Tunteiden ja ruoan välinen yhteys

· 22.8.2018

Tunteillamme on paljon valtaa ruokailutottumuksiimme. On esimerkiksi havaittu, että tunteiden ja ruoan välinen yhteys on voimakkaampi ylipainoisilla ihmisillä kuin normaalipainoisilla ihmisillä, sekä laihduttajilla ja niillä jotka eivät laihduta (Sánchez ja Pontes 2012).

On myös esitetty, että tunteet eivät itsessään aiheuta ylipainoa. Sen sijaan sillä, miten hallitsemme tunteitamme on enemmän vaikutusta mahdollisuuksiimme tulla ylipainoisiksi.

Emmekä vain puhu siitä miten syömämme ruoat vaikuttavat siihen mitä tunnemme, vaan myös siitä miten tunteemme vaikuttavat siihen miten syömme. Tässä suhteessa Cooper et al. (1998) kertovat meille, että mikäli sinun on vaikea hallita pahaa mieltäsi, tulet todennäköisemmin kehittämään syömishäiriön ja se todennäköisemmin vaikuttaa sinuun pitkään.

Tunteiden sääntely on sitä, että henkilö hallitsee tunteitaan ja ottaa ympäröivät olosuhteet sekä muiden ihmisten tunteet huomioon. Kiinnostavasti on havaittu, että häpeä ja syyllisyys ovat tunteita jotka voivat vaikuttaa eniten kielteisellä tavalla ruokavalioon. Tunteiden ja ruoan välinen yhteys on tärkeämpi kuin luulet.

”Mitä ajattelemme tuottaa tunteita, mutta niin myös se, mitä syömme.”

-Montse Bradford-

tunteiden ja ruoan välinen yhteys aivoissa

Tunteet ja ruoka: kaksikko, jolla on paljon vaikutusta terveyteesi

Ihmiset reagoivat eri tavalla tunteisiinsa riippuen erilaisista tekijöistä, kuten ympäristöstä, lapsuudesta ja tunteiden hallinnan taidoista. Ja tämä vaikuttaa siihen, kuinka hyvin voimme hallita painoamme.

On esimerkiksi osoitettu, että mitä enemmän ihmisen tunteet vaikuttavat siihen mitä hän syö, sitä vähemmän hän hallitsee syömiensä aterioiden määrää, ja erityisesti aamiaisen syömättä jättäminen on yleisin käyttäytymistapa tämän osoituksena. Tunteiden ja ruoan välinen yhteys on ilmeinen.

Vähän liikkuvien ihmisten tunteellisista tekijöistä vaikuttavin on kontrollin puute mitä tulee syömiseen ja haluille periksi antamiseen roskaruoan suhteen. Urheilijoissa sitä vastoin vaikuttavin tekijä on syyllisyyden tunne, kuten pelko nousta vaa’alle ja ”huonojen” ruokien syöminen.

Vähän liikkuvien ihmisten tunnetekijöissä on enemmän toimintahäiriöitä verrattuna urheilijoihin. Halut ja itsehillinnän puute sen suhteen mitä syö yhdistyy enemmän liikasyömiseen ja syömishäiriöihin.

Joillakin ihmisillä on ruokailutottumuksia, jotka luokittelevat heidät ”tukahdutetuiksi” syöjiksi tai kroonisiksi laihduttajiksi. Näille ihmisille on tunnusomaista liioiteltu pelko painonnoususta, siksi he laihduttavat. Paradoksaalisesti näiden rajoittavien olosuhteiden vuoksi he päätyvätkin monesti ylensyöntiin.

Syömisen nautinnollisuuden väärinkäyttö ei vain tee meistä väsyneitä, vaan se voi myös aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Tunteiden ja ruoan vuorovaikutuksen on perustuttava sen syömiseen, mitä kehomme tarvitsee.

Kiellä itseltäsi tietty ruoka, ja siitä tulee sinulle pakkomielle

Mitä enemmän kiellät itseltäsi tiettyjä ruokia, sitä suurempi riski sinulla on ahmimiseen. Ruoan normalisointi on ensisijaisen tärkeää. Laksatiivien käyttö vahvistaa toimintahäiriöisiä ruokailutapoja, rohkaisten kontrolloimatonta ruokailua ja vaarantaen ihmisen terveyttä.

Osoitetaanpa, miten tiettyjen ruokien kieltäminen johtaa niiden pakkomielteeseen. Aion kertoa sinulle lauseen, jota et saa muistaa enää myöhemmin. ”Huoneessa on keltainen perhonen.” Näetkö, miten sillä on tarkalleen vastakkainen vaikutus? Me käskemme sinua unohtamaan sen, mutta aivosi eivät voi lakata ajattelemasta sitä. Se on tiedostamatonta. Alitajuntasi ohjaa kehoasi, tulkiten ja tallentaen aistiesi vastaanottamat tiedot.

pariskunta haluaa jäätelöä

Yksi alitajuntaan liittyvä asia on se, että se toimii symbolien ja kuvien kautta tekstin tai kirjainten sijasta. Tämä tarkoittaa, että alitajunta ei käsittele negatiivisia termejä. Jos sanomme ”en saisi syödä ranskalaisia ​​perunoita”, alitajuntaan nousee vain ranskalaisten perunoiden kuva. Tämän vuoksi haluamme syödä niitä. Vaikka näin ei aina tapahdu, siihen on tietty todennäköisyys vain sen vuoksi, miten aivomme toimivat.

Tunnesyöminen

Kun käytämme ruokaa rauhoittuaksemme, harjoitamme tunnesyömistä. Tavalla tai toisella, mikäli olet huolissasi painostasi ja kehostasi, peität jotain syvällisempää. Sitten se muuttuu käsittelemättömien huolien noidankehäksi, joka estää meitä kasvamasta.

Jokainen elin luo jonkinlaista tunnetta. Tietyt syömäsi ruoat johtavat tiettyihin tunteisiin. Tämä johtuu siitä, että kukin ruoka ”koskettaa” eri elimiä. Mikäli me nautimme maksaamme tukkivia aineita kuten alkoholia, ärtyneisyyden, vihan, aggressiivisuuden tai kärsimättömyyden tunteet ovat todennäköisempiä.

Suurin syy siihen, että tunneongelmaiset ihmiset turvautuvat usein ruokaan on se, että monet ruoat sisältävät tryptofaania. Tryptofaani on aminohappo, joka laukaisee serotoniinin vapautumisen. On ajateltu, että serotoniinin alhainen taso liittyy masennukseen ja pakkomielteisiin.

Serotoniinin puutoksella on kielteisiä vaikutuksia sinuun, sillä se aiheuttaa muun muassa surua ja ärtyneisyyttä. Kun kehosi ei tuota tryptofaania, saat sen syömästäsi ruoasta. Tämän vuoksi ruoat, joissa on paljon aminohappoja toimivat luonnollisina masennuslääkkeinä.

Asiantuntijoiden mukaan parhaiten tunteidesi säätelyä auttava ruokaryhmä ovat viljatuotteet. Niissä on runsaasti B-vitamiinia, joka vaikuttaa suoraan hermojärjestelmään. On osoitettu, että viljojen säännöllinen kulutus vähentää ahdistusta.

nainen nuolee suklaata

Lähteet

Cooper, P. J., & Taylor, M. J. (1988). Body image disturbance in bulimia nervosa. The British Journal of Psychiatry.

Cruzat Mandich, C. V., & Cortez Carbonell, I. M. (2008). Emotional expression, negative affect, alexithymia, depression and anxiety in young women with eating disorders: a theoretical review. Argentine Journal of Clinical Psychology, 17 (1).

Menéndez, I. (2007). Emotional eating: the relationship between our emotions and struggles with food. Book club.

Sanchez Benito, J. L., & Pontes Torrado, Y. (2012). Influence of emotions on our eating and weight control. Hospital Nutrition, 27 (6), 2148-2150.

Silva, J. R. (2007). Overeating induced by anxiety part I: behavioural, affective, metabolic and endocrine evidence. Psychological therapy, 25 (2), 141-154.

Vilariño Besteiro, M., Pérez Franco, C., Galician Morales, L., Calvo Sagardoy, R., & García de Lorenzo, A. (2009). Reason and emotion: integration of cognitive-behavioural and experiential interventions in the treatment of long-term eating disorders. Hospital Nutrition, 24 (5), 614-617.

Zafra, E. (2011). Fear of eating: relationships between food, emotions and body. In II Spanish Congress of Sociology of Food, Vitoria.