Nancy Andreasen: omaelämäkerta ja skitsofreniatutkimus

29.9.2019
Skitsofrenia on hankala sairaus, joka on yleisempi kuin luuletkaan. Tohtori Nancy Andreasen on omistanut koko elämänsä skitsofreniatutkimukselle ja on osallistunut merkittävästi alaan. Jatka lukemista selvittääksesi lisää tästä tärkeästä nykyajan tieteilijästä!

Tohtori Nancy Andreasen on yhdysvaltalainen psykologi. Hän on Andrew H. Woodsin psykiatrian osaston puheenjohtaja ja sen aivokuvantamistutkimuskeskuksen sekä henkisen terveysklinikkakeskuksen johtaja Iowa Carver College of Medicine -yliopistossa.

Vaikka et ehkä olekaan koskaan kuullut hänestä, on tohtori Nancy Andreasen tunnettu tutkija, joka on osallistunut merkittävällä tavalla skitsofrenian tutkimiseen. Mutta hän ei ole aina ollut keskittynyt lääketieteeseen. Tohtori Andreasenilla on oikeastaan englannin kielen filosofian tohtorin tutkinto, erikoistuen renessanssin kirjallisuuteen. Hän työskenteli professorina sillä alalla siihen asti, kunnes hänen elämässään tapahtui odottamaton käänne. Ensimmäisen tyttärensä syntymän jälkeen tohtori Nancy Andreasen kärsi vakavista terveysongelmista, jotka inspiroivat häntä tutkimaan lääketiedettä.

Hänen tutkimuksensa eivät kuitenkaan rajoitu vain psykiatriaan. Andreasen tutkii luovuutta, hengellisyyttä, aivokuvantamista, genomiikkaa, luonnollista historiaa sekä skitsofrenian hermomekanismeja. Jatka lukemista ja opi lisää tämän naisen tieteellisistä saavutuksista.

rattaat päässä ja niitä tutkiva suurennuslasi

Nancy Andreasenin ”ensimmäiset”

Nancy Andreasen on edelläkävijä monella tapaa. Hänen urallaan on useita tärkeitä ”ensimmäisiä”:

  • Hän suoritti ensimmäisen kvantitatiivisen magneettikuvaustutkimuksen skitsofreniaan liittyen.
  • Hän kehitti skitsofrenian positiivisten ja negatiivisten oireiden ensimmäiset mittausasteikot.
  • Tohtori Nancy Andreasen teki ensimmäisen modernin empiirisen tutkimuksen luovuudesta, jossa arvioitiin muun muassa perhettä ja ympäristökognitiota sekä niiden suhdetta mielisairauteen.
  • Hän teki ensimmäisen tutkimuksen, jossa yhdistyivät genomiikka ja aivokuvantamisen menetelmät.

Tohtori Andreasen osallistui myös psykiatriseen diagnoosiin DSM-III ja DSM-IV -tehtäväryhmissä. Itse asiassa hän oli vastuussa stressihäiriön perustan rakentamistutkimuksessa ja hän määritteli traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) DSM-III-luokitusjärjestelmään.

Andreasen oli myös American Psychopathological Association -järjestön sekä Psychiatric Research Society -yhdistelmän toimitusjohtaja. Tällä hetkellä hän toimii Institute of Medicine of the National Academy of Sciences and the American Academy of Arts and Sciences -instituution jäsenenä.

Skitsofreniatutkimus

Tohtori Nancy Andreasen on johtava asiantuntija skitsofrenian alalla. Hän on tehnyt lukuisia tutkimuksia ja osallistunut tämän sairauden mekanismien ja hoitojen ymmärtämiseen.

Skitsofrenia on yksi nykyajan johtavista yleisistä terveysongelmista. Se vaikuttaa 1 prosenttiin väestöstä. Maailman terveysjärjestön mukaan se on yhdeksännellä sijalla lääketieteellisten sairauksien listalla sairauden tuottaman globaalin taakan kannalta. Se on listalla ennen syöpää, AIDSia, sydänsairautta, diabetesta sekä muita merkittäviä sairauksia.

Skitsofrenian oireet ja merkit ovat vaihtelevia. Niihin kuuluu muun muassa aistihavaintohäiriöitä (esimerkiksi hallusinaatioita), päättelevää ajattelua (esimerkiksi harhaluuloja), epäjärjestäytynyttä ajattelua sekä äärimmäistä epäjärjestäytynyttä tai epätavallista motorista käyttäytymistä. Mitkään näistä oireista ja merkeistä eivät kuitenkaan ole patognomonisia (erityisesti sille taudille ominaisia).

Kukaan potilaista ei siis kärsi kaikista oireista. Skitsofrenia eroaa siis muista mielisairauksista, jotka yleensä vaikuttavat vain yhteen aivojärjestelmään. Joitakin esimerkkejä ovat Alzheimerin tauti, joka vaikuttaa muistiin, sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka vaikuttaa mieleen.

Skitsofrenian uudelleenkäsitteellistäminen

Tohtori Nancy Andreasenin nykyaikainen skitsofrenian uudelleenkäsitteellistäminen jakaa oireet kahteen kategoriaan: positiiviseen ja negatiiviseen. Hän määrittelee positiiviset oireet normaalien toimintojen liioitteluksi (jonkin sellaisen läsnäoloon, jota ei pitäisi olla) ja negatiiviset oireet normaalien toimintojen puuttumiseksi (jonkin sellaisen puuttumiseen, jonka pitäisi olla läsnä).

  • Positiivisiin oireisiin kuuluu harhaluuloja, hallusinaatioita, epäjärjestäytynyttä puhetta sekä epäjärjestäytynyttä käytöstä.
  • Negatiivisiin oireisiin kuuluu huonoa puhetta ja ajattelua, motivaation puutetta, anhedoniaa, apatiaa sekä henkistä tunnottomuutta.

Neurotieteen kielellä skitsofrenia on sairaus, joka vaikuttaa jakaantuneeseen hermopiiriin yksilöllisten solujen tai yksilöllisten alueiden sijaan. Useimmilla skitsofreniasta kärsivillä ihmisillä on subjektiivinen tunne siitä, että heidän kykynsä ajatella ja tuntea on jollakin tapaa epäjärjestyksessä tai epäyhteydessä.

Aivokuvantaminen on saanut tieteilijät tutkimaan sitä, kuinka skitsofreniasta kärsivien potilaiden aivot toimivat eri tavalla. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet, että subjektiivinen ”epäyhteydessä olevat” tai ”epäjärjestäytyneet” kokemukset heijastuvat jakautuneiden aivojen alueiden kyvyssä lähettää viestejä edestakaisin tehokkaalla ja tarkalla tavalla.

Sanan ”skitsofrenia” alkuperä on täydellinen kuvaus tästä sairaudesta. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”hajanaista tai epäyhteydessä olevaa mieltä”. Juuri sen tieteilijät ovat huomanneet aivokuvantamisen avulla.

Nancy Andreasen

Tutkimukselle omistettu elämä

Tohtori Nancy Andreasen jatkaa yhä tutkimustaan laajentaakseen tietoamme skitsofreniasta, jotta voimme parantaa sairauden hoitoa. Hän työskentelee rakenteellisen ja funktionaalisen aivokuvantamisen tutkimisen, pitkittäisten kurssien ja tulosten tutkimisen sekä geneettisiä ja genomiikan tekijöitä arvioivien tutkimusten parissa yhdistäen ne sitten aivokuvantamistutkimuksiin.

Tohtori Nancy Andreasen on epäilemättä yksi psykiatrian alan ja skitsofrenian avainhenkilöistä.

  • Andreasen, N. C., Berrios, G. E., Bogerts, B., Brenner, H. D., Carpenter, W. T., Crow, T. J., … & Lewine, R. R. J. (2012). Negative versus positive schizophrenia. Springer Science & Business Media.
  • Arndt, S., Alliger, R. J., & Andreasen, N. C. (1991). “The distinction of positive and negative symptoms: The failure of a two-dimensional model”. The British Journal of Psychiatry158(3), 317-322.
  • Meet Dr. Nancy Andreasen. Retrieved from http://www.nancyandreasen.com/