän välistä vaihtoaan. Se voi esimerkiksi haitata opettajan ja oppilaan välistä kommunikaatiota, mutta se voi myös vaikuttaa vanhempien ja lasten tai eri sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen saman organisaation tai yrityksen sisällä (Fernández & Ulloa, 2006).
Arvot
Nuorten perusarvot eroavat huomattavasti vanhempien sukupolvien omaksumista arvoista. Esimerkiksi suuret ikäluokat ovat yleensä harkitsevampia ja työhön suuntautuneempia, ja X-sukupolvi arvostaa enemmän työn ja yksityiselämän tasapainoa. Y-sukupolven asenteet ovat sosiaalisempia ja globaalimpia (Gibson et al., 2009).
Tämä voi aiheuttaa kitkaa, kun eri ikäluokat elävät rinnakkain tai tekevät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, koska ihmisten prioriteetit ja toimintatavat eivät ole kaikille samat.
Motivaatio
Tapa motivoida tai rohkaista jokaista näistä sukupolvista on myös erilainen.
Kuten International Journal of Economy, Management and Social Sciences -lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan, perinteisemmät sukupolvet pyrkivät kunnioittavaan viestintään ja arvostavat henkilökohtaisia suhteita liiketoiminnassa. Samaan aikaan uudet sukupolvet suosivat suorempaa ja selkeämpää viestintää (kuten sähköpostien lähettämistä) ja arvostavat tasa-arvoista kohtelua.
Haluaapa isä motivoida poikaansa keskittymään opintoihin tai esimies yrittää vetää työryhmää, on tärkeää tietää, mikä motivoi jokaista sukupolvensa perusteella.
Sukupolvien välisen kuilun edut ja haitat
Kaikki nämä erot ovat ongelmallisia eri syistä. Kuten aiemmin mainitsimme, ne voivat haitata ymmärrystä saman perheen jäsenten välillä tai vaikeuttaa yhteistyötä työryhmissä.
Samoin ne voivat haitata opetusprosessia koulutuskeskuksissa tai heikentää kommunikaatiota missä tahansa kontekstissa, joka kattaa eri sukupolviryhmiä.
Sukupolvien välinen kuilu voi kuitenkin olla myös etu, koska tällaiset erot auttavat rikastuttamaan kaikkien asianosaisten näkökulmia. Esimerkiksi nuorempi sukupolvi voi tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa ja perehtyä uusiin teknologioihin ja avata mielensä viimeaikaisille ideologioille, joita he eivät aikaisemmin tunteneet.
Vanhemman sukupolven osalta he voivat jakaa tietojaan, neuvoa kokemuksensa perusteella ja välittää tärkeitä arvoja, joilla ehkä oli enemmän painoarvoa aiemmissa vaiheissa.
Sukupolvien välisen kuilun hyödyntämiseksi on tärkeää toteuttaa useita vaiheita. Esimerkiksi:
- Kunnioita jokaista sukupolvea. Tätä varten meidän on hylättävä ajatus, että vain meidän ihanteemme ja näkemyksemme ovat oikeita, ja että meidän on pakotettava ne niille, jotka ajattelevat toisin.
- Säilytä avoimia asenteita ja aitoa kiinnostusta. Meidän on pidettävä mielessä, että monimuotoisuus on suuri rikkaus ja se opettaa asioita, joita emme muuten tietäisi.
- Tunnista ja paranna kunkin sukupolven ominaisuuksia ja hyveitä. Kunkin ikäryhmän arvot ja asenteet voivat tuoda ainutlaatuista arvoa perheelle tai organisaatiolle, jos niitä arvostetaan ja työllistetään vastaavasti.
- Etsi yhteisiä tiloja. Se, että eri ikäluokkiin kuuluvat ihmiset asuvat yhdessä ja jakavat aikaa, voi olla erittäin hyödyllistä. Tätä varten meidän pitäisi etsiä yhteisiä kiinnostuksenkohteita, projekteja ja harrastuksia, jotka mahdollistavat tämän vaihdon.
Viimeiseksi
Lyhyesti sanottuna sukupolvien välinen kuilu on kiistaton todellisuus, jonka kohtaamme eri aloilla. Sen ymmärtäminen ja vaikutus antaa meille paremmat mahdollisuudet vähentää kitkaa ja hyödyntää monimuotoisuutta.
Kun olemme vuorovaikutuksessa eri sukupolvien ihmisten kanssa, meidän on säilytettävä avoin ja kunnioittava asenne. Itse asiassa saatamme joutua hillitsemään viestintäämme mukautuaksemme tai pyrkiäksemme ymmärtämään heidän arvojaan ja sitä, mikä heitä motivoi. Epäilemättä tämän kuilun voittaminen avaa oven rikastuttavalle vaihdolle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fernández Pequeño, J. M., & Ulloa Hung, J. (2006). ¿Profesores ciegos o estudiantes invisibles?: Incomunicación y brecha generacional. Tendencias y Retos, 1(11), 189-201. https://ciencia.lasalle.edu.co/cgi/viewcontent.cgi?article=1044&context=te
- Gibson, J. W., Greenwood, R. A., & Murphy Jr, E. F. (2009). Generational differences in the workplace: Personal values, behaviors, and popular beliefs. Journal of Diversity Management (JDM), 4(3), 1-8. https://www.researchgate.net/publication/262725755_Generational_Differences_In_The_Workplace_Personal_Values_Behaviors_And_Popular_Beliefs
- Heng, C. Y., & Yazdanifard, R. (2013). Generation Gap; Is There any Solid Solution? From Human Relation Point of View. International Journal of Economy, Management and Social Sciences, 2(10), 837-840. https://www.researchgate.net/publication/260219890_Generation_Gap_Is_There_any_Solid_Solution_From_Human_Relation_Point_of_View
- Keller, K. L., & Kotler, P. (2012). Marketing Management (Vol. 14). New Jersey, Estados Unidos: Pearson. https://www.montartuempresa.com/wp-content/uploads/2016/01/direccion-de-marketing-14edi-kotler1.pdf
- Martín Romero, A. M. (2020). La brecha digital generacional. Temas laborales: Revista andaluza de trabajo y bienestar social, (151), 77-93. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7464144
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.