Prosopagnosia: näen ja tunnen sinut, mutta en tunnista kasvojasi

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Sara Clemente

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Prosopagnosia on harvinainen sairaus, joka tällä hetkellä vaikuttaa 2,4 prosenttiin väestöstä. Prospagnosia on koskettanut joitakin hyvin tunnettuja ihmisiä, kuten näyttelijä Brad Pittiä, Apple- yhtiön perustaja Steve Wozniakia ja neurologi Oliver Sacksia, joka hiljattain menehtyi. Prosopagnosiasta kärsivät ihmiset eivät kykene tunnistamaan kasvoja, eivät edes omaansa. Oletko koskaan ajatellut millaista elämä olisi, jos sinäkin kärsisit “kasvosokeudesta”?

Kuvittele, että kävelytät koiraa ja törmäät parhaaseen ystävääsi. Et kuitenkaan tervehdi häntä, sillä et tiedä kuka hän on. Ajattele, että toivotat lapsillesi hyvää yötä, mutta et tunnista heidän kasvojaan. Tai menet töihin ja työtoverisi ovat sinulle täysin tuntemattomia.

Prosopagnosia tekee päivistä monimutkaisia. Itse asiassa, useimmiten tästä sairaudesta kärsivät ihmiset eivät ole edes tietoisia ongelmastaan. 

Kuka sinä olet? Ja kuka minä olen?

Prosopagnosia ei vain estä perheen, ystävien ja tuttavien kasvojen tunnistamista. Se voi myös vaikuttaa psyykkisiin ilmaisuihin ja sukupuolen tunnistamiseen. Kaikki kasvot näyttävät samoilta, ilman ainuttakaan eroa.

Siksi prosopagnosiasta kärsivän ihmisen läheinen saattaa tuntea itsensä satutetuksi. He ovat jakaneet yhdessä paljon kokemuksia, eikä toinen edes tunnista häntä. Itse asiassa, myös Brad Pitt on puhunut aiheesta paljon. Hän on muun muassa todennut läheistensä pitävän häntä itsekeskeisenä ja ylimielisenä sairaudesta johtuvien ongelmiensa vuoksi.

Vakavimmissa tapauksissa henkilö ei edes kykene tunnistamaan itseään peilistä tai ryhmävalokuvista. Tällä voi olla hyvin kielteisiä seurauksia. Ei ainoastaan ihmissuhteissa vaan myös työpaikalla. Se voi vaikuttaa itsetuntoon ja aiheuttaa jopa masennusta.

Jotkut uskovat sen olevan muistiongelma

Termi tulee kreikan sanoista prosopon (kasvot) ja agnosia (tiedon puuttuminen). Prosopagnosiosta kärsivillä ihmisillä on täydellinen näkö. He muistavat ja tunnistavat useimmat esineet kohtuullisen hyvin. Siksi, aivan kuten kuka tahansa tervekin ihminen, he tietävät omat vanhempansa, lapsiensa lempivärin, kumppaninsa mieltymykset ja inhokit, eilen syödyn ruoan tai kämppäkaverinsa laulun.

Vaikka aivojen kasvoja prosessoivat aivojen alueet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa muistin hermoverkkojen kanssa, kyse ei ole muistin ongelmasta. Puhumme pikemminkin sairaudesta, joka liittyy erityisesti kasvoihin.

Me havaitsemme yleisen kasvojen mallin

Ennen puhumisen tai edes röyhtäyksen oppimista, vauvat tunnistavat vaistomaisesti kasvoja. Ollessaan neljän kuukauden ikäisiä, he käsittelevät kasvoja selkeästi määritetyllä tavalla. Tämä johtuu siitä, että kasvot ovat erittäin informatiivisia. Kasvot heijastavat tunteita, identiteettiä, sukupuolta ja etnistä alkuperää.

Prosopagnosiasta kärsivä ihminen voi tunnistaa kasvojen eri osia (nenä, silmät, suu, jne.) He eivät kuitenkaan pysty muistamaan kasvonosien tarkkaa sijaintia. He eivät myöskään voi yhdistää täydellistä kasvojen rakennetta. He eivät kykene muuntamaan kasvojen ominaisuuksia ainutlaatuisiksi ominaisuuksiksi. He eivät osaa yhdistää kasvojen ominaisuuksia henkilön identiteetin kanssa.

Tätä tapahtuu, kun kasvoja käsitellään yhdessä, ei osissa. Toisin sanoen emme voi tunnistaa henkilöä vain heidän silmiensä tai suun kautta. Koska voimme saada niin paljon tietoa henkilön kasvoista, pystymme samanikaisesti ottamaan kaiken itseemme ja luomaan yleisen kasvotyypin.

Ratkaisu löytyy asiayhteyteen liittyvistä seikoista

Prosopanosian erottuvin piirre on juurikin kyvyttömyys tunnistaa kasvoja. Joissakin tapauksista sairaudesta kärsivät ihmiset voivat kuitenkin tunnistaa läheisten ihmisten kasvoja. He kykenevät siihen, kunhan kasvot erottuvat massasta erityispiirteidensä vuoksi.

Tällä tavalla he käyttävät erilaisia kontekstuaalisia vihjeitä ja strategioita, jotka helpottavat mahdollisesti kiusallisia tilanteita. He voivat päätellä edessään olevan ihmisen joidenkin henkilökohtaisten yksityiskohtien avulla. Esimerkiksi hiusten väri, lasit tai jopa tapa jolla ihminen kävelee, voivat auttaa henkilön tunnistamisessa. Muita vihjeitä ovat ihonväri, ainutlaatuiset arvet, luomet ja äänenlaatu.

Mitä näkyvämpi ominaisuus on, sitä nopeammin ja helpommin tunnistaminen onnistuu. Erittäin paksut kulmakarvat, kaukana toisistaan olevat korvat, neonvihreät lasit, vahva hajuvesi, jne. Kaikki nämä piirteet voivat auttaa prosopagnosiasta kärsivää ihmistä tunnistamaan ihmiset ympärillään.

Synnytäänkö prosopagnosian kanssa?

Prosopagnosia voi esiintyä jo syntymästä. Se voi olla perinnöllistä ja siirtyä sukupolvelta toiselle, vaikkakin tämä ei ole niin yleistä. Useimmissa tapauksissa aivovaurio aiheuttaa häiriöitä. Tämä voi johtua aivohalvauksesta ja aivokasvaimesta. Prospagnosia on harvemmin seurausta traumasta tai infektiosta, kuten enkefaliitista, joka vaikuttaa keskushermostoon.

Kasvojen havaitseminen edellyttää kognitiivisia prosesseja eri alueilla ja aivojen rakenteissa. Aivoissa on kuitenkin alue, joka vastaa erityisesti kasvojen tunnistamisesta: Fusiform Face Area (FFA-alue). Se sijaitsee Fusiform Gyrus– lohkossa.

Mitä hoitoja on saatavilla?

Prosopagnosiaan ei ole tehokasta hoitoa. Lääkärit voivat kuitenkin auttaa potilaitaan hyödyntämään asiayhteyteen liittyviä vihjeitä. Asiantuntijat korostavat myös ympärillä olevien ihmisten roolia päivittäisen arjen helpottamisessa. Esimerkiksi henkilöiden nimien toistaminen ja suurten väkijoukkojen välttäminen ovat eduksi prosopagnosiasta kärsivälle henkilölle.

Nyt tiedät vähän enemmän tästä huonosti tunnetusta sairaudesta. Se vaikuttaa melko harvoihin ihmisiin ja tekee heistä kasvosokeita. Mitä sinä ajattelet prosopagnosiasta?