Motiivit ja motivaatio: mitä eroa niillä on?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Eva Maria Rodríguez

Viimeisin päivitys: 08 marraskuuta, 2023

Miksi teet asioita? Mitkä ovat motiivisi? Mikä motivoi sinua toimimaan tietyllä tavalla? Tarkoittavatko motiivit ja motivaatio samaa asiaa?

Motiivit ja motivaatio ovat kaksi toisiinsa liittyvää asiaa, mutta niiden merkitys on eri. Ne ovat pikemminkin toisiaan täydentäviä. Näiden kahden käsitteen välisen eron ymmärtäminen on oleellista voidaksemme ymmärtää ihmisen käyttäytymistä yleisellä tasolla. Se voi olla hyödyllistä myös yrittäessämme ymmärtää miksi ihmiset päättävät toimia tietyllä tavalla.

Voidaan sanoa, että motiivi yksinään provosoi toimintaa. Motivaatio puolestaan on liikkeellepaneva voima, joka saa yksilön tekemään kyseessä olevan asian. Pelkkä motiivi ja syy tehdä jotakin eivät riitä. Sinulla on oltava sisäistä vahvuutta ja tarvitset motivaatiota saadaksesi aikaan asioita. Samoin on hyödytöntä olla motivoitunut ilman motiivia tai syytä toimiaksesi.

Motiivit ja motivaatio

Toisin sanoen motivaatio on psykologinen prosessi, joka viittaa yleiseen käyttäytymiseen. Motiivi sen sijaan on konkreettinen syy edellä mainitulle käyttäytymiselle. Näin ollen motivaatio on itse prosessi, ja motiivi on konkreettinen syy toiminnalle.

Ensisijaiset ja toissijaiset motiivit

Tanskalainen psykologi K. B. Madsen jaottelee motiivit kahteen kategoriaan:

• Ensisijaiset motiivit (biologiset tai sisäsyntyiset)
• Toissijaiset motiivit (hankitut tai sosiaaliset)

On oleellista ymmärtää ensisijaisten ja toissijaisten motiivien välinen ero voidakseen ymmärtää motivaatiota. Tämä johtuu siitä, että vaikka kaikilla lajeilla on ensisijaiset motiivit, vain ihmisellä on toissijaiset motiivit.

Ensisijaiset motiivit liittyvät selviytymiseen. Nälkä, jano, uni ja seksi ovat joitakin ensisijaisia motiiveja. Nämä ovat elintärkeitä prosesseja, jotka varmistavat yksilön ja koko lajin selviytymisen. Muita ensisijaisia motiiveja ovat pakeneminen vaarasta, suojan etsiminen ja taisteleminen itsensä puolustamiseksi.

Toissijaiset motiivit liittyvät ihmisen yleiseen kasvuun oppimiskokemuksen jälkeen. Ne kehittyvät yksilöiden välisen kanssakäymisen kautta. Aivan kuten ensisijaiset motiivit, ne aktivoivat ja ohjaavat käyttäytymistä. Ne eivät ole välttämättömiä ihmisen selviytymiselle, mutta niillä on tärkeä rooli emotionaalisessa kehittymisessä ja ne ovat ainutlaatuisia ihmiselle. Saavutus, kuuluminen johonkin ja valta ovat esimerkkejä toissijaisista motiiveista.

Sisäsyntyinen ja ulkoapäin tuleva motivaatio

• Ulkoapäin tuleva motivaatio tarkoittaa sitä, kun teet jotakin tiettyyn lopputulokseen päästäksesi. Toisin sanoen ulkoapäin tulevaan motivaatioon liittyy ulkoinen ärsyke, joka määrää käyttäytymistäsi. Se siis viittaa ympäristön tekijöihin, jotka johdattelevat sinua vastaamaan tietyllä tavalla, toistamaan sen ja lopulta saavuttamaan toimintaasi liittyvän tavoitteen.
• Sisäsyntyinen motivaatio tarkoittaa sitä, että teet jotakin toista ihmistä varten. Toisin sanoen ulkoinen ärsyke ei määrää käytöstäsi.

Sisäsyntyiseen motivaatioon kuuluu luovuus ja uteliaisuus. Se viittaa myös psykologiseen tarpeeseen kuulua johonkin ilman ulkoista palkintoa. Tehtävä itsessään toimii palkintona. Motivaatiotekijät eivät sanele sisäistä motivaatiota, vaan henkilökohtaiset tavoitteet ja päämäärät, joilla testaat omaa pätevyyttäsi aktiivisesti ja tarkoituksellisesti.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että motiivit ovat syy, miksi ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Motivaatio toisaalta viittaa psykologisiin perusprosesseihin, jotka selittävät miksi eri motiivit toimivat motivoituneessa käyttäytymisessä. Toisin sanoen, miksi ja miten motiivit motivoivat meitä.