Sosiaaliseen ryhmään kuuluminen parantaa terveyttäsi ja onnellisuuttasi
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Sosiaaliseen ryhmään kuuluminen tarkoittaa sitä, että sinulla on “liitto” muiden ihmisten kanssa, jotka tukevat sinua. Se antaa päivillesi merkityksen, koska teette erilaisia toimintoja yhdessä. Ne ovat toimintoja, joissa naurat, opit ja jaat sekä aikasi että tunteesi muiden kanssa. Yhä yksilöllistyvässä ja yksinäisessä yhteiskunnassa näyttää kuitenkin siltä, että tällaiset ihmissuhteet ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Ajattele esimerkiksi lapsia ja nuoria. Moni sanoo olevansa yksin. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että heidän riippuvuutensa uusista teknologioista ja sosiaalisista verkostoista eristää heidät ja asettaa heidät ymmärtämään vapaa-ajan digitaalisesti, ei todellisella pohjalla. Lisäksi, jos he onnistuvatkin luomaan ystävyyssuhteita, ne ovat monesti lyhytkestoisia tai pinnallisia, eivätkä erityisen vakaita ja syviä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että ei mene kauaakaan ennen kuin he kokevat taas eristyneisyyden tunteen.
Heillä on myös taipumus kokea alhaista itsetuntoa, turhautumista ja masennusta. Tämä johtuu siitä, että heidän täytyy saada tuntea kuuluvansa johonkin ihmisryhmään. Se on tietenkin välttämätöntä missä tahansa elämänvaiheessa, ei vain nuorena. Näin opimme elämään yhteiskunnassa. Lisäksi me löydämme itsemme ja meitä ympäröivän maailman.
Nykyiset elämäntavat näyttävät kuitenkin irrottavan meidät tästä onnellisuuden perusperiaatteesta.
On aika alkaa miettiä enemmän ryhmäelämää. Näin asiat olivat esivanhempiemme kanssa, jotka järjestäytyivät pieniksi sosiaalisiksi ryhmiksi.
Sosiaaliseen ryhmään kuuluminen kohentaa terveyttäsi ja onnellisuuttasi
Jos sinulta kysytään, kuinka monta ystävää sinulla on, saatat sanoa: “Voin laskea heidät yhden käden sormilla, mutta minulla on silti enemmän kuin tarpeeksi.” Näyttää siltä, että on erittäin tavallista, että meillä on kaksi tai kolme kiinteää ja vakaata ystävyyssuhdetta. Nämä ihmiset ovat yleensä rikastuttavia hahmoja kaikin tavoin ja aitoja kumppaneita.
Valitettavasti tässä unohdetaan jotain melko tärkeää. Se on tosiasia, että joskus laajentamalla pientä ystäväpiiriäsi saat enemmän kokemuksia. Näiden ihmisten ei tarvitse olla yhtä merkittäviä kuin läheiset ystäväsi, mutta sisällyttämällä muita henkilöitä elämääsi saat erilaisia näkökulmia, tietoa, kokemuksia ja tunteita. Tämä on erittäin positiivista aivoille.
Katsotaanpa, mitä tiede sanoo aiheesta.
Kuuluminen johonkin yhteisöön lisää hyvinvointiasi
Nottingham Trentin yliopisto teki erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen vuonna 2017. Siinä tutkittiin lähes 4 000 ihmistä jotta voitaisiin ymmärtää, miten he suhtautuivat toisiinsa ja miten tämä vaikutti heidän käsitykseensä onnellisuudesta. Tutkimus osoitti, että mitä enemmän osallistujat olivat yhteydessä omaan yhteisöönsä tai sosiaalisiin ryhmiinsä, sitä korkeampi heidän hyvinvointinsa oli.
Siksi näyttää siltä, että ympyrän laajentaminen hieman suuremmaksi, eli ei vain perheen tai läheisimpien ystävien kanssa ajan viettäminen, voi osoittautua melko tärkeäksi. Esimerkiksi jo liikunta muiden ihmisten kanssa, liittyminen tanssitunneille ja osallistuminen yhteisö- tai vapaa-ajan tapahtumiin voi parantaa tyytyväisyyttäsi, terveyttäsi ja onnellisuuttasi.
Et voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että ihmisinä me kaikki olemme sosiaalisia olentoja. Olemme pitkän evoluution tulos, ja jo esi-isämme olivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa pienissä sosiaalisissa ryhmissä. Yhteenkuuluvuudentunne ei ainoastaan anna sinulle juuria ja psyko-emotionaalista kontekstia, vaan myös antaa sinulle mahdollisuuden tuntea itsesi hyödylliseksi. Lisäksi se helpottaa kokemusten jakamista useammille ihmisille, joilta voit oppia.
Psyykkinen terveytesi paranee, kun vietät aikaa sosiaalisen ryhmän kanssa. Palautat tavoitteesi, halusi elää ja motivaatiosi.
Kuulu sosiaaliseen ryhmään, luo oma heimo
Sosiologian, antropologian ja psykologian aloilla on monia tutkimuksia sosiaaliseen ryhmään kuulumisen eduista. Esimerkiksi Queenslandin yliopiston tekemä tutkimus korosti jotain tärkeää: todellisuudessa pelkkä yhteydenpito yhteisöön ei riitä voidaksemme kokea tyytyväisyyden tunteen.
Nämä vuorovaikutusdynamiikat suojaavat terveyttäsi ja hyvinvointiasi vain, kun tunnistat olevasi osa sosiaalista ryhmää. Toisin sanoen yhteenkuuluvuuden tunteet alkavat, kun jaat samat arvot, kiinnostuksenkohteet, intohimot ja elämän tarkoitukset muiden kanssa ryhmässäsi.
Vertauksellisesti tämä tarkoittaa oman heimon rakentamista. Heimon, joka sisältää ihmisiä, joiden kanssa tunnistat itsesi, jotka tukevat sinua, kiinnostavat sinua ja nauravat ja itkevät kanssasi. Ne ovat sosiaalisia liittoutumia, jotka perustuvat empatiaan, yhteisiin intohimoihin ja aitoon kiinnostukseen toisiaan kohtaan.
Yhteisöllisyys vastaan yksilöllisyys
On korkea aika pohtia nykyistä yksilöllistymisprosessia, joka on niin yleistä yhteiskunnassamme. Meidän on myös ajateltava vanhuksia. Eristäytyminen lisää toivottomuuden tunnetta ja huonontaa terveyttä. Meidän pitäisi alkaa etsimään erilaisia mahdollisuuksia, jotka mahdollistavat eri väestöryhmien tehdä enemmän yhteyksiä toisiinsa.
Voimme aloittaa ruohonjuuritasolta, vaikkapa omalta kotikadultamme tai kaupunginosamme nuorisotalosta. Voimme helpottaa niitä kaivattuja tapaamisia, joissa ihmiset voivat seurustella ja luoda uusia yhteyksiä. Meidän kaikkien; lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten, on luotava mekanismeja löytääksemme uusia ihmisiä, joiden kanssa jaamme intohimoja, toimintaa, tavoitteita ja tulevia projekteja.
Sosiaaliseen ryhmään kuuluminen kannustaa mieltäsi, antaa henkeä kehollesi ja heimon, jonka puoleen kääntyä sekä hyvinä että huonoina aikoina.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Jetten, Jolanda & Haslam, Catherine & Haslam, S. & Dingle, Genevieve & Jones, Janelle. (2014). How Groups Affect Our Health and Well-Being: The Path from Theory to Policy. Social Issues and Policy Review. 8. 128. 10.1111/sipr.12003.
- Wakefield, J.R.H., Sani, F., Madhok, V. et al. The Relationship Between Group Identification and Satisfaction with Life in a Cross-Cultural Community Sample. J Happiness Stud 18, 785–807 (2017). https://doi.org/10.1007/s10902-016-9735-z
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.