Oletko tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä aikuinen?

· 13.7.2018

“Aikuisilla ei voi olla tarkkaavaisuushäiriötä, olipa sitten ylivilkkaudella tai ilman!” Tämä ajatus kuuluu jo menneisyyteen, mutta sen on nyt todistettu olevan virheellinen, jos ei jopa täysin väärä. Itse asiassa tieteelliset tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet tämän häiriön vaikuttavan myös aikuisiin.

Kaikki tämä on ilmiselvää terapiassa nähtyjen tarinoiden ja kuultujen asioiden valossa. Näissä käy ilmi jatkuvaa tai uusiutuvaa vaikeutta erilaisilla elämänalueilla, jopa vuosien ajan. Nämä vaikeudet puolestaan ovat seurausta kroonisten oireiden kielteisistä vaikutuksista. Tarkkaavaisuushäiriö ylivilkkaudella tai ilman totta tosiaan on myös aikuisten vaiva!

Täten nyt on siis todistettu, että tämä ylivilkkauden mahdollisesti lisävärittämä tarkkaavaisuushäiriö ei vaivaa ainoastaan lapsia. Suurella osalla ihmisistä tämä häiriö jatkaa elämistään heidän seuranaan myös aikuisuuteen ja sen ajan.

Toisaalta on yhtälailla totta, että tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä aikuinen on voinut omatoimisesti kehittää tiettyjä toimintamalleja, joiden avulla hän onnistuneesti kompensoi häiriön hänelle asettamia vaikeuksia.

Tyypillisen tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän aikuisen käytösmalli muodostuu sellaisista oireista, joilla on taipumusta edistää subjektiivisuuden rakentamista ja ylläpitämistä. Ei olekaan tavatonta, että heillä on oma maailmansa, jossa on yleensä myös kärsimystä, ja jossa on rajoitteita ja haasteita jotka vaikuttavat moniin heidän elämänsä osa-alueisiin.

Tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaudella tai ilman, vaikuttaa myös aikuisiin. Se ei ole puhtaasti lasten vaiva.
nainen ei jaksa

Tuhoisat vaikutukset

Tutkimuksista on julkaistu tietoa, jonka mukaan noin 3 % aikuisväestöstä kärsii tarkkaavaisuushäiriöstä tai impulsiivisuushäiriöstä. Lisäksi osalla heistä on ylivilkkauden aiheuttamia haasteita.

Joidenkin tutkimuksien mukaan prosenttiosuus on jopa korkeampi: 67 % lapsista, joilla on diagnosoitu tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, kärsii oireista jotka jatkuvat vielä aikuisena. Tämä voi vaikuttaa heidän kykyynsä suoriutua monella elämän alueella, kuten ihmissuhteet, työelämä ja opiskelu.

On täysin kiistatonta, että aikuisilla on tarkkaavaisuushäiriöitä. Jos on lisäksi varttunut tämän sairauden kanssa tietämättään, sillä voi olla tuhoisia vaikutuksia.

Mainittakoon vielä, että tämän sairauden esiintyminen on yleisempää naisilla, joilla yleisempää on tarkkaamattomuus (tarkoittaen siis, että taudinkuvaan ei kuulu ylivilkkautta).

Tämä ylivilkkauden puuttuminen usein peittää koko ongelman, joten se jää huomaamatta todellisena vaikeutena. Itse asiassa tätä naisilla esiintyvää tarkkaavaisuushäiriön muotoa ilman ylivilkkautta on alettu diagnosoida ja hoitaa vasta viime vuosina.

Toisaalta nämä tarkkaavaisuushäiriön ja mahdollisen ylivilkkauden oireiden aiheuttamat käytösmallit lisäävät emotionaalisen, älyllisen, fyysisen ja muiden ongelmien riskiä. Krooninen häiriö aiheuttaa suunnattoman määrän kipua ja ristiriitoja.

Vaikeudet ylläpitää tarkkaavaisuutta voi ilmetä esimerkiksi matalana toimintakykynä tai suoriutumisena, impulsiivisena päätöksentekona, matalana itsetuntona tai ongelmina perheen kanssa. Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän aikuisen on tavallista vaikeampaa järjestää ja kunnolla hallita elämäänsä yleisellä tasolla, paitsi jos hän on oppinut toimintamalleja, joiden avulla kompensoida sen aiheuttamia vaikeuksia.

ei jaksa lukeaDiagnoosin tekemisen monimutkaisuus

On tärkeää tunnistaa aikuisen kärsivän tarkkaavaisuushäiriöstä, ylivilkkaudella tai ilman, tämän yksilön päivittäisen elämän kannalta. Tämä ei silti tarkoita, että diagnosoiminen olisi yksinkertaista.

Itse asiassa suurimmassa osassa tapauksista tämä on monimutkaista, ja aivan kuten niin monen muunkin ongelman suhteen, meillä on edelleen monia vastausta vailla olevia kysymyksiä tästä aiheesta.

Ei kuitenkaan ole enää pientäkään epäilystä, että tämä sairaus on todellinen, ja että se voidaan havaita myös aikuisilla. Lisäksi hoito on mahdollista diagnoosin saamisen jälkeen.

Lapsuudesta aikuisuuteen tarkkaavaisuushäiriön kanssa

Aiemmin tarkkaavaisuushäiriö kattoi monia lapsuusajan vaikeuksia. Ajateltiin, että nämä haasteet vähenisivät ja katoaisivat kasvun ja kypsymisen myötä.

Valitettavasti tilanne ei ole tämä monissa tapauksissa. Suuri osa tarkkaavaisuushäiriön kanssa elävistä lapsista tulee elämään sen kanssa koko elämänsä.

Lisäksi on huomattu, että tarkkaavaisuushäiriön oireiden ollessa lieviä ne voivat auttaa muovaamaan elämäntapaa ja tapaa olla. Monissa tapauksissa tarkkaavaisuushäiriö ilmenee eri tavalla kun nuori kasvaa ja muuttuu aikuiseksi, mutta keskeinen ongelma pysyy silti samana.

Vaiheittain nämä vaikeudet muuttuvat tuskallisiksi ja monimutkaisiksi toissijaisiksi seuraamuksiksi. Tällä on vahingollisia vaikutuksia yksilön omakuvaan ja itsetuntoon. Matala itsetunto on varsin tyypillinen seuraamus aikuisilla, jotka elävät tarkkaavaisuushäiriön kanssa.

Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivällä aikuisella on usein matala itsetunto.
pojalla tarkkaavaisuushäiriö

Aikuinen jolla on tarkkaavaisuushäiriö: tärkeimmät oireet

On tärkeää selventää vielä, että tarkkavaisuushäiriö (sisältää se ylivilkkauden tuomat lisähaasteet tai ei) ilmenee erilaisten oireiden kautta, joiden muodostaman joukon pohjalta on muodostettu luokitelma. Tässä mielessä kannattaa pitää korvan takana että joku voi kärsiä tästä häiriöstä, vaikka kaikki nämä oireet eivät pätisi häneen.

Eniten käytössä olevien psykologiaa käsittelevien tekstien mukaan häiriön ensimmäiset oireet on ryhmitelty kolmeen tärkeimpään perusluokkaan: tarkkaavaisuus, impulsiivisuus ja ylivilkkaus.

Tarkkaavaisuuteen liittyvät oireet

Ihminen…

  • Ei kiinnitä riittävästi huomiota yksityiskohtiin. Hän tekee huolimattomuudesta johtuvia virheitä kotitehtävissä, töissä, tai muissa toimissa.
  • Kärsii usein vaikeuksista pitää huomionsa kiinnitettynä tehtäviin tai mukaviin toimiin.
  • Vaikuttaa usein siltä kuin hän ei kuuntelisi, kun hänelle puhutaan suoraan.
  • Jättää usein seuraamatta ohjeita, tai suorittamasta tehtäviä tai velvoitteita loppuun.
  • Unelmoi.
  • Välttää tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista psyykkistä ponnistelua.
  • Menettää usein keskittymiskykynsä epäoleellisten ärsykkeiden tähden.

Ylivilkkauteen liittyviä oireita

  • Liikuttaa usein käsiään tai jalkojaan ylettömästi.
  • On jatkuvasti “liikkeessä”, aivan kuin hänen sisällään olisi moottori.
  • Usein puhuu liikaa.
  • Kärsii ongelmista syventyä hiljaa joutoajan puuhasteluun.

Impulsiivisuuteen liittyviä oireita

  • Antaa usein vastauksia ennen kuin kysymys on kysytty loppuun.
  • Kärsii vaikeudesta odottaa omaa vuoroaan.
  • Usein keskeyttää toisten ihmisten toimia tai tuppaantuu niihin mukaan.

Tutkimusten mukaan tarkkaavaisuushäiriö ei ainoastaan rajoita tai estä kuuntelutaitoa. Se tekee lisäksi esimerkiksi tarkkaavaisuuden aktivoinnista, järjestämisestä, aloittamisesta ja ylläpitämisestä töissä vaikeampaa.

Lisäksi yksilöllä voi olla ongelmia energian ja vaivannäön ylläpitämisessä. Myös mielialan vaihtelut ja herkkyys kritiikkiä kohtaan ovat mahdollisia. Muistihäiriöt ovat myös tavallisia. Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän voi olla vaikeaa muistaa jo oppimiaan käsitteitä, tai muistaa nimiä, päivämääriä ja tietoa ylipäätään.

Sekä impulsiivisuus- että tarkkaavaisuushäiriöstä, ja myös yliaktiivisuudesta kärsivät kokevat näiden yllä lueteltujen oireiden vaikutukset. Sivuoireita on kaikkialla, ja suurin osa niistä perustuu ymmärryksen puutteeseen.

On olemassa paljon tutkimustietoa, jonka mukaan tarkkaavaisuushäiriö, niin ylivilkkaudella kuin ilman, kulkee suvussa. Tutkimuksissa otetaan huomioon tarkkaavaisuushäiriöihin vaikuttavat geneettiset tekijät.
nainen nukahtaa kokouksessa

Muita “aikuisille tyypillisiä” tarkkaavaisuushäiriön piirteitä (ylivilkkaudella tai ilman)

Seuraavat ovat muita tyypillisiä piirteitä, jotka yhdistävät tarkkaavaisuushäiriöstä kärsiviä aikuisia, onpa lisänä ylivilkkaus tai ei:

  • Matala kynnys väsymiselle, kun heidän tulee suoriutua jostain tehtävästä pitkän aikajakson ajan.
  • Ongelmat itsehillinnän ja käytöksen säätelyn kanssa.
  • Vaikeudet säädellä tunteita, motivaatiota ja aktivoida itseään.
  • Matala itsetunto.
  • Vaikeudet henkilökohtaisissa ihmissuhteissa.
  • Impulsiivisuuden aiheuttamat ongelmat huomattavaa mahdollista riskiä edustavilla alueilla: rahan käyttö, erilaiset riippuvuudet, fyysinen turvallisuus, seksuaaliset suhteet, jne.
  • Vaikeudet “houkutuksen vastustamisessa”.

Kuten olemme nähneet, on suuri osa viime aikoina julkaistusta tarkkaavaisuushäiriöön ja ylivilkkauteen liittyvästä tiedosta käsitellyt lapsia ja nuoria sen pääasiallisena kohteena.

Meidän tulisi kuitenkin aloittaa keskustelu myös tästä häiriöstä kärsivistä aikuisista. Tietenkään unohtamatta kaikkea mitä on tehtävissä tarkkaavaisuushäiriön aiheuttamien oireiden kanssa painivien lasten hyväksi.

Kuinka on oma laitasi, tunnistatko itsesi näistä oireista? Oletko sinä tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä aikuinen? Mikäli vastaus on kyllä, niin me suosittelemme sinun kääntyvän asiantuntijan puoleen. Tarkkaavaisuushäiriö on sairaus jota voidaan hoitaa ja sitä myöten parantaa yksilön elämänlaatua.

Kirjalliset viitteet:

Hallowell, Edward M .; Ratey, John J.“TDAH: controlando la hiperactividad”. Ed. Paidós. 2001.

Russell A. Barkley.Tomar el control del TDAH en la edad adulta”. Editorial: Octaedro. 2013.