Pikkuaivojen osallisuus sosiaalisessa käyttäytymisessä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi José Padilla

Viimeisin päivitys: 08 lokakuuta, 2024

Tunteidemme ja sosiaalisen käyttäytymisemme säätelyä välittää pääasiassa limbinen järjestelmä. Tämä subkortikaalinen alue liittyy motivaatioon, palkkioon ja nautintoon. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että pikkuaivoilla, motorisiin toimintoihin liittyvällä rakenteella, on myös ratkaiseva rooli näissä prosesseissa.

Hiirillä tehdyssä tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että pikkuaivot auttavat hallitsemaan aivojen palkitsemisjärjestelmää. Lisäksi löydettiin suora yhteys pikkuaivojen ja ventraalisen tegmentaalialueen (VTA) välillä. Tämä alue on mukana palkkioiden käsittelyssä ja koodauksessa.

Tutkimuksen tulokset korostivat, että pikkuaivoilla on rooli sosiaalisen käyttäytymisen ja palkitsemisen hallinnassa. Se myös valaisi uutta valoa hermoverkostoihin, jotka ovat kriittisiä eri mielenterveyshäiriöissä havaittujen affektiivisten ja sosiaalisten toimintahäiriöiden kannalta.

Pikkuaivojen toiminnot

Pikkuaivot ovat välttämättömät, koska ne vastaavat liikkeen säätelystä ja tasapainon hallinnasta. Tämän rakenteen ansiosta voimme koordinoida liikkeitämme ja säilyttää asentomme. Ne säätelevät myös lihasten kuntoa ja vapaaehtoista lihastoimintaa.

Pikkuaivomato koordinoi vartalon liikkeitä, mukaan lukien niska, hartiat, rintakehä, vatsa ja lantio, kun taas pikkuaivopuoliskojen välivyöhyke on vastuussa raajojemme lihasten hallinnasta. Kummankin puoliskon lateraalialue puuttuu koko kehon peräkkäisten liikkeiden suunnitteluun. Ne osallistuvat myös liikkuessamme tekemiemme virheiden tietoiseen arviointiin (Manto et al., 2012; Guell et al., 2018).

Eri tutkimusten keräämät todisteet ovat osoittaneet, että tämä rakenne, tarkemmin sanottuna sen takalohko, puuttuu kognitiivisten ja affektiivisten toimintojen hallintaan. Lohkon vauriot johtavat pikkuaivojen kognitiiviseen affektiiviseen oireyhtymään. Sen tunnusmerkkejä ovat puutteet toiminnanohjauksessa, visuaalis-spatiaalisessa käsittelyssä, kielitaidoissa ja emotionaalisessa säätelyssä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että pikkuaivot vaikuttavat motorisen ohjauksen lisäksi myös tunnesääntelyyn, impulsiivisen päätöksenteon estoon ja muistiin.

Pikkuaivot sosiaalisessa käyttäytymisessä

Pikkuaivot eivät liity vain liikkeeseen ja tasapainoon, vaan myös palkitsemiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tarkastellaanpa tämän rakenteen vaikutuksia sosiaalisiin kykyihimme.

Hiirillä tehdyssä tutkimuksessa tutkijat selvittivät, vaikuttavatko pikkuaivojen syötteet ventraaliseen tegmentaalialueeseen (VTA) sosiaaliseen mieltymykseen ja palkkioon liittyvään käyttäytymiseen. He asettivat hiiret avoimeen kammioon ja käyttivät valopulsseja aktivoimaan VTA-kytkettyjen pikkuaivojen hermosolujen joka kerta, kun hiiret tulivat “palkitsevaan neljännekseen”. Tutkijat havaitsivat, että jyrsijät viettivät enemmän aikaa palkinto-osiossa.

Tutkiakseen, vaikuttivatko VTA:n syötteet sosiaaliseen käyttäytymiseen, tutkijat käyttivät kolmikammioista sosiaalista tehtävää. Hiiret saattoivat viettää aikaa joko kammiossa muiden hiirten kanssa (sosiaalinen kammio), tyhjässä kammiossa tai ei-sosiaalisen esineen kanssa. Tutkimuksen alussa hiiret halusivat olla sosiaalisessa kammiossa. Kuitenkin sen jälkeen, kun tutkijat sammuttivat pikkuaivojen projektiot VTA:ssa, hiiret eivät enää osoittaneet tätä mieltymystä.

Muut tulokset osoittavat, että pikkuaivo-VTA -reitin jatkuva hiljentäminen estää täysin sosiaalisten mieltymysten ilmaisun hiirillä. Itse asiassa havainnot osoittavat, että nämä yhteydet ovat välttämättömiä sosiaalisten mieltymysten käyttäytymiseen hiirillä.

Pikkuaivot sosiaalisissa ja ei-sosiaalisissa toimintasarjoissa

Ymmärtääkseen paremmin pikkuaivojen sosiaalista toimintaa Van Overwalle et al. (2019) olettivat, että se rakentaa sisäisiä malleja sosiaalisista toimintajaksoista. Näiden mallien avulla voimme ennustaa, kuinka muut ihmiset toteuttavat toimiaan. Tämä helpottaa sosiaalisen käyttäytymisen ymmärtämistä.

Alustava tutkimus vahvistaa edellä olevan eli sen, että pikkuaivot osallistuvat sosiaalisten ja ei-sosiaalisten tapahtumien sekvenssien synnyttämiseen. Tutkijat käyttivät toistuvaa matalataajuista transkraniaalista magneettistimulaatiota (LF-rTMS) kuvahistorian sekvensointitehtävän aikana. Tässä toiminnassa osallistujien oli järjestettävä kronologisesti sarjakuvissa tai lyhyissä lauseissa esitetyt sosiaaliset ja ei-sosiaaliset toimet.

Pikkuaivot sosiaalisessa käyttäytymisessä: mentalisaatio

Eräässä tutkimuksessa osallistujia pyydettiin järjestämään kuvasarjoja, jotka sisälsivät tarinoita oikeista ja vääristä uskomuksista kuvasekvenssitehtävässä. Tulokset osoittivat, että potilaat, joilla oli vaurioita pikkuaivoissa, suoriutuivat merkittävästi huonommin kuin terveet osallistujat väärien uskomusten kuvasarjoja järjestettäessä. He onnistuivat myös huonosti osoittamaan piirteitä, jotka pääteltiin sanallisista käyttäytymiskuvauksista.

Toisessa tutkimuksessa, joka suoritettiin terveillä osallistujilla, suurempi aktivaatio pikkuaivoissa havaittiin uusien sosiaalisten tapahtumien aikana, joihin sisältyi oikeita ja vääriä uskomuksia, verrattuna rutiininomaisiin sosiaalisiin ja ei-sosiaalisiin (mekaanisiin) tapahtumiin kuvatarinoiden sekvensointitehtävässä.

Pikkuaivot ovat rakenne, joka voi myös olla osallisena sosiaaliseen kognitioon. Tämäntyyppinen kyky antaa meille mahdollisuuden ymmärtää toisten aikomuksia sekä henkisiä ja emotionaalisia tiloja. Mielen teoria on avainasemassa tämäntyyppisessä kognitiossa, koska sen avulla voidaan tehdä päätelmiä ja esityksiä muiden uskomuksista ja aikomuksista.

Tutkimus pikkuaivojen vaikutuksista sosiaaliseen käyttäytymiseen osoittaa, että ihmisillä, joilla on pikkuaivoissa vaurioita, on merkittäviä sosiaalisia vaikeuksia (Sokolovski et al., 2010; Hoche et al., 2016). Nämä puutteet vaikuttavat erilaisten häiriöiden kehittymiseen, mukaan lukien autismi, ADHD, masennus ja skitsofrenia (Heleven et al., 2021).

Lopuksi totean, että pikkuaivoilla on valtava vaikutus sosiaaliseen käyttäytymiseen. Ne eivät vain puutu liikkeidemme hallintaan, vaan myös sosiaalisiin mieltymyksiimme. Lisäksi ne osallistuvat palkkioihin liittyvään käyttäytymiseen, sosiaalisten tapahtumien järjestykseen sekä kognitiivisten ja affektiivisten toimintojen säätelyyn.