Miten käsitellä ihmistä, joka suuttuu kaikesta

On ihmisiä, jotka tuntuvat elävän ärtyneisyyden pilven alla. He reagoivat vihaisesti pieniinkin ongelmiin, korottavat ääntään pienten yksityiskohtien vuoksi tai muuttavat minkä tahansa keskustelun kiistelyksi. Ei ole helppoa osata käsitellä ihmistä, joka suuttuu kaikesta, mutta on olemassa tapoja kommunikoida ilman konflikteja.
Kukapa ei olisi kokenut tätä? Tapaat ystävän, jota et ole nähnyt vähään aikaan, ja pam! Hän räjähtää, koska olit viisi minuuttia myöhässä tai koska sanoit “hei” väärällä äänensävyllä. Vaikka ensimmäinen reaktiosi saattaa olla antaa huonon tuulen viedä sinut mukanaan tai halu paeta, tilanteen käsittely tyyneydellä ja empaattisesti auttaa sinua suojelemaan emotionaalista hyvinvointiasi.
1. Ymmärrä, että viha ei kohdistu sinuun
Ärtyisät ihmiset kamppailevat usein sisäisten turhautumisten kanssa, jotka johtavat korkeaan stressitasoon. Tämä johtaa heidät toimimaan impulsiivisesti vastauksena tiettyihin vähäisiin ärsykkeisiin, vaikka niillä ei olisi mitään tekemistä sinun kanssasi.
Current Opinion in Psychology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan helposti suuttuvat ihmiset reagoivat helposti vihaisemmin, koska he usein tulkitsevat muiden käyttäytymisen uhkana, vaikka se ei sitä olisikaan. Lisäksi he ovat yksilöitä, joiden on vaikea hallita negatiivisia ajatuksiaan ja he toimivat vihamielisesti tilanteissa, jotka eivät sitä oikeuta.
Siksi on tärkeää olla ottamatta vihaisia kommentteja henkilökohtaisesti. Tämä ei tarkoita huonon käytöksen oikeuttamista, vaan pikemminkin sen tunnustamista, että on asioita, joihin et voi vaikuttaa. Ymmärtäväisempi näkökulma ja rauhallisempi reagointi auttavat välttämään merkityksettömiä väittelyitä.
2. Pysy rauhallisena äläkä reagoi vihaisesti
Kun ystävä, perheenjäsen tai joku juuri tapaamasi henkilö suuttuu yllättäen, on helppo langeta samaan ansaan ja reagoida vihaisesti, sarkastisesti tai puolustuskannalla. Asiantuntijoiden mukaan tämä kuitenkin vain pahentaa tilannetta ja voi saada neuroottisen henkilön entistä vihaisemmaksi ja järkyttyneemmäksi.
On ihan ok tuntea olonsa ärsyyntyneeksi tai turhautuneeksi sellaista henkilöä kohtaan, joka purkaa vihaansa kohtuuttomasti sinuun, mutta muista, että rauhallisena pysyminen ei tarkoita hänen käytöksensä hyväksymistä, vaan pikemminkin oman emotionaalisen hyvinvointisi suojelemista. Jos et tiedä, miten vihaista ihmistä voi hallita, aloita hallitsemalla omia tunteitasi.
Sen sijaan, että vastaisit vihaiseen kommenttiin vielä pahemmalla kommentilla, yritä hengittää syvään, pitää tauko ennen vastaamista ja pitää äänesi tasaisena. Tämä osoittaa myös kiukkuiselle henkilölle, ettet ole halukas pelaamaan hänen peliään.
3. Aseta selkeät ja kunnioittavat rajat
Kenenkään ei pitäisi joutua sietämään vihaisia sanoja vain siksi, että välittää niitä sanovasta henkilöstä. Näissä tapauksissa, jotta voidaan käsitellä ihmistä, joka suuttuu kaikesta, on välttämätöntä asettaa kunnioitukseen perustuvat rajat, jotta keskustelusta ei tule taistelukenttää. Ei tarvitse olla aggressiivinen tai korottaa ääntään. Jos et tiedä mitä sanoa vihaiselle ihmiselle, on parasta käyttää seuraavanlaisia lauseita:
- “Mieluummin puhun silloin, kun olet rauhallisempi.”
- “Jos olet vihainen, on parempi, että puhumme toisena päivänä.”
- “Voimme jutella, mutta sinun on kohdeltava minua kunnioittavasti.”
- “Ymmärrän ärtymyksesi, mutta en siedä sitä, että puhut minulle noin.”
- “En ole tyytyväinen äänensävyysi. Jutellaan myöhemmin.”
International Journal of Conflict Management -lehden tutkimus korosti, että kun joku ilmaisee vihaa meitä kohtaan, on paljon tehokkaampaa pitää kantaamme ja asettaa rajoja rauhallisesti ja itsevarmasti kuin vastata väistellen tai aggressiivisesti. Tämä auttaa vähentämään pelkoa tai vihaa ja parantaa kykyä käsitellä konflikteja rakentavasti.
4. Valitse oikea aika puhua arkaluontoisista aiheista
Jos vaikkapa tiedät, että aviomiehesi tai -vaimosi reagoi usein vihaisesti tullessaan töistä kotiin, odota, kunnes hän on rauhoittunut, ennen kuin keskustelet tärkeästä asiasta. Vaikeista aiheista keskusteleminen, kun toinen henkilö on jo valmiiksi poissa tolaltaan tai stressaantunut, vain lisää bensaa liekkeihin ja vähentää syvällisen ja kunnioittavan vuoropuhelun mahdollisuuksia.
On parasta valita aika, jolloin molemmat olette rauhallisia ja kiireettömiä, jotta voitte kuunnella toisianne empaattisesti ja ymmärtäväisesti. Jos et tiedä milloin tehdä se, voit sanoa esimerkiksi: “Haluaisin puhua kanssasi jostakin tärkeästä asiasta. Tehtäisiinkö sen myöhemmin, kun olet rennompi?”
5. Älä oikeuta aggressiivisia asenteita
Vihaista ihmistä kohtaan empaattisuuden ja hänen nyrkkeilysäkikseen joutumisen välillä on hieno raja. Rauhallinen kuunteleminen ei tarkoita kaltoinkohtelun oikeuttamista. Vaikka voit samaistua siihen, että joku käy läpi vaikeita aikoja ja on stressaantunut, se ei tarkoita, että sinun pitäisi sallia huutamista, sarkasmia tai loukkaavia kommentteja.
Jos vihainen henkilö purkaa kaiken vihansa sinuun, hengitä syvään ja katso häntä silmiin sanoen: “Tiedän, että olet vihainen, mutta haluaisin keskustella tästä rauhallisesti.” Tämä yksinkertainen lause antaa sinulle mahdollisuuden vahvistaa tunteita antamatta periksi kaltoinkohtelulle. Koska kyllä, meillä kaikilla on vaikeita päiviä, mutta se ei anna meille oikeutta purkaa niitä muihin.
6. Auta henkilöä huomaamaan oman reaktionsa
Emme voi aina vältellä ihmistä, joka suuttuu kaikesta eikä ymmärrä, miten hänen käytöksensä vaikuttaa muihin. Ja vaikka voisit vastata hänen kommentteihinsa sanomalla ”Lopeta, olet sietämätön!”, on tehokkaampaa sanoa esimerkiksi näin: ”Oletko huomannut, että viime aikoina olet suuttunut helposti?”.
Kutsumalla häntä pohtimaan omia asenteitaan kritisoinnin sijaan annat hänelle mahdollisuuden katsoa sisäänpäin tuntematta oloaan hyökkäyksen kohteeksi. Tuo viaton kysymys saattaa saada hänet tarkastelemaan käytöstään puolustuskannalle asettumatta. Usein viha sumentaa järkeä ja tarvitsemme jonkun auttamaan meitä näkemään selkeämmin.
7. Pidä huolta emotionaalisesta hyvinvoinnistasi
Riippumatta siitä, kuinka paljon rakkautta ja arvostusta tunnet jotakuta kohtaan, hänen jatkuvan vihansa sietäminen voi olla hyvin uuvuttavaa ja tuskallista. Ja vaikka haluat olla hänen tukenaan, sinun on oltava läsnä myös itsellesi. Etäisyyden pitäminen hetken aikaa, tunteidesi ilmaiseminen ja jopa terapeuttisen tuen hakeminen eivät ole itsekkyyttä: ne ovat itsestä huolehtimisen tekoja.
Ja jos huomaat, että ystäväsi tai perheenjäsenesi epämukavuus on enemmän kuin pelkkä huono päivä, voit kannustaa häntä hakemaan ammattiapua. Anna sen kuulostaa vain aidolta huolenpidolta tuomitsemisen sijaan. Saatat sanoa: ”Et ole yksin, ja jonkun kanssa puhuminen tunteistasi voisi auttaa.”
Muista, ettemme voi muuttaa muita, mutta voimme auttaa heitä parantamaan asenteitaan; kunhan emme vaaranna omaa hyvinvointiamme.[/atomik-in-text]
Kun käsittelet ihmistä, joka suuttuu kaikesta, aseta etusijalle oma sisäinen rauhasi
On tärkeää ottaa huomioon kunkin tilanteen erityisolosuhteet, joissa viha ilmenee, ja ottaa huomioon mukana olevien ihmisten yksilölliset ominaisuudet. Me kaikki käymme läpi päiviä, jolloin viha ja stressi saavat meidät käyttäytymään sopimattomasti. Mutta kun joku läheisesi on aina puolustuskannalla, rohkein teko ei ole pysyä hiljaa, vaan oppia huolehtimaan sisäisestä rauhastasi.
Joten kun on tekemisissä jonkun sellaisen kanssa, joka suuttuu kaikesta, ratkaisevaa on pysyä rauhallisena, asettaa rakastavia rajoja ja olla tuhlaamatta energiaansa yrittämällä sammuttaa muiden ihmisten liekkejä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mumford, E. A., Taylor, B. G., Borowiecki, M., & Maitra, P. (2022). Daily reports of aggressive behaviors in interpersonal conflicts. Journal of Interpersonal Violence, 37(23-24), NP21850-NP21874. https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/08862605211063003
- Pfeiler, T. M., Weber, H., & Kubiak, T. (2018). Experiencing anger in a social interaction: The role of personality. Personality and Individual Differences, 132, 45-51. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0191886918302447?via%3Dihub
- Rees, L., Friedman, R., Olekalns, M., & Lachowicz, M. (2020). Limiting fear and anger responses to anger expressions. International Journal of Conflict Management, 31(4), 581-605. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/ijcma-01-2019-0016/full/html
- Veenstra, L., Bushman, B. J., & Koole, S. L. (2018). The facts on the furious: a brief review of the psychology of trait anger. Current Opinion in Psychology, 19, 98-103. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2352250X17300738
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.