Logo image
Logo image

Sosiaalisten taitojen parantaminen

5 minuuttia
Mitä sosiaaliset taidot ovat ja miten ne voivat vaikuttaa ihmissuhteisiisi? Miten voit parantaa niitä? Tässä artikkelissa annamme joitakin ohjeita.
Sosiaalisten taitojen parantaminen
Viimeisin päivitys: 23 kesäkuuta, 2023

Sosiaalisten taitojen käsite on monitahoinen. Ne voivat viitata moniin käytöksiin, jotka ovat sopivia tietyissä yhteyksissä (kuten keskustelu ystävän kanssa), mutta epäsopivia toisissa (kuten keskustelun aloittaminen hautajaisissa). Mutta miten erotat ne toisistaan?

Sosiaalinen osaaminen edellyttää käyttäytymisen mukauttamista erittäin muuttuviin tilanteisiin. Tietyistä kliinisistä häiriöistä kärsivillä on puutteita näissä taidoissa. Tällainen on tilanne esimerkiksi autismikirjon häiriöissä, kuten Aspergerin oireyhtymässä (Moya, 2023).

“Sosiaalinen taju on ensimmäinen askel vahvojen, kestävien suhteiden rakentamisessa.”

-Stephen Covey-

Sosiaalisten taitojen monimutkainen käsite

Ihmisinä meillä lähes kaikilla on kykyjä ylläpitää sosiaalisia suhteita. Riippuen kuitenkin melko erilaisista tekijöistä, kuten yksilön persoonasta, kiintymystyylistä tai ympäristöstä, voimme olla enemmän tai vähemmän taitavia sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna.

Mitä nämä kyvyt sitten ovat? Kognitiivinen psykologia ja oppimisteoriat väittävät, että ne kattavat joukon käyttäytymismalleja ja kognitioita, joita on opittu, opitaan ja tullaan oppimaan henkilökohtaisen historiamme aikana. Tästä johtuen on olemassa tiettyjä polkuja ja mekanismeja, jotka selittävät sekä niiden hankinnan että ylläpidon (Díaz et al., 2017). Katsotaanpa niitä:

Sosiaaliset taidot

  • Ihmisten välinen palaute on avainasemassa. Viestiessäsi vastaanotat signaaleja, jotka kertovat, ottavatko muut vuorovaikutustapasi vastaan hyvin vai huonosti. Esimerkiksi eleet, asento ja katsekontakti.
  • Saatat näyttää tai estää sen, mitä olet oppinut, havainnointisi perusteella. Lapsi voi esimerkiksi oppia, että kommunikoidakseen hänen täytyy huutaa (koska hänen isänsä tekee niin), joten kun hän puhuu ystävilleen, hän huutaa.
  • Vahvistus sen positiivisessa tai negatiivisessa muodossa. Tämä on mekanismi, joka selittää, miksi tietyt sosiaaliset taidot syntyvät ja säilyvät toisten kustannuksella läpi elämän. Se selittää, kuinka tällaisia taitoja toteutetaan ja ylläpidetään sen perusteella, ovatko ne yksilöä vahvistavia vai eivät.

Toinen tärkeä seikka, jota on korostettava, on odotuksemme siitä, mitä “sosiaalisesti taitava” tarkoittaa. Nämä odotukset voivat olla korkeita ja turhauttavia, koska niitä on mahdotonta täyttää (esimerkiksi kommunikoida kuten Oprah Winfrey) tai epärealistisia (viestinnän aloittaminen tai taukojen ja hiljaisuuden sietäminen).

Albert Bandura selitti tämän käsitteessään itsetehokkuuden odotuksista. Ne viittaavat siihen, kuinka tehokkaaksi henkilö tuntee itsensä keskustelun keskellä. Esimerkiksi: “Tunnen oloni mukavaksi kun puhun tästä aiheesta”, “Minusta tuntuu, että olen voinut tuoda eri näkökulman tähän asiaan” tai “Voinko todella kohdata tämän sosiaalisen vuorovaikutuksen?”.

“Sosiaalinen taito ei ole vain tunneälykysymys, vaan myös taito lukea muiden kehonkieltä ja sanattomia vihjeitä.”

-Malcolm Gladwell-

Some figure
Kommunikaatio on välttämätöntä sosiaalisen osaamisen kannalta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osataan kuunnella.

Sosiaalisten taitojen avaimet

Asiantuntijat ovat kuvanneet monia muotoja ja käyttäytymistä, jotka painottuvat sosiaalisten taitojen käsitteeseen. Psykologian asiantuntija Arnold Goldstein jakoi heidät kuuteen suureen ryhmään, jotka selitämme alla.

1. Sosiaalisen universumin alku

Ollaksesi taitava kommunikatiivisesta näkökulmasta, sinun on osattava kuunnella. Kuuntelemiseen liittyy kuitenkin erilaisia käyttäytymismalleja. Yksi niistä on kyky aloittaa keskustelu, mutta myös ylläpitää sitä ja sietää taukoja.

Tätä varten voi olla hyödyllistä tehdä pieni muistilappu mieleen, jossa on erilaisia mahdollisia peruskysymyksiä. Ne ovat kohteliaisuuksia tai keskustelun aloituksia, joita sinulla on tapana käyttää ennalta määritetyllä tavalla. Esimerkiksi: “Kuinka voit?” tai “Mikä päivä!”. Myös itsensä esittely on tärkeää. Esimerkiksi: “Hei! Olen Pauli, mukava tavata.”

Toinen tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta on kiitollisuus. Voit kiittää monista asioista. Esimerkiksi todella mielenkiintoisesta keskustelusta tai siitä, että henkilö jonka kanssa puhut, on kiinnostunut siitä mitä sinä sanot. On todella tärkeää, että osaa kehua muita ihmisiä. On myös normaalia ja perusteltua tuntea olonsa hieman nolostuneeksi tehdessään niin.

2. Itsevarma viestintä

Tässä siirrytään perustaidoista edistyneempään tasoon. Monilla ihmisillä on vaikeuksia pyytää apua tai pyytää anteeksi. Siksi täytyy harjoitella itsevarmuutta.

Yksi taitavan sosiaalisen viestinnän keskeinen osa on kyky antaa ohjeita tai itsevarmasti pyytää jotakuta tekemään jotain. Esimerkiksi Karoliina kertoo ystävälleen Liisalle, joka ajaa autoa: “Kun tulet seuraavaan risteykseen, katso kylttiä.”

3. Emotionaalinen ilmaisu

Monet meistä yrittävät osallistua keskusteluun yrittäen saada toisen henkilön muuttumaan. Taito saada edessäsi oleva henkilö tekemään jotain edellyttää, että tiedät mitä tunteita koet vuorovaikutuksen hetkellä, mitä ajattelet ja mitä haluat.

Se tarkoittaa empatian toteuttamista käytännössä ja itsensä asettamista toisen asemaan. Empatiakyky on yksi sosiaalisesti taitavan käyttäytymisen perusaines. Sinun on kuitenkin tiedettävä, mistä tunteesta ja lähtökohdasta aloitat ja kuinka ilmaiset sen.

Ennen kuin ymmärrät muiden ihmisten tunteita, sinun on oltava taitava ymmärtämään omiasi. Sinun tulee palkita itsesi, kun onnistut ilmaisemaan tunteesi ja muiden tunteet. Esimerkiksi: “Tunnen itseni ärtyneeksi” tai “Liisa tuntuu ärtyneeltä”.

Some figure
Terapeuttinen interventio on sosiaalisia taitoja edistävä resurssi.

4. Vihaongelmat

Tietyissä tilanteissa ja vihan tai ärtyneisyyden seurauksena saatat kommunikoida aggressiivisesti. On tärkeää käyttää itsehillintää, kun viestintä muuttuu vihamieliseksi.

Jokaisen oikeuksia on puolustettava ja kunnioitettava ilman tuhoisia keskusteluja. Vältä viestintää, jota sävyttää viha. Sen sijaan kerro, mikä saa sinut tuntemaan tältä, miltä haluaisit että sinusta tuntuu ja mitä voit muokata, jotta vältyt reagoimasta tällä tavalla tiettyyn ärsykkeeseen.

5. Stressin vastalääke

Jos olet sosiaalisesti taitava, osaat sanoa “ei” jollekin tai jollekulle, joka aiheuttaa sinulle epämukavuutta, kipua tai josta et pidä. Lisäksi tiedät, että menestyäksesi missä tahansa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sinun on myös osattava asettaa esteitä tai rajoja tietyille viesteille ja käytöksille, jotka voivat vahingoittaa sinua.

Se, että osataan vastata vihamielisiin viesteihin tai muiden ihmisten kritiikkiin, on todella tärkeää. Tällaisiin viesteihin on helpompi vastata, jos harjoittelet hengitystekniikoita. Nämä menetelmät auttavat vähentämään aktivointia ja auttavat sinua selviytymään paremmin vastenmielisistä yhteyksistä.

6. Toimeenpanokyky tai taito olla paremmin organisoitunut

Sosiaalinen taitavuus tarkoittaa organisointia. Nyky-yhteiskunnassa aloitteen tekeminen keskustelussa tai sen näkeminen, mikä voisi olla syynä johonkin ongelmaan, ovat tärkeitä. Tämän perusteella sosiaaliset taitosi vaikuttavat myös siihen, että osaat asettaa tavoitteen ja toteuttaa käyttäytymismalleja, joiden avulla voit saavuttaa sen.

Kuten huomaat, sosiaalinen taito on poikkeuksellisen monimutkainen käsite. Näiden taitojen lisäämiseksi on olemassa tehokkaita toimenpiteitä, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sosiaalisten taitojen koulutus. Kyky aloittaa, ylläpitää ja suunnitella keskusteluja sekä puolustaa omaa näkökulmaa ovat olennaisia elementtejä menestyäksesi sosiaalisessa universumissasi.

“Sosiaalinen taito ei tarkoita manipulointia, vaan kykyä ymmärtää muita ja vastata tehokkaasti heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa.”

-Zig Ziglar-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Goldstein, A. P. (1989). Habilidades sociales y autocontrol en la adolescencia: un programa de enseñanza. Martínez Roca.
  • Ishak, N. M., Abidin, M. H. Z., & Bakar, A. Y. A. (2014). Dimensions of social skills and their relationship with empathy among gifted and talented students in Malaysia. Procedia-Social and Behavioral Sciences, 116, 750-753. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1877042814003097
  • Mikami, A. Y., Jia, M., & Na, J. J. (2014). Social skills training. Child and Adolescent Psychiatric Clinics, 23(4), 775-788. https://www.childpsych.theclinics.com/article/S1056-4993(14)00039-X/fulltext
  • Díaz. M, Ruiz, M, Villalobos, A. (2017). Manual de técnicas y terapias cognitivo conductuales. Desclee De Brouwer.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.