Ravenin progressiiviset matriisit – mitä hyötyä niistä on?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Ravenin progressiiviset matriisit ovat yksi eniten käytetyistä testausmenetelmistä analogisen päättelyn, abstraktiokyvyn ja havainnoinnin mittaamiseen.

Ravenin progressiiviset matriisit ovat älykkyystestejä, joihin sisältyvien 60 kysymyksen avulla voidaan arvioida yleistä älykkyystekijää eli niin sanottua g-tekijää. Yleisälykkyys on käsite, jonka englantilainen psykologi ja tilastotieteilijä Charles Spearman toi ensimmäisenä esiin. Yleisälykkyys selittää osan henkilön suoriutumisesta kaikissa älykkyystesteissä. Älykkyystestien kohteena ovat aivoissamme tapahtuvat yleiset henkiset ja kognitiiviset prosessit, joiden avulla ratkomme jokapäiväisiä ongelmia.

Useimmat meistä ovat suorittaneet Ravenin progressiiviset matriisit jossain elämänsä vaiheessa. Nämä älykkyystestit tehdään yleensä säännöllisesti kouluissa ja työhönoton yhteydessä. Ravenin progressiiviset matriisit muodostavat nykyisin osan psykoteknisiä älykkyystestejä, joita käytetään osana valintakoetta joihinkin ammatteihin pyrittäessä.

“Älykkyys ei koostu pelkästään tiedosta, vaan myös taidosta soveltaa tietoa käytäntöön.”

– Aristoteles –

Koska Ravenin progressiivisia matriiseja käytetään soveltuvuusarvioinnin yhteydessä, saatamme suhtautua niihin vähän vaivautuneesti. Tämä testi on ehkä asettanut meille haasteita, ja sen tulos on saattanut olla määräävä tai rajoittava tekijä meidän koulutuksemme tai ammatillisen uramme aikana.

Jotkut ihmiset pitävät Ravenin progressiivisia matriiseja hyvin mielenkiintoisina, koska he pitävät pienten pulmatehtävien ja ongelmien ratkaisemisesta. Nämä henkilöt pitävät kuvioiden ja sarjojen ratkaisemisesta sekä johtopäätösten tekemisestä tai haluavat muuten parantaa havainnointi- ja abstraktiokykyään testin avulla.

Onpa älykkyystesteihin kohdistuvan mielenkiinnon taustalla mikä syy tahansa, yksi asia on varma: oman tai toisten älykkyysosamäärän arvioiminen on edelleen monien mielenkiinnon kohteena. Riippumatta siitä hyväksymmekö yhdysvaltalaisen neuropsykologin Howard Gardnerin kehittämän moniälykkyysteorian, haluamme mitata henkilöiden loogisen päättelyn, ongelmanratkaisun ja kriittisen ajattelun kapasiteettia.  

Ravenin progressiiviset matriisit ovat esimerkkejä juuri tämänkaltaisista älykkyystesteistä. Ne mittaavat abstraktia päättelykykyä ja joustavaa älykkyyttä, josta englantilais-yhdysvaltalainen psykologi Raymond B. Cattell kirjoitti. Joustavalla älykkyydellä tarkoitetaan yleistä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisukykyä, jolla voidaan ratkaista useimmat jokapäiväiset ongelmat.

Ehkä asiat muuttuvat tulevaisuudessa ja psykotekniset älykkyystestit näyttävät silloin erilaisilta. Seuraavaksi tarkastellaan Ravenin progressiivisia matriiseja vähän lähemmin.

Mitä Ravenin progressiiviset matriisit kertovat?

John C. Raven oli englantilainen psykologi, joka loi progressiiviset matriisit vuonna 1938 voidakseen mitata Charles Spearmanin tutkimaa yleistä älykkyystekijää. Ravenin progressiivinen matriisi on psykometrinen älykkyystesti, jonka tarkoitus oli alun perin arvioida Yhdysvaltojen merivoimien upseereja.

Myöhemmin kävi selväksi, että Ravenin progressiiviset matriisit olivat hyödyllisiä ja päteviä arvioimaan älykkyyttä yleensä, riippumatta testeistä saaduista tuloksista.

Ravenin progressiivisten matriisien edut muihin testeihin verrattuna

• Tämä testi sopii sekä lapsille että aikuisille riippumatta siitä, onko henkilöllä viestintään tai motoriikkaan liittyviä ongelmia.
• Testi on hyvin edullinen toteuttaa.
• Testi on yleensä ottaen kiinnostava ja viihdyttävä useimpien ihmisten mielestä.
• Testi edellyttää hahmottamista ja analogista päättelyä, jossa henkilön pitää käyttää analyyttisiä ominaisuuksiaan. Henkilön pitää myös kyetä tekemään vertailuja ja käyttää useita tietolähteitä hyväkseen pystyäkseen täydentämään matriisit.

Lisäksi yksi suurimmista Ravenin progressiivisten matriisien tarjoamista hyödyistä on testin nopeus tuottaa pätevää tietoa aikuisen tai lapsen kognitiivisesta suoriutumisesta.

Toisaalta on tärkeää, että kiinnitämme huomiomme tiettyyn asiaan. Tämän testin kehittäjä John Raven teki selväksi, että kenenkään ei pitäisi käyttää pelkästään tätä testiä älykkyyden mittaamiseen. Meidän pitäisi ottaa myös muut tiedonlähteet huomioon tehdäksemme tästä testistä entistäkin pätevämmän ja sen tuloksista aiempaa aukottomat.

Kuinka Ravenin progressiiviset matriisit toimivat

Testissä on 60 monivalintakysymystä, jotka on luokiteltu niiden vaikeuden mukaan. Niihin sisältyy sarjoja abstrakteja ja täydennettäviä kuvioita, jotka henkilön pitää ratkaista. Ensi silmäyksellä vaikuttaa siltä, että testattava työstää hyvin hämmentävää ja jäsentämätöntä aineistoa.

Testin tekijällä on yleensä noin 45 minuuttia aikaa testin tekemiseen. Tämä merkitsee sitä, että lapsella tai aikuisella on tarpeeksi aikaa soveltaa kykynsä käytäntöön. Tämä prosessi koostuu seuraavista osatekijöistä:

• Kyky löytää suhteita ja korrelaatioita järjestämättömästä materiaalista.
• Tämän tyyppinen kyky edellyttää vertailujen, päättelyiden ja mentaalisten kuvausten tekemistä sekä analogisen päättelyn ja loogisten periaatteiden käyttöä.

Kaikki tämä muodostaa Charles Spearmanin mainitseman yleisen älykkyystekijän. Monet pitävät sitä yleisesti pätevänä älykkyyden osoittimena.

Ravenin progressiiviset matriisit ovat nonverbaalisia työkaluja, joilla voidaan antaa pisteitä testin tekijälle. Testistä saadut pisteet eivät riipu testin tekijän koulutustasosta tai kokemuksesta.

Ravenin progressiiviset matriisit ovat myös hyödyllisiä tilanteissa, joissa halutaan saada ennakkotietoa esimerkiksi opiskelijoiden tai työnhakijoiden älykkyydestä yleisellä tasolla.

Ravenin progressiivisten matriisien käytön helppouden ja nopeuden ansiosta tämä älykkyystesti tulee pysymään käytössä riippumatta siitä, pidetäänkö testistä vai ei.