Se miten kuvailet muita, kertoo paljon sinusta
Tapa, jolla kuvailet muita, määrittelee sinua. Tapa, jolla luokittelet, arvioit ja arvostat ympärilläsi olevia ihmisiä antaa sinulle mahdollisuuden nähdä oman persoonallisuutesi. Ne hienovaraiset, mutta aina ilmeiset siveltimenvedot identiteetistäsi ja jopa itsetunnostasi. Näemme tämän epäilemättä päivittäin. Toisaalta kärsimme, kun ihmiset määrittävät meille vääriä piirteitä.
Myönnetäänpä se: me kaikki arvostelemme muita ihmisiä. Se on välttämätöntä yrittäessämme hallita ympäristöämme ja tietääksemme jollakin tavalla, mitä odottaa. Siksi se on täysin normaalia ja jopa ilmeinen psykologinen prosessi, mekanismi, joka kontrolloi amygdalaa sen tavanomaisessa tarkoituksessa taata selviytymisemme.
“Hienotunteisuus on tärkeämpää kuin kaunopuheisuus, ja puhuminen miellyttävällä tavalla niille, joiden kanssa olemme tekemisissä, on tärkeämpää kuin puhua oikeilla sanoilla tai oikealla tavalla.”
-Sir Francis Bacon-
Itse asiassa New Yorkin psykologian yliopistossa suoritetussa mielenkiintoisessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Journal of Neuroscience -lehdessä osoitettiin, että pieni aivorakenne määrittää millisekuntien kuluessa, onko joku mielenkiintoinen meille tai tulisiko häntä välttää. Itse asiassa voisimme sanoa, että aivomme antavat suuren merkityksen ensivaikutelmalle, vaikka on olemassa pieniä ja mielenkiintoisia vivahteita.
Kun aivot tekevät tämän erittäin nopean arvioinnin siitä, voimmeko luottaa johonkuhun vai emme, meidän persoonallisuutemme saapuu paikalle. Persoonallisuutemme on se, joka päättää lähestyä tai välttää henkilöä, nähdäkseen oliko ensimmäinen arviointi oikea. Persoonallisuutemme antaa myös negatiivisia tai myönteisiä ominaisuuksia niille, jotka herättävät epäluottamusta tai luottamusta. Pohjimmiltaan persoonallisuutesi ilmaisee, välittää ja määrittää tavan, jolla kohtelet toisia.
Tapa jolla kuvailet muita, näyttää todellisen itsesi
Kiinalainen sananlasku sanoo, että voit joskus murskata henkilön kielesi painolla. Tämä on suuri totuus. Kukaan ei voi kyseenalaistaa, että asiat joita sanomme voivat saada aikaan paljon vahinkoa ja aiheuttaa todella paljon tuhoa. Useimmat meistä näkevät tämän joka päivä melkein missä tahansa yhteydessä: työssä, kotona ja ystävien keskuudessa.
Kommunikoimme muiden kanssa osana sosiaalisia prosessejamme. Näiden vuorovaikutusten aikana meidän tulisi olla ystävällisiä ja korrekteja. Meillä on kuitenkin myös taipumus kritisoida, luokitella ja tuntea halveksuntaa. Useat ihmiset antavat muille negatiivisia piirteitä. Se on melkein kuin harjoitus, joita ihmiset tekevät päivittäin.
“Olet, mitä sanot” on Pohjois-Carolinan Wake Forestin yliopiston tohtori Skowronskin lausunto. Hän tutki persoonallisuustyylejä ja antamiamme leimoja. Tulokset olivat selvät: se tapa, jolla kuvaat toisia, määrittelee sinua. Olemme, mitä sanomme. Olemme kaikki se, mihin viittaamme ja mitä heijastamme ympärillämme oleville.
Negatiivisten leimojen tummat linssit
Jotkut eivät halua nähdä. Ne, jotka käyttävät aina tummia laseja likinäköisten silmiensä kanssa, kulkevat sumeassa maailmassa, jossa on parasta olla luottamatta muihin. Nämä ihmiset antavat stereotyyppien vaikuttaa mielipiteisiinsä. He halveksivat, pilkkaavat ja arvostelevat niitä, jotka eivät ajattele, tunne tai näytä samalta kuin he.
Jos tapa jolla kuvaamme toisia viittaa omaan persoonallisuuteemme, silloin ne jotka käyttävät aina negatiivisia ja kriittisiä leimoja osoittavat omaa sisäistä tyhjyyttään ja itsetuntonsa puutetta. Tällainen jävääminen jättää jälkeensä turhautumista ja onnettomuutta.
Positiivisuuden ruusunpunaiset lasit
Tutkijat löysivät jotain hyvin silmiinpistävää Wake Forest University -tutkimuksessa. Ne ihmiset, jotka arvostelivat vähemmän, osoittivat myös eniten yhteenkuuluvuuden taitoja. Tällöin ne, joille on ominaista olla positiivisempia, optimistisempia ja joilla on hyvä itsetunto, eivät anna aiempien arviointien vaikuttaa omiinsa ja he rakentavat mieluummin läheisiä suhteita.
Ainoastaan silloin, kun annamme itsellemme mahdollisuuden unohtaa leimat ja päätelmät joilla ei ole mitään arvoa, voimme lisätä mahdollisuuksia luoda terveitä siteitä ja suhteita ympärillämme oleviin. Voimme nauttia vahvemmista ystävyyssuhteista ja kunnioittavasta ympäristöstä, joissa on paljon vähemmän ennakkoluuloja.
Kun kuvailemme muita ilman epäluottamuksen ja ennakkoluulojen painoa, luomme melkein huomaamattamme parempaa synergiaa ihmisten ympärille, jotka ovat vapaita stereotypioista ja lokeroinnista.
Johtopäätöksenä on, että tummien lasien liiallista käyttöä tulisi välttää. Käytämme niitä usein suojelemaan itseämme, mutta on aina parempi poistaa suodattimet ja laajentaa näkemystämme mahdollisimman paljon. Valpas, kiinnostunut ja nöyrä elämänkatsomus huomaa paljon enemmän asioita kuin silmät, jotka ovat tottuneet elämään omassa pimeydessään.