Psykoanalyysin geneettinen malli

21.11.2019
Freud nosti elämänsä aikana esille erilaisia ​​persoonallisuusmalleja. Useat olivat lähtöisin ajan vallankumouksellisista näkökulmista ja muutosten mukana ne ovat kulkeutuneet tähän päivään saakka. Yksi mielenkiintoisimmista Freudin persoonallisuusmalleista oli geneettinen malli, johon syvennymme tarkemmin tässä artikkelissa.

Useiden kirjailijoiden ansiosta näemme persoonallisuuden tänä päivänä eri tavalla. Psykoanalyysin isä Sigmund Freud oli yksi heistä. Hänen kekseliäs tapansa tarkastella ihmisen psyykettä löysi uusia vastauksia meidän käyttäytymiseen, rakentaen teorioita, jotka olivat vielä tuohon aikaan lähes mahdottomia käsittää. Yksi näistä teorioista on psykoanalyysin geneettinen malli, johon syvennymme tarkemmin seuraavaksi.

Freudin seksuaalisuuden ja alitajunnan tutkimuksilla ei varmasti ole ollut yksinoikeudellista alkuperää. Kuitenkin nimenomaan juuri hän teki tunnetuksi tämän ihmisen aspektin uudesta näkökulmasta: psykodynamiikan näkökulmasta. Freudin teoriat, tutkimukset, kliininen käytäntö ja julkaisut ovat olleet todellinen vallankumous.

Freudin lähestymistapa seksuaalisuuteen on nostanut esille paljon puheenaiheita. Nämä teoriat ylsivät tuolloisen ajattelutavan ulottumattomiin, nostaen esille niinkin kiistanalaisia ​​kysymyksiä, kuten lasten seksuaalisuus.

”Ensimmäiset seksuaalisuuden käsitykset ilmaantuvat imeväisikäiselle lapselle.”

-Sigmund Freud-

Sigmund Freudin teoriat, tutkimukset, kliininen käytäntö ja julkaisut ovat olleet aikansa todellinen vallankumous

Psykoanalyysin geneettinen malli: alkuperä

Psykoanalyysissä on useita monimutkaisia käsitteitä ​​johtuen niiden juurista, jotka yltävät moniin muihin käsitteisiin: yhtä määritelmää on vaikeaa erottaa tarvitsematta samalla toista. Tämä johtuu siitä, että nämä määritelmät täydentävät toisiaan ja ne ovat jatkuvassa liikkeessä. Siksi emme voi sanoa, että psykoanalyysin geneettisellä mallilla olisi yksinomainen alkuperä.

Freudin geneettisessä mallissa on pikemmin kyse teoreettisesta säännöksestä, joka perustuu kaikkiin Freudin aikaisempiin tutkimuksiin. Tähän sisältyvät niin hänen tutkimuksensa että hänen kokemuksensa eri sairaaloissa ja kliinisessä käytännössä useiden eri potilaiden kanssa.

Jos haluamme löytää Freudin geneettiselle mallille konkreettisempaa alkuperää, voisimme sanoa, että tämä teoria alkoi vahvistua hänen kirjassaan Kolme esseetä seksuaaliteoriasta (eng. Three essays on the theory of sexuality), joka tuo meidät lähemmäksi ihmisen seksuaalisuuden ymmärtämistä psykoanalyyttisestä näkökulmasta katsottuna.

Psykoanalyysin geneettinen malli: mistä on kyse?

Freud esitti erilaisia ​​malleja persoonallisuuden ymmärtämiseksi. Geneettinen malli on yksi niistä. Muut näistä malleista ovat topografinen, dynaaminen, ekonominen ja rakenteellinen malli.

Erityisesti geneettinen malli painottaa mielihyvän etsimistä erilaisten ​​erogeenisten stimulaatioiden kautta. Se pitäisi sisällään koko elinkaaremme, jossa myös lapsuudella olisi oma paikkansa.

Mielihyvästä riippuen kehitämme erilaisia persoonallisuuksia. Näin ollen esimerkiksi tapauksissa, joissa esiintyy turhautumista, persoonallisuus kehittyy toisella tavalla verrattuna tapauksiin, joissa mielihyvä on ylenpalttista. Tällä tavalla jokainen ihminen on psykoanalyysin edessä ainutlaatuinen, sillä jokainen heistä tulee kehittymään eri tavalla.

Psykoanalyysin psykoseksuaalisen kehityksen vaiheet

Psykoanalyysin geneettinen malli käsittää viisi eri vaihetta. Jokaisella näistä vaiheista on erogeeninen alue, fiksaatio ja äkillinen turhautuminen. Tarkastelemme seuraavaksi jokaisen psykoseksuaalisen kehitysteorian vaiheita:

  • Oraalinen vaihe. Esiintyy 0-18 kuukauden iässä. Tämän vaiheen erogeeninen alue on suu. Tyydytystä haetaan suun käytöllä, esimerkiksi suutelemalla, imemällä, puremalla ja syömällä. Se on jaettu kahteen osaan: passiivinen oraalinen vaihe, jossa imeminen antaa nautintoa sekä aktiivinen oraalinen vaihe, johon siirrytään hampaiden ilmestyessä ja jolle ominaista on pureminen. Tässä vaiheessa syntyvä fiksaatio johtaa vastaanottavaiseen persoonallisuuteen, jossa nautinnon keskittäminen jatkuu suun kautta, myöhemmin esimerkiksi tupakoimalla. Äkillinen turhautuminen johtaa sen sijaan aggressiiviseen persoonallisuuteen, jossa nautintoa haetaan vihamielisellä tavalla.
  • Anaalivaihe. Käsittää ikävuodet 18 kuukaudesta noin 4 vuoteen. Nautinto keskittyy peräaukkoon, joka liittyy ulostyöntämiseen ja pidättämiseen. Tämä vaihe määrittelee sadistisen anaalivaiheen, jolle ominaista on ulosteiden ulostyöntäminen, ja se voi liittyä fiksaatioon, joka johtaa rahan tuhlaamiseen; sekä passiivisen tai pidättyväisen anaalivaiheen, jolle tunnusomaista on sulkijalihasten hallinta, mikä voi johtaa yksilön taipumukseen hyödyntää pihistelyn kaltaista menetelmää kontrollin ylläpitämiseksi.
  • Fallinen vaihe. Käsittää suunnilleen ikävuodet 4 – 7. Erogeenisena alueena ovat sukuelimet. Tässä vaiheessa lapsen uteliaisuus vartaloonsa kasvaa ja tämän vuoksi itsetyydytys on yleistä. Lisäksi esiin nousee ahdistus, joka johtuu sukupuolen eroista ja siihen samaistutaan joko isän tai äidin kautta. Lisäksi tässä vaiheessa ratkaistaan Oidipuskompleksi, eli toisin sanoen se prosessi, joka rakentaa persoonallisuutemme. Lapsi voi kehittää positiivisen Oidipuskompleksin, jossa lapsi tuntee vetovoimaa vastakkaisen sukupuolen vanhempaa kohtaan sekä vihaa tai kilpailuviettiä samaa sukupuolta olevaan vanhempaan; tai negatiivisen Oidipuskompleksin, jossa vetovoimaa tunnetaan samaa sukupuolta olevaan vanhempaan ja päinvastoin vastakkainen sukupuoli torjutaan.
  • Latenssivaihe. Esiintyy noin 7 – 12 vuoden iässä. Tässä sukupuolinen vietti tukahdutetaan, jotta yksilö kykenee integroitumaan ympäristöönsä ja jotta oppiminen helpottuisi. Tässä vaiheessa persoonallisuudelle annetaan muoto tai rakenne. Tälle vaiheelle ominaista on lasten leikkiminen saman sukupuolen kanssa.
  • Genitaalivaihe. Esiintyy suunnilleen 12 vuodesta eteenpäin ja erogeenisena alueena ovat sukuelimet. Tässä vaiheessa myös seksuaalinen identiteetti vahvistuu uudelleen ja Oidipus-fantasiat palaavat takaisin. Teini-iässä yksilön seksuaalinen vietti palaa ja se suuntautuu enemmän seksuaalisiin suhteisiin.
Freudin geneettinen malli on antanut meille mielenkiintoisen lähestymistavan yksilön persoonallisuuden ja seksuaalisuuden analysoimiseksi

Psykoseksuaalinen kehitys on dynaaminen prosessi, jossa sen eri vaiheet elävät samaan aikaan ilman jäykkyyttä. Prosessin kehityksestä riippuen myös erilaisia ​​häiriöitä voi ilmaantua.

Kuten voimme nähdä, Freudin geneettinen malli tarjoaa meille omaperäisen lähestymistavan yksilön persoonallisuuteen ottaen samalla huomioon hänen seksuaalisuutensa. Oman aikansa vallankumouksellinen näkökulma, joka herättää kiistaa vielä tänäkin päivänä.

Freud, S. (2012). Tres ensayos sobre una teoría sexual. Buenos Aires: Alianza editorial.

Domínguez, D. (2014). La singularidad de la teoría psicoanalítica. Jornadas Jaques Lacan y la psicopatología. Psicopatología Cátedra II- Universidad de Buenos Aires, Argentina.