Palvelusten monimutkainen dynamiikka

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Unohdamme nopeasti ihmisten meille tekemien palvelusten pitkän listan. Ainoa palvelus jonka muistamme on se, jota pyysimme ja emme saaneet. On kuin palvelusten maailma olisi miinakenttä, täynnä ehtoja ja velkoja maksettavaksi. Todellisuudessa minkään ei pitäisi olla yhtä ilmaista, nöyrää ja pyyteetöntä kuin yksinkertaisen antamisen ja vastaanottamisen lahjan. 

Nietzsche selitti eräässä teoksessaan, että on niin monia orjuutettuja sieluja jotka sanovat kiitos palveluksille, että he tukehtuvat kiitollisuuden naruun koko elämänsä ajaksi. Tämä on relationaalista dynamiikkaa yhtä monimutkaisella kuin mielenkiintoisellakin tavalla, ainakin psykologisesta näkökulmasta katsottuna. Jokin, jonka pitäisi olla positiivista (palveluksen tekeminen tai saaminen tai kohteliaisuuden sanominen ovat yleensä merkkejä hyvästä ihmissuhteesta) usein päätyy olemaan jotakin epämukavaa, kun eri tekijät astuvat mukaan kuvaan.

“Palvelusten moninkertaistuessa myös minun kipuni moninkertaistui.”

–Tuntematon-

Olemme kaikki kokeneet tätä jossakin vaiheessa. Kun joku pyytää sinulta palvelusta, alkaa hälytyskellot soida melkein välittömästi. Se tapahtuu automaattisesti. Alle sekunnissa kysyt itseltäsi miljoona kysymystä. Onko se jotakin vakavaa? Mitä minun pitää tehdä? Vaatiko se aikaa, rahaa tai jostakin luopumista? Tulenko olemaan epämukavassa tilanteessa?

Kysyessäsi itseltäsi näitä kysymyksiä, suusi on luultavasti jo sanonut “tietysti, mitä ikinä tarvitsetkaan”. Tämä on totta varsinkin jos henkilö, joka palvelusta pyytää, on sinulle läheinen. Siinä tapauksessa tunnet velvollisuudeksi tehdä mitä tahansa hän pyytääkään – ison tai pienen palveluksen. Nämä monimutkaiset tilanteet ovat sekoitus tunteita ja painostusta. Johtuen mahdollisesta korkeasta henkilökohtaisesta hinnasta, on parempi pitää selvät ajatukset aiheesta.

Pohditaan tätä hetki.

Palvelusten kivulias maailma

Me kaikki arvostamme sitä kun joku tekee meille palveluksen. Niin kauan ainakin kun emme tunne olevamme “velkaa” heille. Kun niin tapahtuu, koemme sen “uhkana“. Se on selvästikin hienovaraista, mutta myös ehdoton tosiasia. Jotakin samankaltaista tapahtui esimerkiksi Yhdysvaltojen vuoden 2008 presidentinvaaleissa. Tämä on todella mielenkiintoinen juttu ja siihen kannattaa tutustua tarkemmin:

Vaalikampanjaa järjestettäessä ja mainostettaessa ehdokasta, on normaalina käytäntönä ylistää hänen kokemustaan, johtamistaitojaan, saavutuksiaan tai toiveita koskien uutta lainsäädäntöä. Mutta kun John McCain pyrki presidentiksi, hänen tiiminsä teki tuhoisan virheen.

He esittivät McCainin sotasankarina. Hän teki valtavia uhrauksia maansa puolesta sotilaana. Sotavankina ollessaan häntä kidutettiin. Joten hän oli siis henkilö, jolle pitäisi “antaa palkinto”. Koska kaikki olivat hänelle velkaa.

Tämä lause, “olla velkaa hänelle” esiintyi melkein jokaisessa puheessa. Kukaan hänen tiimissään ei pystynyt näkemään tai ymmärtämään, että meidän aivomme automaattisesti kääntävät tämän lauseen uhaksi. Kukaan ei halua olla velkaa tai toimia paineen alaisena. Jos joku tekee sinulle palveluksen, viimeinen asia mitä haluat on se että hän tulee takaisin vaatien velanmaksua, kuten Shylock totesi näytelmässä Venetsian kauppias.

Koemme saman asian jatkuvasti päivittäin. Jos joku antaa sinulle lahjan, sinun täytyy palauttaa se. Jos sinut kutsutaan kastetilaisuuteen, häihin tai ehtoolliselle, sinua usein “vaaditaan” antamaan jotakin, joka on yhtä arvokas kuin kutsu. Se voi olla rahaa tai lahja. Käytämme niin paljon aikaa elämästämme mukautuen siihen mitä muut tekevät meille, usein edes pyytämättä sitä. Me ehdollistumme myös kritiikkiin, jota saamme mikäli emme halua tehdä jonkun meiltä pyytämää palvelusta.

Mitä voit tehdä myrkylliselle palvelusten kierteelle?

Ei ole liioiteltua sanoa, että palvelusten maailmassa on tietynlainen myrkyllinen ilmapiiri. Sosiaalinen psykologia muistuttaa meitä palvelusten ominaispiirteistä terveessä ihmissuhteessa. Kaikista positiivisimmat ja tyydyttävimmät suhteet ovat sellaisia, joissa annetaan ja saadaan palveluksia pyytämättä tai turvautumatta kiristykseen ja manipulointiin.

“Unohda palvelukset joita olet antanut, muista ne jotka olet saanut.”

-Kiinalainen sananlasku-

Tässä mielessä emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että “palvelusten tekeminen” on yleistä kaikissa asiayhteyksissä. Palvelukset vahvistavat sidettä jonka muodostat perheesi, kumppanisi, ystäviesi tai työkavereidesi kanssa. Kuulemme kuitenkin usein sellaisia tyypillisiä lauseita kuin “tekisin sen sinun vuoksesi” tai “kaiken sen jälkeen mitä olemme tehneet vuoksesi, ja nyt sinä…”

Mitä sinä sitten voit tehdä, kun kohtaat tilanteita jotka ovat selvästi myrkyllisiä? Ehdotamme sinua miettimään seuraavia ideoita:

• Vältä hinnan määrittämistä tekemällesi palvelulle. Asioiden joita teet muille pitäisi tulla sydämestäsi. Älä tee niitä siksi, että sinun täytyy. Tee se vapaasta tahdostasi ja siksi, että se tukee arvojasi ja identiteettiäsi.
• Älä anna kenenkään tehdä mitään sellaista sinulle, mitä et ole hyväksynyt tai pyytänyt. Älä myöskään anna ihmisten tehdä palveluksia jotka tekevät olostasi epämukavan tai joilla on korkea henkilökohtainen hinta.
• Kuuntele sisäistä ääntäsi ja intuitiotasi. Kun joku pyytää sinulta jotakin, sinun vaistosi kertoo sinulle muutamassa sekunnissa mikäli sinun pitäisi tai ei pitäisi tehdä sitä.
• Jos sanot oikeutetusti ja loogisella syyllä “ei” pyynnölle ja tuo toinen henkilö reagoi siihen huonosti, kysy itseltäsi onko reaktio aito.

Lopuksi, pidä mielessä että palvelukset pitäisi antaa vapaasta tahdosta. Ne ovat osoituksia vastavuoroisuudesta, joka perustuu aitoon luottamukseen. Niiden ei ikinä pitäisi perustua kiristykseen. Muista myös, että parhaat palvelukset, ne joita et ikinä unohda, ovat ne joita kukaan ei pyydä sinulta. Ne osoittavat että kykenet aavistamaan toisen henkilön tarpeet. Se on osoitus siitä, että rakastat ja kunnioitat häntä.