Olen oma kirjani: minä olen se joka kirjoittaa, muokkaa ja lisää siihen uusi lukuja

5.1.2018

Jokainen meistä on kuin oma kirjamme. Meillä on kyky muokata itseämme, muokata identiteettiämme ja meillä on myös oikeus repiä irti sivuja, joista emme pidä. Voimme repiä irti sivuja, jotka satuttavat meitä tai vetävät elämämme tarinaa alaspäin.

Jättäkäämme jäljelle yksi tyhjä sivu. Tilaa aloittaa uusi luku…

Kirjailija Jorge Luis Borge sanoi kerran, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät osaa kuvitella maailmaa ilman lintuja. Ihmisiä, jotka eivät osaa kuvitella maailmaa ilman vettä. Ja ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan kykene kuvittelemaan maailmaa ilman kirjoja.

Jokainen lukemamme kirja kertoo meille sen, että me kaikki olemme eräänlaisia tarinoita. Olemassaolo on taianomainen asia; voimme muuttaa itsemme tarinan kirjoittajiksi, tarinan, jota kirjoitetaan päivittäin.

”Oppiminen on elämän seikkailua. Kasvaminen on elämän tarkoitus. Muutos on elämän luonnetta.”

-William Ward-

Mutta tässä me kohtaamme yhden isoimmista ongelmistamme: alamme ajatella, että meillä on vain yksi kerrontatapa, joka on klassinen ja ennustava johdannon rakenne, huipentuma ja lopputulos.

Kukaan ei ole kertonut meille, että elämämme tarinan ei tarvitse olla loogisessa järjestyksessä. On lukuja, jotka loppuvat kesken. On kappaleita, jotka pitäisi pyyhkiä pois ja kirjoittaa uudestaan. Ja on paljon sivuja, jotka olisi helppo repiä pois, jotta juoni kävisi paremmin järkeen.

Mutta toisaalta meidän olisi syytä pitää eräs asia mielessämme, nimittäin se, että elämämme tarinan kuuluu käydä järkeen vain yhdelle henkilölle: meille itsellemme.

Jokainen kokemus, jokainen vuorovaikutus, jokainen tehty päätös, jokainen tunne, hyväily, vapina – kaikella kokemallamme on meille jokin henkilökohtainen merkitys, jota kukaan muu ei halua täysin ymmärtää.

Kaaoksessamme on logiikkaa, henkilökohtaisessa tarinassamme on lukuja, jotka ovat epäjärjestyksessä. Aloittamalla alusta uudestaan ja uudestaan, päädymme kirjoittamaan kaikkien aikojen parasta romaania: meidän omaamme.

nainen lukee terassilla koiransa kanssa

Kun meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa elämämme tarina uudestaan

Joan Didion on tunnettu kirjailija, jota monet kutsuvat ”amerikkalaisen esseen valkoiseksi valaaksi.” Hän on nyt 82-vuotias, ja hän käytti kirjoittamista saadakseen aikaan jotain todella mielenkiintoista.

Hän yritti kirjoittamalla saada menehtyneet läheisensä palaamaan takaisin henkiin. Joulukuussa 2003 Didion ja hänen miehensä palasivat katsomasta sairaalassa olevaa sairasta tytärtään. Sitten, aivan yhtäkkiä, Didionin mies, kirjailija John Gregory Dunne, kuoli heidän kotinsa olohuoneeseen.

Ja vain muutama kuukausi myöhemmin heidän tyttärensä seurasi isänsä perässä. Keuhkokuume oli musertanut hänet. Kaiken tämän jälkeen Didion kirjoitti yhteensä 88 päivää. Hän kirjoitti taukoamatta, ja tästä kirjasta tuli hänen paras teoksensa: Maagisen ajattelun aika. 

Sekä psykiatrit ja antropologit määrittelevät ”maagisen ajattelun” henkisenä asenteena, jossa ihmiset alkavat uskoa, että heidän ajatuksillaan on valtaa vaikuttaa asioiden tapahtumien kulkuun. Joan Didion toivoi, että hänen perheensä palaisi hänen luokseen, hän toivoi, että he palaisivat henkiin…

Mikään hänen toiveista ei tullut toteen. Mutta kirjan julkaisemisen jälkeen hän hän ymmärsi, että oli aika aloittaa uusi luku elämässä. Todellinen luku. Kirjoittaminen oli toiminut eräänlaisena katarsiksena, tapana käsitellä kipua

Ja elämä jatkoi kulkemista eteenpäin, vaikkakin hänen poissaolevat rakkaansa tekivätkin elämän kulusta hidasta. Hänen sanojensa mukaan, ”Pystyin löytämään olemassaolon rytmin samalla tavalla kuin löysin sen kirjoittamistani maailmoista ja lauseista.”

olen oma kirjani ja kirjoitan sen tarinaa

Kolme tapaa kirjoittaa elämämme uusiksi sekä ottaa vastaan tulevaisuus

Alussa sanoimme kuinka tärkeää on, että kirjassamme on tyhjiä sivuja. Nuo tahrattomat, täydelliset, tyhjät sivut ovat mahdollisuus luoda tulevaisuus täynnä uusia mahdollisuuksia. Tyhjät sivut ovat tila uusille luvuille – uusille, jännittäville, ja onnellisemmille luvuille.

Jokainen päivä on uusi tyhjä sivu, johon voit kirjoittaa oman tarinasi.

On kuitenkin helppoa olla välittämättä tästä arvokkaasta mahdollisuudesta. Mahdollisuudesta kirjoittaa itsemme uusiksi. Traumaattinen lapsuus, perhekriisi, uskottomuus tai menetys. Jokin noista saattaa saada meidät ajattelemaan, että tarinamme on loppunut tuohon kohtalokkaaseen lukuun.

Seuraavaksi tarkastelemme kolmea strategiaa, jotka voivat auttaa meitä muuttamaan näkökulmaamme.

kirjasta avautuu uusi maailma

Lukujen uudelleentulkinta, uudelleenkirjoitus

Ensimmäinen askel on käydä läpi ja tarkastaa joitain lukuja. Tee oikea, objektiivinen arviointi elämäsi kerronnasta. Aina lapsuudesta tähän päivään asti.

Tämän ensimmäisen vaiheen aikana et saisi pudota ansaan, jossa syytät kaikkia muita sinulle tapahtuneista asioista. Älkäämme pelatko syytöspelejä. Meidän olisi keskityttävä ainostaan itseemme, sekä siihen miten näemme itsemme jokaisessa elämä osassa.

Puhdistaminen. Toisessa vaiheessa oletamme, että menneisyyden muuttaminen on mahdotontaMutta se mitä me voimme tehdä, on muokata asennettamme menneisyyttämme kohtaan. 

On aika hyväksyä ja antaa anteeksi. Ja ennen kaikkea, vuodattaa menneiden kipujen taakka harteiltamme, jotta voisimme olla läsnä itsemme kanssa.

Tämän prosessin kolmas vaihe on erikoinen. Tyhjien sivujen lisääminen elämämme kirjaan. Voit tehdä tämän monella eri tavalla. Se on jännittävää, sillä puhumme nyt uusista aluista, muuttaaksemme kokemuksia ja salliaksemme itsellemme uusia asioita. Uusia ystäviä, uusia hankkeita, uusia paikkoja, uusia harrastuksia…

Kun kasvamme vanhemmiksi ja kypsemmiksi, opimme jotain todella tärkeää. Opimme sen, että uudet alut ovat osa elämää. Opimme paljon todellisemman, konkreettisemman onnen omaksumisen, joka on myös linjassa tarpeidemme kanssa. Joten olkaamme rohkeita ja kirjoittakaamme tarina jonka me haluamme. Kirjoita oma tarinasi.

Kuvat SIUM ja Soizick Meister.