Serotoniini: tyyneyden ja rauhallisuuden välittäjäaine

Kun mietit tyyneyttä ja rauhaa, kuvittelet varmaankin itsesi rauhassa ja levollisena ystävällisessä ja jalomielisessä ilmapiirissä. Se saattaa myös vaikuttaa joltakin idylliseltä, kenties saavuttamattomissa olevalta kohtaukselta kaukana tulevaisuudessa. Mutta jos sinulla on oikeat työkalut, voit saavuttaa rauhan ja tyyneyden tässä ja nyt. Tässä ratkaisevaa on serotoniini, tyyneyden ja rauhallisuuden välittäjäaine.

On tärkeää pitää mielessä, että todellisessa elämässä useimmilla meistä on korkeat kortisolitasot, jotka johtuvat päivittäisestä stressistä. Kun yrität sopeutua ylistimuloivan ympäristön luomaan kaaokseen, lisämunuaisesi työskentelevät täydellä teholla. Stressin lievittämiseksi ja tyyneyden säilyttämiseksi elimistösi erittää ainetta nimeltä serotoniini.

Tätä välittäjäainetta tuottavat tarkemmin ottaen keskushermosto ja tietyt maha-suolikanavan solut. Serotoniinilla on monia erilaisia tehtäviä, joista useimmat liittyvät hyvinvointiin ja rauhaisaan oloon. Usein serotoniiniin viitataankin “onnellisuushormonina”, koska se liittyy merkittävällä tavalla hyvään oloon.

Nobelin rauhanpalkinto serotoniinille

Serotoniinilla on tärkeä tehtävä keskushermostossa vihan tukahduttamisessa ja aggression hillitsemisessä. Voisimme siis sanoa, että tämä välittäjäaine on vastuussa lukuisten riitojen ja tappelujen estämisestä.

Serotoniinitason nousu saa aikaan hyvän olon sekä tunteen rentoudesta, paremmasta itsetunnosta, keskittymisestä ja motivaatiosta. Tämä on kaiken kaikkiaan hyvin miellyttävää ja antaa tunteen tyyneydestä ja rauhasta.

Aivoissa serotoniini säätelee ahdistusta, mikä saa paremmalle tuulelle ja tekee onnellisemmaksi. Se auttaa näkemään elämässä tapahtuvat asiat paremmassa valossa.

Joitakin serotoniinin ensisijaisia tehtäviä ovat:

• Ruokahalun säätely (se tekee olosta kylläisen).
• Seksuaalisen halun tasapainottaminen.
• Ruumiinlämmön säätely.
• Motoriset toiminnot.
• Havaintoon liittyvät ja kognitiiviset toiminnot.

Se myös karkottaa muiden tunnettujen välittäjäaineiden vaikutuksia, mukaan lukien dopamiini ja noradrenaliini. Jälkimmäinen voi aiheuttaa ahdistusta, pelkoa, aggressiivisuutta, syömishäiriöitä ja riippuvuuksia.

Serotoniinia on suurina määrinä mahalaukussa ja suolistossa, ja se auttaa ruoansulatusprosessissa. Kaiken tämän lisäksi se säätelee vielä pahoinvointiakin: serotoniinitason nousu auttaa poistamaan haitallisia aineita suolistosta (esimerkiksi ripulin kautta) ja stimuloi sitä aivoaluetta, joka säätelee pahoinvointia.

Lisäksi serotoniini aiheuttaa verisuonten supistumista, mikä puolestaan edistää veren hyytymistä, sillä verihiutaleet vapauttavat serotoniinia auttaakseen haavojen paranemisessa.

Serotoniini ja univaiheet

Yöllä kortisolitasot (se aine, joka pitää meidät tarkkaavaisina ja vireinä) luontaisesti laskevat. Tämä luo negatiivisen palautevaikutuksen serotoniinin kanssa, mikä tekee tietä unihormoni melatoniinin vapautumiselle. Melatoniinin tuotannosta vastaa käpyrauhanen, jonka tehtävänä on myös säädellä uni-valverytmiä.

Kun aurinko alkaa nousta, lisämunuainen alkaa pumpata superpolttoaine kortisolia herättääkseen meidät ja valmistellakseen meidät uuteen päivään. Tämä saa melatoniinitason laskemaan ja serotoniinitason nousemaan, sillä elimistö enää muuta serotoniinia melatoniiniksi.

Sisäinen “serotoniinikello” on vastuussa univaiheiden biologisten toimintojen ohjaamisesta: ruumiinlämmön säätelystä, kortisolin pumppaamisesta, melatoniinin tuotannosta jne. Kun kaikki on tasapainossa, nukut syvään ja lepäät riittävästi uutta päivää varten.

Häiritseekö serotoniinitason lasku tyyneyttä ja rauhaa?

Miehet tuottavat 50 % enemmän serotoniinia kuin naiset. Tämän vuoksi naiset ovat herkempiä serotoniinitason muutoksille. Estrogeeni ja keltarauhashormoni ovat yhteydessä serotoniiniin. Naiset, joiden munasarjat tuottavat enemmän estrogeenia ja keltarauhashormonia, sietävät stressiä paremmin, koska heillä on enemmän serotoniinia.

Naisilla, joilla on alhaiset estrogeeni- ja keltarauhashormonitasot, on myös alhaisemmat serotoniinitasot. Tämä aiheuttaa vihamielisyyttä, ärtyisyyttä, masennusta ja vihaa, erityisesti kuukautiskierron alussa.

Stressi, verensokeritasot ja hormonaaliset muutokset voivat kaikki vaikuttaa serotoniiniin. Alhainen serotoniinitaso näkyy mielialassa. Joskus se aiheuttaa aggressiivisuutta, huonoa tuulta aamuisin, ahdistusta, masennusta jne. Se voi aiheuttaa jopa migreenejä, koska matalat serotoniinitasot saavat verisuonet laajenemaan.

Muita matalan serotoniinitason seurauksia

Matalaa serotoniinitasoa on nähtävissä masennusta sairastavilla ihmisillä (se näkyy esimerkiksi negatiivisina ajatuksina ja huonona olona). Myös fibromyalgiaa sairastavilla henkilöillä on alhaiset serotoniinitasot, mikä on osasyy siihen, että tuntevat niin paljon kipua. Serotoniinitasolla on näppinsä pelissä myös unihäiriöissä.

Oppimisvaikeuksista tai muisti- ja keskittymisongelmista kärsivillä ihmisillä on toisinaan matalat serotoniinitasot. Riittämätön serotoniinin määrä voi johtaa myös muutoksiin seksuaalisessa halussa ja ruokahalussa. Se voi saada himoitsemaan makeaa tai syömään liian usein.

Negatiiviset ajatukset, joissa korostuu aina se mitä meiltä puuttuu ja mitä muut ihmiset ajattelevat meistä, eivät ole paitsi tuhoisia, vaan osoitus myös serotoniinivajeesta. Näiden ajatusten perusteella toimiminen voi aiheuttaa katastrofaalisia seurauksia.

Kun kevät koittaa

Kevään ja kesän koittaessa serotoniini mukautuu lisääntyneeseen valon määrään. Tämä johtaa vähitellen hyvän olon, onnellisuuden ja seksuaalisen halun lisääntymiseen.

Serotoniinia kutsutaan myös “mielihyvähormoniksi” johtuen siitä roolista, joka sillä on seksuaalisessa halussa ja seksissä. Orgasmin saaminen edellyttää, että hypotalamus, aivojen suuri kapellimestari, käskee endokriinisen järjestelmän (erityisesti aivolisäkkeen) vapauttamaan oksitosiinia (rakkaushormonia). Siemensyöksyn jälkeen se nostaa serotoniinitasoa aivoissa tuottaakseen tyynen ja rauhallisen olon.

Myös jotkut ruoat vaikuttavat serotoniinitasoihin. Esimerkiksi tryptofaani on serotoniinin esiaste. Se on välttämätön aminohappo, jota elimistö voi saada ainoastaan ruoan kautta (maidosta ja maitotuotteista, kananmunista, kanasta tai kalkkunasta, soijasta, pavuista, banaanista, ananaksesta, tomaatista, pastasta, viljoista, riisistä, juustosta, tummasta suklaasta ja vähärasvaisista lihoista).

Serotoniini ja liikunta

Tiedät jo luultavasti, että liikunnassa vapautuu endorfiineja, mutta tiesitkö että se vapauttaa myös serotoniinia? Hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelinten hyötyjen lisäksi esimerkiksi jooga, meditaatio, ulkona oleilu, tanssiminen ja pelaaminen nostavat serotoniinitasoa. Uusien asioiden opettelu ja rutiinien muuttaminen voivat myös saada serotoniinitason nousuun.

Yhteenvetona: onnellisuus, hyvä olo ja rauhallisuus liittyvät kaikki välittäjäaine serotoniiniin. On sinun parhaan etusi mukaista tehdä mahdollisimman paljon serotoniinitasosi nostamiseksi.