Onko hyväntekeväisyys yhtä kuin solidaarisuus?
Rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvaminen nyky-yhteiskunnassa merkitsee sitä, että iso osa väestöstä joutuu tulemaan toimeen hyvin rajallisilla resursseilla. Päivittäin näemme uutisissa kuvia kaikista niistä kauheuksista, joita kanssaihmisillemme tapahtuu kaikkialla maailmassa. Tässä mielessä käsitteet kuten hyväntekeväisyys ja solidaarisuus ovat nykyään erityisen tärkeitä.
Missä määrin olet vastuussa muiden ihmisten elämästä ja kohtalosta? Elämme maailmassa, jossa solidaarisuudesta on tulossa yhä tärkeämpää. Vähitellen ihmiset ovat tulossa tietoisemmiksi siitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Tästä syystä haluamme omistaa tämän päivän artikkelin solidaarisuudelle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.
Taustatietoa
Yhteiskunnan tukijärjestelmä on kehittynyt paljon vuosien saatossa, muuttuen yhdestä mallista toiseen. Picornell, M.A.:n (2013) mukaan nämä mallit ovat:
- Hyväntekeväisyys
- Sosiaalipalvelut
- Sosiaalituki
- Sosiaaliapu
- Sosiaaliturva
Alussa valtio ei ollut vastuussa kansalaistensa suojelemisesta. Kaikenlainen heikompiosaisten apu tuli hyväntekeväisyyden kautta. Ajan myötä tämä malli on kehittynyt melko paljon, ja nykyään valtio on vastuussa sosiaalipalvelujen tarjoamisesta kansalaisilleen näiden hyvinvoinnin takaamiseksi.
Entisaikaan hyväntekeväisyyteen kuului ylimääräisen ruoan tai vaatteiden antaminen, orvoista huolehtiminen ja sairaalassa olevien potilaiden auttaminen. Yksityishenkilöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt järjestivät tällaisia palveluja. Ihmiset uskoivat, että köyhyys oli joko oikeutettua (sairaudesta tai vanhempien menetyksestä johtuvaa) tai perusteetonta (paheista tai laiskuudesta johtuvaa).
“Hyväntekeväisyys on nöyryyttävää, koska sitä harjoitetaan vertikaalisesti ja ylhäältä alaspäin. Solidaarisuus on horisontaalista ja siihen kuuluu keskinäinen kunnioitus.”
-Eduardo Galeano-
Hyväntekeväisyys, solidaarisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Hyväntekeväisyyden käsite liittyy Giraldon ja Ruiz-Silvan (2015) mukaan almujen antamisen ideaan. Se ei liity mitenkään oikeudenmukaisuuteen tai tasa-arvoon, eikä se yritä voimaannuttaa sitä vastaanottavia. Sen sijaan se tuo tyydytystä auttavalle henkilölle. On kuitenkin tärkeä muistaa, että hallitukset ovat lopulta vastuussa kansalaistensa suojelemisesta.
Sen sijaan solidaarisuus, vaikka se liittyykin usein filantropiaan, hyväntekeväisyyteen, altruismiin ja veljeyteen ihmisten välillä (Vargas-Machuca, 2005, lainaus tekstissä Giraldo ja Ruiz-Silva 2005), on varsin erilaista kuin yllä oleva kuvaus.
Solidaarisuus on ihmisten reaktio nykypäivän ristiriitaisuuksiin (Barcena, 2006). Solidaarisuuteen kuuluu kaikki väliaikaisesta avunannosta päivittäiseen ja jatkuvaan vaivannäköön ihmiskärsimyksen lievittämiseksi ja oikeudenmukaisuuden puolesta taistelemiseksi.
Kamppailu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta
Termi sosiaalinen oikeudenmukaisuus on peräisin maailmassa vallitsevasta ihmisten epätasa-arvon tunteesta ja tarpeesta rakentaa parempi yhteiskunta.
Nykyään “sosiaalisen oikeudenmukaisuuden” käsite on monimutkainen ja dynaaminen. Yhdistyneille kansakunnille sosiaalinen oikeudenmukaisuus on keskeinen periaate rauhallisen ja kukoistavan yhteiselon kannalta maiden sisällä ja välillä. Kamppailu maailmanlaajuisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta on YK:n mission ydin kehityksen ja ihmisarvon edistämisessä.
Maailma muuttuu jatkuvasti. Tämän seurauksena on ensiarvoisen tärkeää omaksua sellaisia asenteita, jotka edistävät tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Se ei ole vaikean tilanteen väliaikaista korjaamista, vaan sitä että ihmisille tarjotaan tarvittavia työkaluja ja resursseja oman elämänsä parantamiseen.
Lyhyesti, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tulisi olla dynaaminen projekti, jota ei koskaan saada täysin valmiiksi tai lopeteta (Griffiths, 2003). Meidän tulisi jatkuvasti pyrkiä rakentamaan parempi maailma jokaiselle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Amengual, G. (1993). La solidaridad como alternativa: notas sobre el concepto de solidaridad.
- Giraldo, Y. N., & Ruiz-Silva, A. (2015). La comprensión de la solidaridad. Análisis de estudios empíricos. Revista Latinoamericana de Ciencias Sociales, Niñez y Juventud, 13(2), 609-625.
- Picornell, Antonia. Historia y marco constitucional de los Servicios Sociales. Universidad de Salamanca. Salamanca. 2013
- Torrecilla, F. J. M., & Castilla, R. H. (2011). Hacia un concepto de justicia social. REICE. Revista Iberoamericana sobre Calidad, Eficacia y Cambio en Educación, 9(4), 7-23.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.