Selfie -dysmorfia: elämä sosiaalisen median suodattimien läpi

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Jokin aika sitten jotkut meistä todennäköisesti haaveilivat näyttävänsä Angelina Jolielta, Brad Pittiltä tai Johnny Deppiltä. Asiat ovat kuitenkin muuttuneet paljon. Nykyään yhä useamman ihmisen ongelma on selfie -dysmorfia.

Tämä häiriö on eräänlainen pakkomielle. Se on halu olla se ihminen, jonka näet kännykässäsi. Tämä suodattimien universumi esittää parannettuja ja ihanteellisia kuvia, ja näyttää siltä, että tätä meistä suurin osa etsii. Paras versio itsestämme. Me retusoimme kasvomme riippuvuutta aiheuttavassa Snapchat-sovelluksessa. Annamme itsellemme kapeamman nenän, suuremmat silmät, korkeammat poskipäät… lista jatkuu.

Jotkut ihmiset tuskin edes näkevät todellista maailmaa. He viettävät suurimman osan päivistään näytön edessä, joka näyttää heille oudon loitsun tai taikapeilin tavoin aina viettelevän, täydellisen ja vangitsevan kuvan. Nämä ihmiset ottavat 25-50 selfietä päivässä. Lisäksi tuskin on yllättävää, että he eivät voi katsoa itseään kylpyhuoneen peilistä. Tämä johtuu siitä, että peili kertoo totuuden eikä peitä tummia silmänympäryksiä tai kaksoisleukaa.

Tekniikka voi olla ihanaa ja hyödyllistä. Niin kauan kuin käytämme sitä viisaasti. Se kuitenkin piilottaa tietyt käytännöt, jotka usein kuuluvat patologisten alueiden piiriin. Otetaanpa tarkasteluun tämä selfie -dysmorfia, jota ei toistaiseksi ole sisällytetty mihinkään diagnostiseen käsikirjaan.

Yhä useammat nuoret hakevat nyt kauneusleikkauksiin. Tämä johtuu siitä, että he haluavat näyttää samalta kuin Snapchatin kaltaisten sovellusten tarjoamat muokatut kuvat.

Selfie -dysmorfia

Jotkut ihmiset järkyttyvät tämänlaisista häiriöistä. “Milloin se päättyy?” he kysyvät. He näkevät tämän tilan viime vuosien harhaanjohtavimpana häiriönä. Yksi asia on kuitenkin otettava huomioon: se tosiasia, että maailma kehittyy koko ajan ja jokaisen aikakauden mukana tulee tiettyjä erityispiirteitä käyttäytymistieteen ja psykologisen terveyden alalla.

Esimerkiksi ei niinkään kauan aikaa sitten nuoret halusivat kosmeettisia leikkauksia, koska he halusivat näyttää Barbielta. Nykyään uudet tekniikat ja sovellukset täyttävät elämämme suodattimilla ja kaunistavat kaiken, ja tämän mukana tulee uusia psykologisia häiriöitä.

Tässä rinnakkaisessa universumissa arjella ja tavallisella ei ole sijaa. Itse asiassa tavallisista kasvoista tulee poikkeuksellisia.

Mielenterveysala on varoittanut selfieiden ottamisen vaikutuksesta mielenterveyteen jo pitkään. Esimerkiksi Yorkin yliopisto Torontossa Kanadassa teki tutkimuksen, jossa mainittiin, että tarve ottaa selfieitä ja julkaista niitä jatkuvasti korreloi alhaisemman itsetunnon, turvattomuuden ja sosiaalisen ahdistuksen kanssa.

Epäilemättä olemme aikakaudella, jossa imago on kuningas. Ihmeellistä kuitenkin on, että tunnemme olomme epävarmemmaksi kuin koskaan fyysisen ulkonäkömme suhteen.

Digitaalinen universumi ja psykologiset ongelmat

Kaikki, mitä näet sosiaalisissa verkostoissasi, ei ole aitoa. Valeuutisia ja sosiaalisen median valeprofiileja on paljon. Lisäksi useiden käyttäjien lähettämät kuvat ja selfiet eivät vastaa sataprosenttisesti todellisuutta. Saatat olla itsekin syyllinen tähän… Lisäämällä tietyn suodattimen valokuvaan esimerkiksi sen terävyyden tai värin parantamiseksi.

Onko tässä mitään vikaa? Ei tietenkään. Ongelma ilmenee, kun ihmiset eivät voi enää julkaista valokuvia itsestään ilman retusointia. Selfie -dysmorfian patologinen elementti on se, että henkilö ei enää hyväksy omaa kuvaansa. Hän voi hyväksyä itsensä vain näiden korjaavien, maagisten ja melko petollisten suodattimien kautta.

Tämän ilmiön vaikutukset ovat valtavat. Tällainen vääristynyt itsetunto saa ihmiset usein turvautumaan kosmeettiseen leikkaukseen. Heidän on muokattava kehoaan sopiakseen ihanteelliseen näkemykseen, jonka nämä suodattimet antavat heille. Nuorille voi kehittyä myös syömishäiriöitä.

Miten selfie -dysmorfia ilmenee?

Vuonna 2016 Kolkatan neurotieteiden instituutti Intiassa analysoi selfie -dysmorfian ilmiötä. Havaittiin, että ihmiset jotka ottivat paljon selfieitä, kärsivät tuskasta ja vastenmielisyydestä ulkonäköään kohtaan.

Tämän esiintyvyys on erittäin korkea nuorilla. Monet organisaatiot kehottavat lisäämään psykokoulutusta tekniikan terveellisen käytön opettamiseksi.

Mitä tulee itse selfie -dysmorfiaan, tässä on sen määrittävät ominaisuudet:

• Henkilön mielestä hänen kasvoissaan on useita fyysisiä vikoja.
• He näkevät itsensä hirvittävän rumana.
• He viettävät suuren osan päivästä räpläten kännykkäänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että he laiminlyövät muita velvollisuuksiaan.
• He eivät kestä katsoa peiliin. Lisäksi heidän ruuminkuvansa on täysin vääristynyt.
• He tuntevat olonsa hyväksi vain suodattimien avulla luomiensa selfien avulla.

Selfie -dysmorfia kuuluu pakko-oireiseen spektriin. Se on erittäin alidiagnosoitu ja saa ihmiset kokemaan suurta epämukavuutta. Lisäksi jatkuva tarve ottaa kuvia sovellusten kautta niiden todellisten piirteiden muuttamiseksi poistaa heidät heidän velvollisuuksistaan sekä todellisesta ja fyysisestä vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa.

Miten selfie -dysmorfiaa hoidetaan?

On suositeltavaa, että tästä häiriöstä kärsivä henkilö ei käy kauneusleikkauksessa, sillä yhden leikkauksen jälkeen hän todennäköisesti haluaa seuraavan, sitten taas seuraavan ja niin edelleen. Hän ei ole koskaan tyytyväinen ulkonäköönsä. On arvioitu, että noin 10 prosentilla potilaista, jotka teettävät kauneusleikkauksia, on selfie -dysmorfia.

On ratkaisevan tärkeää, että potilaat saavat ensin erikoistunutta psykologista hoitoa. Erilaiset menetelmät ja terapiat, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, sopivat tähän. Joissakin tapauksissa näillä ihmisillä on diagnosoimaton ahdistuneisuus- sekä masennustila. Tästä syystä on tärkeää tarkastella jokaista tapausta erikseen ja tarjota henkilökohtainen hoitosuunnitelma.

Älkäämme unohtako, että tämä on häiriö, josta on tulossa yhä yleisempi ja yleisempi.