Positiiviset tunteet ovat paras ase vastoinkäymisiä vastaan

Opetamme lapsemme lukemaan, kirjoittamaan, pukeutumaan ja ajamaan pyörällä. Mutta opetammeko heille tunteista? Omien tunteidensa ymmärtäminen on usein avain onneen. Positiiviset tunteet tekevätkin lapsistamme vastustuskykyisempiä vastoinkäymisiä vastaan. Ihmiset, jotka eivät sorru vastoinkäymisten edessä, kykenevät tuntemaan positiivisia tunteita jopa stressaavissakin tilanteissa.

Monet mielenterveysongelmat ovat lähtöisin tunteistamme. Väärinymmärretyt ja tukahdetut tunteemme vahingoittavat kehoa ja mieltä. Olivatpa tunteemme sitten hyviä tai huonoja, ne ovat aina “opetettuja”. Tunteistaan voi kuitenkin oppia myös ilman ulkopuolista apua. Vanhempana voit olla suora ja vaikuttaa lastesi tunteisiin tietoisesti; siten autat lapsia ymmärtämään, muuttamaan ja säätelemään tunteitaan.

Kehitä tunteitasi

Tukemalla lapsesi psyykkistä kehitystä, opetat häntä elämään. Tunneäly on joukko taitoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan omat sekä muiden tunteet. Lisäksi se mahdollistaa niiden asianmukaisen hallinnan.

Muutamia vuosia sitten psyykkinen koulutus keskittyi tiettyjen tunteiden tukahduttamiseen. Olemme kuitenkin hiljalleen alkaneet keskittymään tunneälyymme ja antamaan sille asianmukaista huomiota. Nykyään tilanne on siis päinvastainen: pyrimme ilmaisemaan tunteitamme niiden tukehduttamisen sijaan.

Vähentääksemme väkivaltaa meidän tulisi kannustaa varhaiseen sosiaalisten taitojen ja tunteiden oppimiseen. Näin myös altruismi lisääntyisi. Jos lapsi pystyy tunnistamaan omia ja ikäistensä tunteita, hän osaa myös reagoida niihin oikein. Tällöin lapselle kehittyy vahva perusta, joka parantaa hänen sosiaalisia taitojaan ja opettaa häntä toimimaan oikein tilanteissa.

Tietoisuus omista tunteistaan auttaa lasta saamaan äänensä kuuluviin. Lapsi pystyy pyytämään apua, mikäli hän tuntee olevansa uhattuna tai vaarassa.

Kuinka positiiviset tunteemme auttavat meitä?

Positiiviset tunteet edistävät vastaanottavaista, joustavaa ja integroivaa ajatusmallia. On hyvin mahdollista, että tällainen ajattelu on edistänyt suuria keksintöjä ja ihmiskunnan saavutuksia maailmamme historiassa.

On vaikea kuvitella Michelangelon harmitelleen maalatessaan Sikstuksen kappelia tai Newtonin istuneen raivoissaan omenapuun alla. Tuskin Edison ja Marie Curiekaan olivat masentunteita laboratorioissaan. Päinvastoin, on helppoa kuvitella heidän ajatelleen mahdollisuuksiaan ja vaihtoehtojaan, jotka myöhemmin yhdistyivät heidän töissään. Ehkä juuri suunnittelun into auttoi heitä kehittymään ja saavuttamaan halutun sekä mielekkään lopputuloksen.

Sama pätee myös lääkäreihin; on todistettu, että maksasairauksien diagnoosit ovat olleet onnistuneempia silloin, kun lääkärit ovat tunteneet olleensa onnellisia (Fredrickson, 2003). “Onnistuneella” viitattiin siihen, että lääkäreillä kesti vähemmän aikaa integroida tapauksen tietoja. He eivät perustaneet diagnoosia ensimmäisten ajatuksiensa mukaan. Näin ollen hätiköityjä diagnooseja tuli huomattavasti vähemmän.

Positiiviset tunteet eivät ainoastaan saa oloamme hyväksi, ne myös edistävät taitojamme ja henkilökohtaista osaamista. Positiivisten tunteiden kokeminen saakin meidät tuntemaan yltiömäistä onnea päivittäin.