Se, miten ajattelet, vaikuttaa tunteisiisi

· 10.6.2016

Ihminen on tunteva ja ajatteleva olento. Se, miten ajattelemme, määrittää mitä tunnemme. Usein suhtaudumme ajatuksiimme totuuksina. Ajatteleminen on mahtava kyky, mutta se voi myös huijata meitä ja pelata pelejä kanssamme.

“Se miten puhumme itsellemme määrittää sen, miten elämme ja miten koemme maailman.”
-Óscar González-

Mikä oli olemassa ensin: ajatus, tunne vai tuntemus?

Vastataksemme kysymykseen, tulee meidän ensin määrittää nämä kolme asiaa:

  • Ajatus: Kyky muodostaa ideoita ja todellisuuden kuva mielessä.
  • Tuntemus: Psykofyysinen ja biologinen kokemus, joka ilmaisee mielenalaa.
  • Tunne: Olotila tai tunteellinen suhtautuminen ihmistä, faktaa tai asiaa kohtaan.

Ajattelun ja tunteiden välillä kulkee näkymätön viiva, ja asenteet sijoittuvat niiden välimaastoon.

Päivittäisessä elämässämme puhumme usein näistä konsepteista kuin ne olisivat yksi ja sama asia, mutta todellisuudessa ajattelu, tunteiden kokeminen ja tuntemukset ovat kolme hyvin erilaista asiaa.

Tytön ajatus, tunne ja tuntemus

Olemme rationaalisia olentoja, mutta se ei tarkoita sitä, että tunteemme ovat meille käsittämättömiä. Tunteilla on tärkeä osa persoonallisuudessamme, siinä miten tulkitsemme maailmaa, siinä miten teemme päätöksiä ja siinä miten muodostamme ideoita ja ajatuksia.

Annamme tunteille paljon huomiota ja painoarvoa, ja tunteiden kuunteleminen on tärkeä osa ihmisyyttä ja elämää. Järki ilman tunteita on käyttökyvytön.

Tunteet ovat pidempikestoisia kuin tuntemukset, mutta tuntemukset voivat olla väkevämpiä kuin tunteet

On tärkeää ymmärtää, miten tunteet ja tuntemukset toimivat aivoissamme: niiden suhde toisiinsa on tärkeä ja ne edistävät tunneälykkyyttämme, sekä sitä miten suhtaudumme itseemme ja muihin. Tunteiden ymmärtäminen ja monipuolinen tunne-elämä parantaa mielenterveyttä.

Tuntemukset liittyvät usein ihmisen persoonallisuuteen ja motivaatioihin. Tuntemuksilla on lyhyempi kesto kuin tunteilla ja ne motivoivat meitä usein tekoihin. Tuntemukset voivat olla vahvempia kuin tunteet, mutta ne eivät kestä yhtä pitkään.

Tunne tulee verbistä ”tuntea” ja se viittaa tiettyyn olotilaan, yleensä pitkäkestoiseen, joka ilmenee ihmisessä tuntemusten vaikutuksesta. Tunteet syntyvät tuntemuksesta.

Mietitään tätä esimerkin kautta syvemmin:

Harrastan joogaa säännöllisesti. Pidän siitä ja se tuottaa minulle hyvää oloa. Olen harjoittanut joogaa jo jonkin aikaa ja joka kerta opin jotain uutta, ja jotkut päivät ovat parempia kuin toiset. Joskus harjoituksesta ei tule mitään, toisinaan se on ihanaa ja helppoa.

On totta, että suoritukseni on parantunut hyvää tahtia, pystyn tekemään sellaisia asanoja, jotka olisivat alkuvaiheessa olleet mahdottomia.

Eilen menin taas joogatunnille ja se oli yksi niitä kertoja, kun kaikki tuntui vaikealta. En pystynyt suoriutumaan kaikista niistä asanoista, jotka olen aikaisemmin pystynyt tekemään ilman ongelmia. Hermostuin ja koko tunti meni pieleen.

Ajatukseni sanoivat minulle: ”Olen ihan surkea, en pysty tähän.”

Tuntemukseni sanoivat minulle: ”Olen vihainen itselleni.”

Koko päivän jatkuva tunne sanoi minulle: ”Olen surullinen, masentunut ja lannistunut.”

Sydänpuu

Mihin näistä minun tulisi kiinnittää huomiota?

Edellisessä esimerkissä se, miten analysoin tilanteen vaikuttaa siihen mielipiteeseen, jonka muodostan itsestäni, motivaatiooni jatkaa joogan harjoittamista ja asenteeseeni.

Jos ajattelen, että olen ihan surkea joogassa, tarkoittaako se sitä, että olen surkea vain siitä syystä, että en aina onnistu tekemään kaikkia asanoita? Tarkoittaako se sitä, että olen surkea vain koska en osannut tehdä jotain asiaa? Ehkä oppiminen ei muodostukaan yrittämisestä ja virheiden tekemisestä?

Jos tunteeni on viha, tarkoittaako se sitä, että kun olen vihainen itselleni, se mitä ajattelen on jotenkin todempaa? Voiko viha todella kertoa minulle jotain merkittävää itsestäni ja siitä kuka olen? Vahvistaako tunteen kokeminen sen, mitä ajattelemme?

Jos tunnen oloni surulliseksi päivän lopussa, tarkoittaako se sitä, että se missä epäonnistuin on minulle tärkeää? Ehkä kaikki mitä tunnemme on totta? Onko tunne ajatusten hedelmä?

Avain ajatusten ja tunteiden ymmärtämiseen on tässä: ei kaikki mitä ajattelemme ole totta. Tunteet eivät aina vahvista sitä mitä ajattelemme, eikä kaikki mitä tunnemme tee asioista tosia.

Miten voimme tulla tässä paremmaksi?

Kun löydät itsesi sanomasta: ”Jos kerta tunnen näin, niin on totta että…” löydä automaattinen ajatus, joka ilmenee tunteen kanssa ja kysy itseltäsi: ”Mitä ajattelin kun aloin tuntea näin? Onko minulla todisteita siitä, että asiat ovat aina näin?”

Tunteiden ja ajatusten selvittäminen on välillä salapoliisityötä ja syviin ajatuksiin uppoutumista, mutta ajatuksiin ja tunteisiin ei kannata aina luottaa. Ajatukset ja tunteet eivät ole absoluuttisia totuuksia.