Pysäyttäkää maailman pyöriminen, tunnen itseni musertuneeksi
Onko sinusta koskaan tuntunut siltä, ettei mikään ole hallittavissa? Oletko koskaan halunnut maailman lopettavan liikkeensä edes hetkeksi, sillä tunnet olosi niin musertuneeksi? Meillä kaikilla on ollut hetkemme, jolloin ajattelemme, ettemme jaksa enää. Päivittäinen ahertaminen ja stressi eivät ole rauhallisen ja tyynen mielentilan ystäviä.
Kun meistä tuntuu että tilanne on musertava, meistä tulee turhautuneita ja pelokkaita. Joskus tämä ilmenee vihan ja epätoivon muodossa. Kaikki tämä edistää ajatusta, jonka mukaan on vaikea löytää oikea tapa päästä tilanteesta yli.
Ennen kuin toimimme, meidän on ensiksi ymmärrettävä mitä meille tapahtuu. Joskus ainoa asia mitä meidän on tehtävä, on hengitettävä syvään ja analysoitava tunteitamme. Tarkastellaanpa seuraavaksi mitkä vaiheet meidän on käytävä läpi, kun olemme menettäneet kontrollin.
Kuinka pelko toimii
Pelko on tunne, joka valloittaa meidät kun kohtaamme tilanteita, jotka aivomme tulkitsevat potentiaalisesti vaaralliseksi hyvinvointimme kannalta. Todellisuudessa sen tarkoitus ei ole pelottaa meitä, vaan saada meidät toimimaan. Se haluaa suojella meitä.
Biologisella tasolla valloilleen pääsevä mekanismi, joka saa aikaan pelon, löytyy liskoaivoista. Tämä säätelee sisäisiä toimintoja selviytymisen kannalta. Tämä löytyy myös limbisestä järjestelmästä, joka säätelee tunteitamme ja varjelemisrefleksejä. Lisäksi limbisessä järjestelmässä sijaitsee amygdala. Tämä aivojen osa on vastuussa pelon ja ahdistuksen laukaisemisesta.
Psykologisella tasolla pelko on tunnetila, joka auttaa meitä sopeutumaan ympäristöömme ja suojelemaan meitä. Mutta joskus tämä tila saa aikaan sopimattoman reaktion tilanteisiin, joissa olemme.
Tämän lisäksi pelko voi myös olla naamioituneena vihaksi, suruksi tai jopa vimmatuksi onnellisuudeksi. Tällä naamiolla ei kuitenkaan ole väliä. Tärkeämpää on reagoida tilanteeseen itsevarmalla tavalla, kun tunnemme sen olevan hallitsemattomissa. Ensiksi meidän on hyväksyttävä pelon tunne, jotta voisimme aloittaa sen hallitsemisen.
Hallinnan menettämisen tunne
Kun meistä tulee pelon uhreja ja meistä tuntuu että kaikki riistäytyy käsistä, että emme voi tehdä mitään muuttaaksemme tapahtuvia asioita, on normaalia tuntea turhautuneisuutta ja voimattomuutta. Jos pelko vangitsee meidät, jatkamme ajattelemalla että kaikki tulevat asiat aiheuttavat vaikeuksia ja ettemme koskaan kykene ratkaisemaan näitä vaikeuksia. Tämä on toisin sanottuna hallinnan menettämisen tunnetta.
Jos sallimme tämän hallinnan menettämisen tunteen hallita meitä, se tulee jäädyttämään meidät.
Jos yhdistämme pelon tunteeseen hallinnan menettämisestä, tilanteesta tulee täydellinen resepti sille, että toivomme maailman pysähtyvän paikoilleen. Huonot uutiset ovat, ettei maailma voi lopettaa pyörimistään, eivätkä olosuhteet tai ihmiset voi muuttua meidän päähänpistojemme mukaisesti. Mitä voimme siis tehdä?
Hyviä uutisia: voimme aina pitää taukoa. Tauon pitäminen pohtiaksemme tilannetta on tärkeä väline, joka auttaa meitä selvittämään, mitä seuraavaksi. Tämä sallii meidän tarkkailla tilannetta toisesta näkökulmasta, jotta voisimme etsiä uuden, tehokkaamman tavan lähestyä sitä.
Tämä ehdotus perustuu niin kutsuttuun vaikutuksen tai kontrollin piiriin. Tämä on humanististen psykologien laajalti käyttämä harjoitus, mutta tarkalleen sillä on tekemistä itävaltalaisen neurologin ja psykiatrin, Viktor Franklin kehittämään teoriaan.
Mitä ovat vaikutuksen tai kontrollin piirit?
Kontrollin piirit ovat tapa nähdä ympäristömme topografisesti, ymmärtäen oman vaikutuksemme siihen, ja millainen vaikutus sillä on meihin.
- Huomion piiri: piiri, joka meillä on parhaiten hallinnassa. Tämä käsittää ajatuksemme ja toimintamme.
- Vaikutuksen piiri: piiri, joka meillä ei ole täysin hallinnassa, mutta osittain. Tämä käsittää ihmissuhteemme, perheemme ja työmme väliset suhteet ja sen, kuinka hallitsemme niitä.
- Huolenaiheen piiri: piiri, johon emme voi vaikuttaa lainkaan, vaikka se saattaa vaikuttaa meihin. Esimerkiksi ilmasto, liikenne, muiden ajatukset jne.
Eli kun meistä tuntuu että olemme menettäneet hallinnan ja että maailman on pysähdyttävä ja haluamme hypätä pois kyydistä sillä emme kestä tilannetta enää, koittakaamme kestää hetki ja ajatella näin piirejä. Koittakaamme erottaa ne toisistaan ja määritellä ne, jotta voimme suunnitella realistisista teoista koostuvan reitin.
Kaikki se energia jonka investoimme yrittäessämme hallita niitä piirejä joita emme voi hallita, on tuhlattua energiaa ja se tulee varmasti aiheuttamaan pelkoa ja turhautuneisuutta.
Mikä on vaikutuksen piirien tarkoitus?
Kun alamme erottelemaan tai määrittelemään näitä piirejä ja kuinka pitkälle tekomme voivat meidät viedä, tilanne alkaa vaikuttamaan vähemmän kaoottiselta. Pelon ja hallinnan menettämisen tuottama lamaannustila alkaa automaattisesti heikentyä.
Hallinnan menetyksen tunne alkaa vähentyä, kun analysoimme kuinka pitkälle toimintamme voi meidät viedä, ja tulemme oivaltamaan, että voimme kontrolloida itseämme.
On eräs tärkeä asia, joka meidän on pidettävä mielessä. On tiettyjä tilanteita, joihin voimme vaikuttaa, mutta lopputulos ei silti riipu meistä. Keskittäkäämme energiamme tapaamme kohdata tilanne.
Läheisin piirimme, se jota voimme hallita eniten, on me itse. Tapa, jolla vapautamme itsemme tarpeettomista taakoista on omien ponnistustemme ja energiamme omistamista omaan toimintaamme. Jos olemme tyytyväisiä siihen mitä olemme saaneet aikaiseksi, tilanteet eivät tule vaikuttamaan meihin niin paljon, vaikka se ei olisikaan toivomustemme mukainen.
Pysähdy…
Ennen kuin pyydämme maailmaa pysähtymään, pitäkäämme taukoa ja keskittykäämme. Loppujen lopuksi se millä on eniten merkitystä on se, kuinka tyytyväisiä olemme aikaansaannoksiimme. Jos olemme rehellisesti sitä mieltä, että olemme tehneet parhaamme, lopputulos tulee olemaan siitä syystä parempi.
Osa olosuhteistamme on mitä on, emmekä voi muuttaa niitä vaikka miten haluaisimme. Tämä tarkoittaa, ettemme voi kontrolloida niitä. Meillä on kuitenkin absoluuttinen kontrolli siitä, kuinka ne vaikuttavat meihin. M eidän ympäristömme vaikuttaa merkittävästi ajatuksiimme ja tunteisiimme, mutta meillä on kontrolli. Tähän asiaan meidän pitäisi keskittyä.
“Jos emme voi hallita tilannetta joka meitä satuttaa, voimme aina valita asenteen jolla käsitellä kärsimystämme.”