Logo image
Logo image

Seitsemän merkkiä stressiriippuvuudesta

5 minuuttia
Stressi voi aiheuttaa riippuvuutta. Se näkyy ihmisissä, jotka eivät osaa levätä ja joiden on aina oltava kiireisiä ja haluavat aina tuntea adrenaliinitulvan.
Seitsemän merkkiä stressiriippuvuudesta
Viimeisin päivitys: 28 toukokuuta, 2024

Kun puhumme riippuvuuksista, meillä on taipumus ajatella riippuvuutta tietyistä aineista tai käyttäytymisestä, kuten uhkapelaamisesta tai shoppailusta. Voimme kuitenkin olla riippuvaisia myös stressistä. Stressiriippuvuus tarkoittaa, että siitä kärsivällä henkilöllä on oltava jatkuvasti korkea adrenaliini- ja kortisolitaso.

Esimerkiksi ihmiset, jotka eivät voi irrottautua työstään tai elää työnsä ulkopuolella, ovat riippuvaisia stressistä. Vaikka tämä ominaisuus ei määrittele mitään kliinistä tilaa, joka olisi kuvattu mielenterveyshäiriöiden diagnostisessa ja tilastollisessa käsikirjassa (DSM-V), se on yhä yleisempi psykologinen ilmiö. Tässä artikkelissa annamme tietoa stressiriippuvuudesta.

Usein perfektionistit ovat riippuvaisia sellaisesta stressistä, jota he eivät voi paeta.

Mitä on stressiriippuvuus

Stressi on luonnollinen mekanismi aivoissa. Sen avulla voimme käynnistää vastauksia haasteiden kohtaamiseen, ongelmien ratkaisemiseen ja tiettyjen uhkien käsittelemiseen. Tämän psykofysiologisen vasteen ansiosta olemme selviytyneet lajina. Stressi kuitenkin lakkaa olemasta terveellistä ja hyödyllistä heti, kun siitä tulee tapa.

Cellular and Molecular Neurobiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa väitetään, että kun stressivaste on liiallinen tai pitkittynyt, on olemassa riski kärsiä monista erilaisista kliinisistä häiriöistä. Tämä ei ole tervettä. Lisäksi psykologit kertovat, että viime vuosina on alkanut ilmaantua yhä enemmän stressiriippuvaisia ihmisiä.

Henkilö, jolla on jatkuva tapa osallistua toimintaan, joka saa aikaan sympaattisen hermoston yliaktivoinnin, on stressiriippuvuus. Yhtäkkiä hänen aivonsa tottuvat jatkuvaan ja kohonneeseen adrenaliinin, epinefriinin ja kortisolin vapautumiseen, mikä vahvistaa hänen hermostollisia palkitsemisjärjestelmiään.

Advances in Psychosomatic Medicine -lehdessä julkaistu artikkeli osoittaa, että näin riippuvuudet lujittuvat: joko ulkoisten aineiden tai hormonien ja välittäjäaineiden aiheuttaman hyvän olon kautta tietyn käyttäytymisen vuoksi.

Merkkejä stressiriippuvuudesta

Stressiriippuvuus on epätervettä ja johtaa itsetuhoiseen ja erittäin vaaralliseen käyttäytymiseen. Näillä henkilöillä on halu ja tarve työntää mielensä ja ruumiinsa äärirajoille. Itse asiassa, jos he eivät saavuta tilaa, jossa heidän kortisolitasonsa ovat huipussaan, he eivät tunne hyvää oloa. Tässä on stressiriippuvaisen henkilön ominaisuuksia:

1. Alhainen toleranssi toimettomuudelle

Yksi stressiriippuvaisten henkilöiden ominaisuuksista on kyvyttömyys levätä. He olettavat, että pelkkä ajatus siitä, että olisi tekemättä mitään, nauttisi vapaa-ajasta ja rentoutuisi, on synonyymi epäpätevyydelle ja alhaiselle tuottavuudelle. Heidän mielensä on niin tottunut multitaskaamiseen, huolehtimiseen ja jatkuvaan toimintaan, etteivät he voi sietää jotain niin tarpeellista kuin toimettomuus.

2. Äärimmäinen perfektionismi

Stressiriippuvaisille ei riitä, että he suorittavat tehtävänsä hyvin, vaan heidän on saavutettava huippuosaaminen. Ongelmana on, että he eivät koskaan saavuta itselleen asettamiaan mahdottomia tavoitteita. Tämä pakkomielle niin korkeiden tuotanto- ja tehokkuusstandardien saavuttamiseen johtaa turhautumiseen ja jatkuvaan epäonnistumisen tunteeseen.

3. Kilpailuhenkisyys

Stressiriippuvaiset ihmiset pitävät itseään yleensä erittäin kilpailuhenkisinä. Tämä ominaisuus itsessään voi tuoda suuria saavutuksia, mutta joskus se ajaa ihmisen suuren ahdistuneisuuden saaliiksi. Aina löytyy jotain tai joku, jonka kanssa voi haastaa itsensä. Heillä on aina uusi tavoite horisontissa osoittaakseen omaa arvoaan ja taitojaan.

Melkein huomaamattaan heidän adrenaliini- ja kortisolitasonsa aktivoivat heitä jatkuvasti ja saavat heidät kiipeämään uusiin korkeuksiin ja näyttämään muille, mitä he pystyvät saavuttamaan. Ei liene yllätys, että ei ole tervettä ylläpitää tätä elämäntapaa pitkään.

4. Työriippuvuus

Epäilemättä olet kuullut termin “työnarkomaani”, joka määrittelee ihmiset, jotka ovat riippuvaisia töistä. Itse asiassa he elävät tehdäkseen töitä, koska sillä tavalla he rakentavat minäkuvaansa ja ymmärtävät olemassaolonsa. Stressiriippuvuutta esiintyy usein henkilöillä, joiden on oltava koko ajan työympäristössä, jolloin he laiminlyövät muut elämän osa-alueet.

5. Riskikäyttäytyminen

Riskikäyttäytyminen muuttuu teoiksi, jotka tuottavat hetken ajan suuria annoksia adrenaliinia keholle. Tällaista käyttäytymistä ovat mm. autolla hurjastelu, huumeiden käyttö tai alkoholin nauttiminen. Ne tarjoavat neurokemiallisia “huippuja”, jotka tuovat ohikiitäviä hyvinvoinnin tunteita.

6. Paniikkikohtaukset

Yksilöä hallitsevan kroonisen, sääntelemättömän stressin ohella esiintyy usein muita kliinisiä tiloja, kuten paniikkikohtauksia. Aivot ja keho ovat loukussa korkean jännitteen ja tunnepitoisuuden tilassa. Nämä ovat suuren psykofyysisen uupumuksen tiloja.

7. Voimakkaat somaattiset oireet

Kun he eivät pysty hallitsemaan ja säätelemään stressiään riittävästi, he päätyvät somatisoitumaan. Siksi jatkuva stressi ilmenee laajalti fyysisinä oireina ja terveysongelmina. Esimerkiksi:

  • Huimaus
  • Päänsärky
  • Unettomuus
  • Uupumus
  • Lihaskipu
  • Takykardia
  • Ruoansulatushäiriöt
  • Heikentynyt immuunijärjestelmä

Stressiriippuvuus vaikuttaa suoraan yksilön fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Lisäksi on yleistä, että nämä potilaat joutuvat myös muuntyyppisten riippuvuuksien uhriksi.

Stressiriippuvuuden seuraukset

Satunnainen ja ajallisesti rajoitettu stressi on hyödyllistä ja tarpeellista. Mutta kun tämä reaktio muuttuu krooniseksi siihen pisteeseen, että siitä tulee riippuvuutta aiheuttava mekanismi, seuraukset ovat huolestuttavia. Vaikka tiedeyhteisö huomauttaa, että on ongelmallista pitää stressiä riippuvuutta aiheuttavana aineena, se hyväksyy kuitenkin, että tällaisella käyttäytymisellä on riskejä.

EXCLI Journalissa julkaistu tutkimus väittää, että näiden tilanteiden vaikutukset vaihtelevat yksinkertaisista homeostaasin muutoksista hengenvaarallisiin oireisiin. Katsotaanpa, mitä voi tapahtua stressiriippuvaiselle.

Fyysiset terveysongelmat

Kuukausien ja vuosien ajan jatkuneella stressiriippuvuudella on haitallisia seurauksia ja se voi aiheuttaa muutoksia, kuten:

  • Päänsärky
  • Unettomuus
  • Hypertensio
  • Lihaskivut
  • Muistiongelmat
  • Sydänongelmat
  • Ennenaikainen ikääntyminen
  • Muutokset ruokailutottumuksissa
  • Muutokset ruoansulatuksessa
  • Aivoinfarktien riski
  • Immuunijärjestelmän heikkeneminen

Psykologiset ongelmat

Stressiriippuvuus on avain monien mielenterveysongelmien kehittymiseen. Kuten The Journal of Neuropsychiatry and Clinical Neurosciences osoittaa, krooninen stressi tukee masennuksen neurobiologisia perusteita.

Kortikotropiinin ja kortisolin jatkuvalla vapautumisella on vakava vaikutus aivoihin, mikä lisää tätä riskiä. Mutta masennus ei ole ainoa seuraus, vaan sen lisäksi voi esiintyä seuraavia ongelmia:

  • Sosiaalinen eristäytyminen
  • Suurempi impulsiivisuus
  • Paniikkihäiriöt
  • Ahdistuneisuushäiriöt
  • Riippuvuuskäyttäytymisen riski
  • Pakko-oireinen häiriö
  • Onnettomat ihmissuhteet

Ihmisillä, jotka ovat työnarkomaaneja, joilla on huijarisyndrooma tai jotka ovat hyvin kilpailuhaluisia, on suurempi riski kärsiä stressiriippuvuudesta.

Kuinka stressiriippuvuus voidaan voittaa

Stressiriippuvaisella yksilöllä on suurempi tarve osallistua toimintaan todistaakseen oman pätevyytensä sekä parantaakseen minäkuvaansa. Tämä luo sarjan helposti tunnistettavia profiileja. He ovat yleensä työnarkomaaneja, erittäin kilpailevia tai huijarisyndroomasta kärsiviä.

Ehkä jopa tunnistat tästä itsesi. Tunnetko tarvetta työskennellä alituiseen todistaaksesi itsesi? Tuntuuko sinusta siltä, että lepääminen ja yksinkertaisesti “oleminen” on melkeinpä kuolemansynti ja jotain, johon sinulla ei yksinkertaisesti ole varaa, koska uskot, että mitään tekemättä oleminen on heikkoutta ja epäpätevyyttä?

Jos tämä kuulostaa sinulta, on aika aloittaa palautusprosessi. Ensinnäkin sinun on puhuttava läheisillesi siitä, mitä sinulle tapahtuu. Sosiaalinen tuki on avainasemassa, ja sen avulla voit tiedostaa, että sinun on muututtava. Huomioi myös seuraavat suositukset:

  • Paranna itsetuntoasi.
  • Opi tekniikoita stressin hallintaan.
  • Harrasta urheilua tai aktiviteetteja, jotka pakottavat sinut olemaan aktiivinen.
  • Etsi uusia harrastuksia työn lisäksi.
  • Ota hengitys-, rentoutumis- ja meditaatiotekniikat osaksi rutiiniasi.
  • Muotoile aikataulusi uudelleen. Sinun tulee määrittää työ-, vapaa- ja lepoaika.
  • Harjoittele itsehoitoa. Sinun täytyy tuntea iloa uudelleen, joten ala huolehtia itsestäsi ja omistaa aikaa itsellesi.
  • Etsi tukiryhmiä. Jotkut ihmiset ovat käyneet läpi saman kuin sinä ja voivat auttaa sinua.
  • Edistä hyviä elämäntapoja. Pidä huolta ruokavaliostasi ja lopeta tupakointi tai muu haitallinen käyttäytyminen.
  • Poista itsesi ympäristöistä ja ihmisistä, jotka lisäävät tarvettasi olla aina kiireinen. Tarvittaessa vaihda työpaikkaa.
  • Opi lepäämään. Tätä varten sinun on muotoiltava uudelleen ajatuksesi ja uskomuksesi, jotta ymmärrät, että lepo ei ole ajan haaskausta, vaan se on terveyttä.

Terapiaa stressiriippuvuuteen

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, älä epäröi hakea erikoisapua. Kognitiivista käyttäytymisterapiaa käytetään usein stressiriippuvuuden voittamiseksi. Se auttaa sinua kehittämään terveempiä henkisiä malleja ja muuttamaan ajattelu- ja käyttäytymistapojasi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Gardner, E. L. (2011). Addiction and brain reward and antireward pathways. Advances in Psychosomatic Medicine30, 22–60. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4549070/
  • Goldstein, D. S. (2010). Adrenal responses to stress. Cellular and Molecular Neurobiology30(8), 1433–1440. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3056281/
  • Sinha, R. (2008). Chronic stress, drug use, and vulnerability to addiction. Annals of the New York Academy of Sciences1141(1), 105–130. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2732004/
  • Tafet, G. E., & Nemeroff, C. B. (2016). The links between stress and depression: Psychoneuroendocrinological, genetic, and environmental interactions. The Journal of Neuropsychiatry and Clinical Neurosciences28(2), 77–88. https://neuro.psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.neuropsych.15030053
  • Torres-Berrio, A., Cuesta, S., Lopez-Guzman, S., & Nava-Mesa, M. O. (2018). Interaction between stress and addiction: Contributions from Latin-American neuroscience. Frontiers in Psychology9, 2639. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.02639/full
  • Yaribeygi, H., Panahi, Y., Sahraei, H., Johnston, T. P., & Sahebkar, A. (2017). The impact of stress on body function: A review. EXCLI Journal16, 1057–1072. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5579396/

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.