Stressi ja vatsavaivat - mikä on niiden yhteys?

Stressi ja vatsavaivat - mikä on niiden yhteys?
Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas.

Viimeisin päivitys: 12 kesäkuuta, 2019

Stressi ja vatsavaivat ovat kaksi sanaa, jotka usein kulkevat käsi kädessä. Ruoansulatusjärjestelmä kärsii erittäin helposti vaikeista tunteista. Jokainen kokee nämä vaikutukset omalla tavallaan, mutta vaikutuksia on aina.

Stressin liittyessä vatsavaivoihin tulisi kääntyä lääkärin puoleen. Ongelma onkin, että monet eivät edes huomaa sitä. Stressin yhteydessä ilmenevät oireet eivät aina ole näkyviä. Toisinaan se huomataan ainoastaan hiljaisena ahdistuneisuutena, joka ei ole kovin voimakasta. Silti sen jatkuva kokeminen vaikuttaa vatsaasi.

Keho ja mieli eivät toimi toisistaan erillisinä. Nämä kaksi ulottuvuutta vaikuttavat toisiinsa. Ruoansulatusjärjestelmä on eräs niistä kehon osista, johon sisäinen maailmamme ja ulkoinen maailma vaikuttavat eniten. Siksi se oireilee erityisen helposti ympäristön vaikeuksien aiheuttamien jännitteiden myötä.

“Kaiva kaivo ennen kuin tulet janoiseksi.”

-Kiinalainen sananlasku-

Stressi ja vatsavaivat: oireet

Nämä vatsavaivat ovat paikallista ja jatkuvaa kipua vatsan yläosassa. Aiheuttajina ovat yleensä bakteerit, jotka muuttavat suoliston eliöstöä, mikä vaikeuttaa ruoansulatusprosesseja. On kuitenkin myös olemassa vatsavaivoja, jotka aiheuttaa ahdistuneisuus, stressi tai väsymys, jotka juontavat juurensa tietystä tilanteesta.

Niinpä, jos stressiä ja vatsavaivoja ilmenee yhtaikaa, on olemassa merkkejä, joista sen huomaa. On tärkeää huomioida nämä oireet, jotta niihin voisi reagoida ajoissa. Näissä tapauksissa viivytys voi johtaa vaikeampiin ongelmiin.

mahalaukku

Stressin ja vatsavaivojen yhteisvaikutuksen tyypillisiin oireisiin kuuluvat:

  • Närästys. Se on vatsahapon nousemista vatsasta ruokatorveen. Tämä on eräs ensimmäisistä stressiin liittyvien vatsavaivojen merkeistä.
  • Vatsakipu. Esiintyy toistuvaa vatsakipua, joka yleistyy ja voimistuu.
  • Turvotus ja pahoinvointi. Vatsa turpoaa kuin rumpu, ja tuntuu paisuneelta ja kovalta. Toisinaan esiintyy myös oksentelua.
  • Kivut kaulassa ja olkapäissä. Nämä ovat voimakkaan stressin merkkejä. Lihakset jännittyvät tällä alueella, ja toisinaan esiintyy kipuja.
  • Iho-ongelmat ja hiustenlähtö. Nämä ovat myös merkkejä erittäin voimakkaasta stressistä. Tyypillisesti esiintyy aknea, mutta myös ihottumaa ja muita vastaavia ongelmia.
  • Surullisuus ja hermostuneisuus. Nämä ovat sekä stressin että vatsavaivojen oireita. Energiataso ei enää tunnu samalta. Henkilö tuntee itsensä ahdistuneeksi ja kokee motivaation puutetta.
  • Univaikeudet ja ärtyneisyys. Kuten edellisessäkin tapauksessa, näitä ilmenee sekä stressin että vatsavaivojen yhteydessä kun niitä koetaan yhtä aikaa tai erikseen, ja jotka liittyvät jollain tapaa toisiinsa.

On tavanomaista, että myös ruokailuun liittyviä häiriöitä esiintyy. Henkilö syö liikaa tai lakkaa syömästä. Molemmissa tapauksessa seuraksena on ruoansulatusongelmia. Vatsa alkaa hallita päivittäisiä toimintoja.

Stressiperäiset vatsavaivat

Kun stressiä ja vatsavaivoja ilmenee yhtä aikaa, puhutaan “stressiperäisistä vatsavaivoista”. Tämä diagnoosi tulee kuitenkin aina saada lääkäriltä. Hätäiset johtopäätökset eivät ole hyödyllisiä. Jos syöt terveellisesti, ja vatsasi vaivaa sinua siitä huolimatta usein, on aika ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.

papaija ja persikka hellivät vatsaa

Stressiperäisten vatsavaivojen hoito on samantapaista kuin muidenkin vatsavaivojen. Erona on, että myös oireiden psykologinen puoli tulee huomioida. Fyysisestä näkökulmasta katsottuna on suositeltavaa noudattaa terveellistä ruokavaliota. Riittävä lepo, mikä tarkoittaa vähintään seitsemän tunnin unta päivittäin, on tarpeen, samoin kuin vähärasvaiset ruoat, kuten hedelmät ja vihannekset, sekä runsas nesteiden saanti.

Emotionaalisesta näkökulmasta katsottuna on tärkeää saada terapiaa. Se mahdollistaa sen selvittämisen, mikä on todellinen huolenaihe. Joskus kysymyksessä on tarkkaan rajattu ongelma, jota ei olla huomattu. Toisinaan asia on syvemmällä, ja se saadaan selville hyvän psykologisen hoidon seurauksena.

Liikunta ja rentoutumistekniikat ovat erittäin suositeltavia. Nämä keinot auttavat sekä fyysiseen että emotionaaliseen puoleen. Tällaiset tavat auttavat säätelemään ruoansulatusta ja rentouttamaan lihaksia. Samoin ne tuovat happea aivoihin ja mahdollistavat paremman psykologisen tasapainon saavuttamisen.

On tärkeää ottaa huomioon, että nämä keinot vievät aikansa. Liialliset odotukset saattavat tehdä sairaudesta kroonisen ja laukaista noidankehän.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.