Stresslaxing: kun rentoutuminen aiheuttaa stressiä
Päätät pitkän työpäivän ja nouset täyteen pakattuun bussiin päästäksesi kotiin. Kun pääset sinne, viet koiran ulos. Ilta tulee, ja haluat laittaa television päälle ja rentoutua, mutta sillä hetkellä kun istuudut sohvalle, kaikki päivän negatiiviset ajatukset ilmaantuvat uudelleen ja tunnet olosi vieläkin ylikuormittuneemmaksi. Jos tämä tuntuu tutulta, kyseessä saattaa olla stresslaxing -nimityksellä tunnettu ilmiö.
Tämä hiljattain keksitty sana viittaa ahdistukseen, jonka aiheuttaa se, kun yritämme rentoutua. Se on yhdistetty englannin kielen sanoista “stress” eli stressi ja “relaxing” eli rentoutuminen. Vaikka ilmiö saattaa tuntua ristiriitaiselta, 30-50 prosenttia ihmisistä, jotka yrittävät harjoittaa rentoutumistekniikoita, kärsivätkin enemmän stressin oireista. Siksi se ei ole niin epätavallinen ilmiö. Jotkut potilaat ilmoittavat jopa fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä ja hikoilua.
Elämä on nykyään aggressiivista ja se etenee huimaa vauhtia, mikä vaikuttaa kehosi luonnollisiin rytmeihin. Kuten olet ehkä huomannut, sadasta nollaan siirtyminen ei ole helppoa tällaisen pyörteen keskellä. Tässä artikkelissa aiomme selittää hieman enemmän stresslaxingista ja siitä, mitä voit tehdä välttääksesi sen.
Mistä stresslaxing johtuu?
Jos stressaannut silloin, kun yrität rentoutua, sinun on mietittävä tilannetta uudelleen. Alla on joitakin stresslaxingin mahdollisia syitä ja sen vaikutuksia.
1. Kieltäminen
Stressin kieltäminen on yksi yleisimmistä pakoreiteistä, mutta myös yksi tehottomimmista. Vaikka se auttaa lyhyissä jaksoissa tunteiden rauhoittamiseksi ja järjestämiseksi luonnollisesti (kuten jonkun läheisen kuoleman yhteydessä), sen toistuva käyttö on todella haitallista.
Joskus kiellät stressin tunteesi. Se ei ole tietoinen vahvistus, vaan tiedostamaton tapa edetä. Päättelet, että paras tapa lopettaa stressi on suorittaa kaikki sitä aiheuttavat tehtävät. Nämä tehtävät eivät kuitenkaan lopu koskaan, joten päädyt noidankehään.
2. Fysiologinen aktivointi
Kuten ehkä jo tiedät, stressi on luonnollinen reaktio vaaralliseen tilanteeseen. Sympaattisen hermoston ansiosta kehosi reagoi uhkaan. Parasympaattinen hermosto palauttaa sinut normaalitilaan (homeostaasiin). Mutta kun stressi pitkittyy, fysiologinen aktivaatio aiheuttaa sinulle terveysongelmia.
Siksi kehosi ei automaattisesti rentoudu, kun sinulla on vapaa-aikaa. Jos stressi kaikkien päivittäisten tehtävien suorittamista on sinulle normaalia, kehosi näkee rentoutumisen uutena työnä. Sanot itsellesi, että sinun täytyy rentoutua, koska sinulla on niin paljon työtä huomenna, mutta toisaalta, jos rentoudut, joudut tekemään vain kaksinkertaisen työn. Kuulostaako tämä sinulle tutulta?
3. Liikojen vaatiminen itseltään
Ahdistus ja stressi odottavat aivan nurkan takana, jos vaadit itseltäsi enemmän kuin mitä pystyt antamaan. Jos työskentelet sairaslomalla, tarkistat sähköpostisi lomalla tai lähdet ulos kumppanisi kanssa huolimatta siitä, että olet epätoivoisen väsynyt, olet oman käyttäytymisesi uhri. Se johtuu siitä tiedostamattomasta ajatuksesta, että sinun on annettava kaikkesi koko ajan.
Kun vihdoin tajuat, että rentoutumishetket ovat välttämättömiä, niistä tulee yksi velvollisuus lisää. Siten mielesi ja kehosi jatkavat pyrkimyksiä saavuttaa rentoutumisen “tavoite”, ja ajaudut stressrelaxingiin.
4. Sosiaalinen paine ja stresslaxing
Sosiaalinen paine on ristiriitaista. Sinua kehotetaan pitämään huolta terveydestäsi, mutta myös olemaan mahdollisimman tuottelias sekä maailman onnellisin, kaunein ja sitoutunein yksilö.
Tiedät kuitenkin, että tämän kaiken noudattaminen on mahdotonta. Tämä ei johdu vain sen sisäisestä ristiriidasta, vaan myös siitä, että on fyysisesti mahdotonta työskennellä 12 tuntia vuorokaudessa, käydä kuntosalilla, hoitaa lapsia, tehdä vapaaehtoistyötä ja pitää kotisi kohtuullisen siistinä. Ei ainakaan ilman räjähdystä.
Nämä vaatimukset voivat muuttaa vapaa-ajan vain yhden lisätehtävän täytettäväksi. Lisäksi, jos sinulla ei ole hetkeä itsellesi, olet työnarkomaani. Sinun täytyy löytää hetki rentoutua ja yrittää tasapainottaa elämääsi.
Mitä tehdä, jos olet syyllistynyt stresslaxingiin
Kun jopa rentoutuminen aiheuttaa stressiä, on aika käydä psykologilla. Siellä voit ottaa tauon ja tutkia omia syitäsi stresslaxingiin sekä hankkia resursseja sen torjumiseen. Ratkaisut voivat vaihdella työpaikan vaihdosta itsehoitorutiinien kehittämiseen, rentoutumistekniikoiden harjoittamiseen tai lääkehoitoon.
Huolesi vapauttaa itsesi stressistä voi olla yksi syy lisää tuntea ahdistusta. Hallitaksesi sitä, keskellä kaikkea kiihkoa, sinun on tultava täysin tietoiseksi itsestäsi, mutta myös opittava luottamaan muihin.
“Maailmassa, jossa meidät on valittu oman kohtalomme ainoaksi arkkitehdiksi, lakatkaamme olemasta saaria.”
-Anonyymi-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Heide, F. J., & Borkovec, T. D. (1983). Relaxation-induced anxiety: Paradoxical anxiety enhancement due to relaxation training. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 51(2), 171–182. https://doi.org/10.1037/0022-006X.51.2.171
- Dijkstra, M. T., & Homan, A. C. (2016). Engaging in rather than disengaging from stress: Effective coping and perceived control. Frontiers in psychology, 7, 1415.
- Dalpé, J., Demers, M., Verner-Filion, J., & Vallerand, R. J. (2019). From personality to passion: The role of the Big Five factors. Personality and Individual Differences, 138, 280-285.
- de Bruin, W. B., Parker, A. M., & Strough, J. BRIEF REPORT Choosing to be happy? Age differences in ‘maximizing’decision strategies and experienced emotional well-being.
- Oró Palau, P. (2016). Efectos de un entrenamiento basado en mindfulness (atención o conciencia plena) sobre la salud psíquica y las habilidades de autocuidado y cuidado de otros en estudiantes de medicina (Doctoral dissertation, Universitat de Lleida).
- Kim, H., & Newman, M. G. (2019). The paradox of relaxation training: Relaxation induced anxiety and mediation effects of negative contrast sensitivity in generalized anxiety disorder and major depressive disorder. Journal of affective disorders, 259, 271-278.