Strategioita psyykkisen terveyden parantamiseksi

Ihmiset, joilla on hyvä psyykkinen terveys, pystyvät hallitsemaan tunteitaan ja käyttäytymistään. He kykenevät myös tasapainoilemaan elämän monien haasteiden kanssa, rakentamaan vahvoja ihmissuhteita ja toipumaan takaiskuista.

Mutta aivan samalla lailla kuin ponnistelua vaaditaan hyvään fyysiseen terveyteen, on myös tarpeen, että ponnistelemme tosissamme saadaksemme myös hyvän henkisen ja psyykkisen terveyden.

Psyykkisen terveytemme parantaminen voi olla tyydyttävä ja erittäin hyödyllinen kokemus, elämän jokaisella osa-alueella.

Mitä on psyykkinen terveys?

Psyykkinen tai henkinen terveys kuvaillaan yleiseksi psykologiseksi hyvinvoinniksi. Siihen sisältyy tapa miten ajattelemme itsestämme, ihmissuhteidemme laatu sekä kyky käsitellä tunteita ja kestää vaikeuksia.

Hyvä psyykkinen terveys ei ole vain henkisten terveysongelmien poissaoloa. Henkinen tai psyykkinen terveys on paljon enemmän kuin vain masennuksen, ahdistuksen tai muiden psykologisten ongelmien poissaoloa.

Henkinen ja psyykkinen terveys viittaa myönteisten luonteenpiirteiden olemassaoloon. Sellaisia luonteenpiirteitä ovat esimerkiksi itseluottamus, itsetunto, kyky selviytyä stressistä ja toipua vastoinkäymisistä, elämänhalu, kyky nauraa ja pitää hauskaa, kyky rakentaa ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita sekä joustavuus oppia uusia asioita ja mukautua muutoksiin.

Nämä positiiviset psyykkisen terveyden luonteenpiirteet ovat niitä jotka sallivat meidän elää täydesti merkityksellisten aktiviteettien ja vahvojen ihmissuhteiden avulla. Lisäksi nämä myönteiset luonteenpiirteet auttavat meitä myös kohtaamaan elämän monia haasteita ja stressitilanteita.

Millainen rooli sinnikkyydellä on psyykkisessä terveydessämme?

Psyykkinen terveys ei tarkoita sitä, että emme kävisi läpi vaikeita aikoja tai kokisi henkisiä vaikeuksia. Ero on siinä, että ihmiset, joilla on hyvä psyykkinen terveys, kykenevät toipumaan vastoinkäymisistä, traumoista ja stressistä.

Tätä kykyä kutsutaan sinnikkyydeksi. Psyykkisesti terveillä ihmisillä on tarvittavat työkalut vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen samalla kun he kykenevät ylläpitämään positiivisen asenteen. Yksi sinnikkyyden avaintekijöistä on kyky tasapainoilla stressin ja tunteiden kanssa. 

Kyky tunnistaa tunteita ja ilmaista niitä riittävästi auttaa meitä välttämään masennukseen, ahdistukseen tai muihin negatiivisiin mielentiloihin juuttumisen. Toinen avaintekijä on vahvan tukiverkoston olemassaolo.

Se että meillä on ympärillämme ihmisiä, joihin voimme luottaa ja joiden puoleen kääntyä rohkaisun ja tuen saamiseksi, lisäävät sinnikkyyttämme vaikeina aikoina.

Fyysinen terveytemme on yhteydessä henkiseen ja psyykkiseen terveyteemme

Kehostamme huolehtiminen on tärkeä askel kohti hyvää psyykkistä terveyttä. Kun fyysinen terveytemme paranee, henkinen ja psyykkinen hyvinvointimme paranee myös automaattisesti.

Liikunta vahvistaa sydäntä ja keuhkoja ja saa lisäksi kehon vapauttamaan endorfiineja, jotka ovat vahvoja hormoneja. Ne antavat meille energiaa ja nostavat mielialaamme.

Riittävä lepo, syöminen hyvin, liikunta, auringon saaminen ja alkoholin, tupakan sekä huumeiden käytön välttäminen ovat perusasioita hyvän fyysisen terveyden saavuttamiseksi. Jos haluat parantaa henkistä terveyttäsi, sinun täytyy pitää hyvää huolta itsestäsi.

Voidaksesi ylläpitää ja vahvistaa henkistä ja psyykkistä terveyttäsi, on tärkeää kuunnella tarkasti omia tarpeitaan ja tunteitaan. Älä anna stressin ja negatiivisten tunteiden kasaantua.

Yritä ylläpitää tasapaino päivittäisten velvollisuuksiesi ja nauttimiesi asioiden välillä. Jos pidät huolta itsestäsi, olet paremmin valmistautunut kohtaamaan haasteet niiden ilmetessä. 

Itsestäsi huolehtiminen viittaa sellaisten aktiviteettien tekemiseen jotka vapauttavat endorfiineja luonnostaan ja auttavat sinua tuntemaan olosi hyväksi. Liikunnan lisäksi endorfiineja vapautuu myös seuraavissa tilanteissa:

• Muiden auttaminen
• Itsekurin ja itsehillinnän harjoittaminen
• Jonkin uuden asian oppiminen
• Luonnosta, kauneudesta ja taiteesta nauttiminen
• Stressitasojen riittävä hallinta
• Luoviin aktiviteetteihin osallistuminen
• Ajan varaaminen rauhallisten aktiviteettien tekemiseen