Pakolaiskriisi psykologisesta näkökulmasta
Epäilemättä jokaisella massiivisella muuttoliikkeellä on aina hyvät ja huonot puolensa. Sen aiheuttamiin ongelmiin on harvoin täydellistä ratkaisua. Psykologisesta näkökulmasta pakolaiskriisi voidaan selittää kognitiivisilla harhoilla, jotka liittyvät poliittisen ja sosiaalisen ajattelun luomiseen.
Kun ennakkoluulot tulevat peliin, saatamme alkaa ajatella äärimmäisen konkreettisesti ja polarisoidusti. Toisin sanoen uskomme, että oma mielipiteemme on ainoa oikea. Ennakkoluuloista voi kuitenkin olla hyötyä, sillä emme ole valmiita käsittelemään kaikkea tietoa, joka tulee meille aistiemme kautta. Ennakkoluulot auttavat meitä pysymään henkisellä mukavuusalueellamme uskoen, että sosiaalinen todellisuus on lähempänä kuin se onkaan.
Välittömän muistimme rajoitukset, tiedon puute tai epävarmuus toimiemme seurauksista saavat meidät turvautumaan systemaattisesti heuristiikkaan tai henkisiin oikopolkuihin. Käytämme näitä pikanäppäimiä vianmäärityksen yksinkertaistamiseksi. Tämä saa meidät tekemään arvioita epätäydellisten ja osittaisten tietojen perusteella.
Ideologiat vaativat vakaumusta, jota ne eivät sitten tyydytä.
Vaikeus hyväksyä muiden mielipiteitä
Ymmärtääksemme pakolaiskriisiä meidän on analysoitava kaikkien asianosaisten asemaa. Tätä varten meidän on ymmärrettävä, kuinka ihmismieli toimii ajatusten muodostuksessa. Kun mielipiteitä muodostuu, tosiasiat sekoittuvat kognitiivisiin virheisiin. Nämä säätelevät käsitystämme todellisuudesta (menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus).
Kun objektiivisesti eliminoimme ajatusvirheet tietojen käsittelyssä, syntyy ristiriita. Tämä johtuu siitä, että on olemassa yksi tai useampi vastakkainen kanta. Esimerkiksi maahanmuuton osalta kyseenalaistamista löytyy mm. työvoimaongelmissa, joita ihmiset voivat kohdata maata vaihtaessaan.
Toisaalta löytyy paljon ammattilaisiakin niiden tuhansien ihmisten joukosta, jotka pakenevat köyhyyttä ja aseellisia konflikteja omassa maassaan ja pelastavat siten oman ja perheensä hengen. Elämänlaatunsa parantamisen lisäksi lukemattomat ihmiset ovatkin paenneet köyhyyttä tai selvinneet nälänhädästä muuton ansiosta.
Sosiaaliset ongelmat ilmenevät silloin, kun inhimillisissä konflikteissa valitsemme ja käsittelemme vain odotuksiamme vastaavaa tietoa. Aivan kuin emme välittäisi onko se todellisuutta vai valhetta. Itse asiassa sosiaalisella todellisuudella on yhtä monta prismaa kuin näkökulmaa. Virheet tiedonkäsittelyssä tietyissä tilanteissa antavat meille mahdollisuuden nähdä vain yhden kaikista prismoista. Tämä synnyttää vahvoja ja kiihkeitä mielipiteitä.
Meitä eivät häiritse itse asiat, vaan mielipiteemme niistä.
Missä ovat ihmiset pakolaiskonfliktissa?
Olemme päätyneet uskomaan vahvistusten ja itsepuolustusharhojen ansiosta, että ainoa tapa tarkkailla ja ratkaista konflikti on niin että se lähtee omasta käsityksestämme. Uskomme, että tämä on todellisuus. Loppujen lopuksi olemme näiden ajatteluvirheiden uhreja, joita aivomme tuottavat ongelmanratkaisun yksinkertaistamiseksi.
Me kaikki teemme virheitä ajoittain käsitellessämme tietoja. Tämä artikkelikin perustuu yhteen tällaiseen virheeseen. Koska, jotta en häiritsisi syvimpiä uskomuksiani ja hylkäisi käsityksiäni ihmisyydestä, osoitan ehdottoman uskoni ihmiseen. Siksi olen epäilemättä puolueellinen vahvistusharhan vuoksi.
Ei ole väliä mistä idea koostuu tai ovatko aikomukset kunniallisia vai eivät. Heti kun nämä eriytyvät kaikenlaisista perustelluista epäilyistä, tulemme vaarallisen lähelle fundamentalismia.
Pelko
Mitä tulee Syyrian pakolaiskonfliktiin, jos pääsen eroon ajatusharhoistani, ymmärrän, miten jotkut ihmiset pelosta tai henkilökohtaisista tilanteista johtuen vastustavat pakolaisten massiivista tuloa maahansa. Ymmärrän, miten he pelkäävät, että tuhansien viattomien ihmisten ohella on sellaisia, jotka haluavat tuhota uuden maansa demokratian, joka on maksanut meille niin paljon. Ymmärrän heidän vastustavan kulttuurishokkia ja sen mahdollisia seurauksia.
Kuitenkin ennen kaikkea, ja osittain tiedonkäsittelyharhoistani johtuen, olen lähempänä ihmisiä, jotka auttavat muita, olivatpa he väärässä ajattelussaan tai eivät. Poliittiset, ideologiset tai uskonnolliset ristiriidat ovat toinen asia. Kuitenkin, kun puhumme ihmisistä, mielestäni meidän tulee aina lähestyä aihetta humanitaarisesta näkökulmasta.
“En tunne muita suuria miehiä kuin ne, jotka ovat tehneet suuren palveluksen ihmiskunnalle.”
-Voltaire-