Logo image
Logo image

Nautintoon liittyvät hermoston välittäjäaineet

3 minuuttia
Miten välittäjäaineet vaikuttavat tunteisiimme? Tässä artikkelissa kerromme, mitä välittäjäaineita nautinnon kokemuksiin liittyy.
Nautintoon liittyvät hermoston välittäjäaineet
Isabel Ortega

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Isabel Ortega

Viimeisin päivitys: 18 kesäkuuta, 2023

Hermoston välittäjäaineet vaikuttavat tunnetiloihin ja liittyvät nautintoon. Ne välittävät viestejä aivomolekyylien välillä. Välittäjäaineet ovat aineita, jotka vastaavat hermostotietojen lähettämisestä hermosolusta toiseen synapsina tunnetun mekanismin kautta.

Hermoimpulssit kulkevat hermosolujen välillä ja vaihtavat välittäjäaineita. Yksi hermosolu vapauttaa ne ja seuraava kaappaa ne. Tämän synaptisen toiminnan ansiosta ne puuttuvat erilaisiin tuntemuksiin.

Hermoston välittäjäaineet, jotka liittyvät nautintoon

On olemassa monia välittäjäaineita, ja niillä on erilaisia toimintoja. Ne kaikki eivät löydy hermostosta. Ne voivat esiintyä myös muissa kehonosissa. Jotkut niistä liittyvät nautintoon, jonka tunnemme kohtaamalla tiettyjä ärsykkeitä. Näistä välittäjäaineista kerromme enemmän alla.

Dopamiini

Dopamiinia pidetään nautintohormonina, koska se liittyy keskeisesti tähän tunteeseen. Se voidaan kuitenkin ymmärtää myös motivaatiohormonina. Se ei itse asiassa ole vastuussa nautinnon tuottamisesta, vaan avoimuuden edistämisestä miellyttävien kokemusten etsimisessä. Sellaisenaan se edistää käyttäytymistä, joka saa meidät tuntemaan olomme hyväksi.

Dopamiinitasojen ja motivaation välillä uskotaan myös olevan yhteys. The Journal of Neuroscience -lehdessä julkaistu tutkimus korostaa tätä.

Kyseinen tutkimus havaitsi, että ihmisillä, jotka olivat eniten sitoutuneita saavuttamaan tavoitteensa, oli kohonnut dopamiinitaso prefrontaalisessa aivokuoressa ja aivojuoviossa. Toisaalta motivaatio tavoitteiden saavuttamiseen liittyi nautinnollisten käyttäytymismallien toteuttamiseen.

Some figure
Serotoniinin reitit vaikuttavat mielialaan ja onnellisuuteen. Tämä hormoni liittyy suoraan nautintoon.

Serotoniini

Serotoniinia kutsutaan onnellisuushormoniksi, ja se liittyy hyvinvointiin. Tämän välittäjäaineen alhaiset tasot liittyvät masennukseen. Tärkeä ryhmä lääkkeitä, joita määrätään tämän tilan hoitoon, toimii nimenomaan estämällä serotoniinin takaisinottoa. Niiden tarkoituksena on lisätä sen tiheyttä synapsien välillä.

RD-ICUAP –lehdessä julkaistun artikkelin mukaan serotonergisen järjestelmän vähentynyt aktiivisuus johtaa suureen vaikutukseen masennuksen psykopatologiassa. Artikkelissa mainitaan myös, että serotoniinireitit ovat osallisia mielialan ja onnellisuuden hallinnassa.

Serotoniini vaikuttaa myös muihin toimintoihin, kuten ruumiinlämpöön, ruokahaluun ja uni-heräämisjaksoihin. Alhaiset serotoniinitasot voivat liittyä immuunijärjestelmän muutoksiin.

Miten voimme parantaa serotoniinitasoja? Samassa artikkelissa kehotetaan tarjoamaan keholle runsaasti Omega-3 -rasvahappoja sisältäviä ruokia, kuten tummaa suklaata ja banaaneja. Myös tryptofaania sisältävät elintarvikkeet ovat tärkeitä, kuten maito, munat ja palkokasvit. Toisaalta serotoniinitasoihin negatiivisesti vaikuttavia ruokia ovat sokerit ja puhdistetut jauhot.

Säännöllinen liikunta auttaa vahvistamaan tätä välittäjäainetta, mikä johtaa hyvinvoinnin ja rentoutumisen tunteisiin. Serotoniini auttaa myös hallitsemaan ahdistusta ja aggressiota ja tarjoaa miellyttäviä kokemuksia.

Oksitosiini

Tämä välittäjäaine tunnetaan hyvin roolistaan synnytyksessä ja imettämisessä. Se liittyy myös käyttäytymiseen yleisesti. Se vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliseen kognitioon, empatiaan, vanhempien käyttäytymiseen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen (suuremmalla tai pienemmällä mielihyvällä).

Oksitosiini vaikuttaa luottamukseen muita ihmisiä kohtaan ja altruismiin. Tämän aineen korkeat tasot vaikuttavat positiivisesti käyttäytymiseemme, kun luomme siteitä muihin. Siksi oksitosiini liittyy ihmisen sosiaaliseen käyttäytymiseen, kuten The Neuroscientist –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa vahvistetaan.

Endorfiinit

Endorfiinit tunnetaan kehon luonnollisena morfiinina. Niillä on samanlaisia vaikutuksia kuin oopiumilla, mutta ne ovat kehon itsensä tuottamia.

Endorfiinit aktivoivat hermoverkostoja, jotka tukahduttavat kipua sekä nautinnon kokemiseen liittyviä hermojärjestelmiä. Siksi ne voidaan ymmärtää luonnollisina lääkkeinä, jotka tarjoavat kivunlievitystä ja hyvinvointia. Yksi tapa tuottaa endorfiineja on harjoittaa kohtalaista ja jatkuvaa liikuntaa.

Some figure
Välittäjäaineiden rooli auttaa meitä ymmärtämään ihmismielen ja nautinnon alkuperän.

Nautinto ja palkitsemisjärjestelmä ovat yhteydessä välittäjäaineisiin

Aivojen palkitsemisjärjestelmä on vastuussa subjektiivisen mielihyvän tunteen säätelemisestä kehossa. Tämän aktivoivat miellyttävät tai palkitsevat ärsykkeet. Se koostuu eri alueista ja rakenteista, mukaan lukien ventraalinen tegmentaalinen alue ja accumbens-tumake. Myös seuraavat alueet osallistuvat:

  • Mantelitumake
  • Hippokampus
  • Hypotalamus
  • Prefrontaalinen aivokuori
  • Aivolisäke

Dopamiini on tärkein välittäjäaine glutamaatin ja GABA:n lisäksi, joka toimii palkitsemisjärjestelmässä. Tämä järjestelmä vaikuttaa muistiin ja oppimiseen. Sen tavoitteena on saada ihminen haluamaan toistaa tiettyjä käyttäytymismalleja selviytymisensä varmistamiseksi.

Mitä tulee motivaatioon ja sen suhteeseen palkitsemisjärjestelmään, se ymmärretään vektoriksi, joka osoittaa paikkoihin, jotka ennakoivat mahdollisuutta saada vahvistusta.

On myös havaittu, että muutosten esiintyminen tämän vektorin suuntaamisessa (ennakoimalla palkkioita paremmalla tai huonommalla menestyksellä) liittyy masennukseen, skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja erilaisiin riippuvuuksiin.

Määrittelevätkö näiden kemikaalien määrät nautinnon absoluuttisesti?

Eivät. Nautinto on subjektiivista, eivätkä kaikki ihmiset tunne sitä vastauksena samoihin ärsykkeisiin. Tässä artikkelissa olemme vain kertoneet välittäjäaineista, jotka liittyvät tieteellisten todisteiden mukaan nautintoon.

Lopuksi meidän tulisi korostaa välittäjäaineiden tutkimisen merkitystä nautinnon ulkopuolella, jotta ymmärrämme, kuinka ihmismieli toimii.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bromberg-Martin, E. S. y Hikosaka, O. (2009). Midbrain dopamine neurons signal preference for advance information about upcoming rewards. Neuron63(1), 119–126. https://www.cell.com/neuron/fulltext/S0896-6273(09)00462-0?_returnURL=https%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS0896627309004620%3Fshowall%3Dtrue
  • Marsh, N., Marsh, A. A., Lee, M. R. y Hurlemann, R. (2021). Oxytocin and the Neurobiology of Prosocial Behavior. The Neuroscientist, 27(6), 604–619. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1073858420960111
  • Ramos, A. de J., Noalles Dols, A. y Rujas Arranz, A. (2019). Serotonina: un neurotransmisor que impacta nuestras emociones. RD-ICUAP5(13). http://rd.buap.mx/ojs-dm/index.php/rdicuap/article/view/358
  • Ray, R. D. y Zald, D. H. (2012). Anatomical insights into the interaction of emotion and cognition in the prefrontal cortex. Neuroscience and Biobehavioral Reviews36(1), 479–501. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0149763411001515?via%3Dihub
  • Treadway, M. T., Buckholtz, J. W., Cowan, R. L., Woodward, N. D., Li, R., Ansari, M. S., Baldwin, R. M., Schwartzman, A. N., Kessler, R. M. y Zald, D. H. (2012). Dopaminergic mechanisms of individual differences in human effort-based decision-making. The Journal of neuroscience32(18), 6170–6176. https://www.jneurosci.org/content/32/18/6170

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.