Miten hallita negatiivisia ajatuksia koronaviruskriisin aikana?

On normaalia tuntea pelkoa ja epävarmuutta tämänhetkisen COVID-19 -pandemian aikana. Meidän on kuitenkin pidettävä hallinnassa negatiivisimmat ja tuhoisimmat ajatukset. Vain tällä tavoin saavutamme tyynemmän ja tasapainoisemman mielentilan.
Miten hallita negatiivisia ajatuksia koronaviruskriisin aikana?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Negatiivisten ajatusten pyöriminen päässä koronaviruspandemian aikana on täysin normaalia. On jotenkin lohdullista tietää, että tällä hetkellä suuri osa maailman ihmisistä kokee samoja tunteita, samaa pelkoa ja samanlaista epävarmuutta. Ehkä tämä auttaa meitä tuntemaan olomme hieman vähemmän yksinäiseksi ja enemmän yhtenäiseksi. Negatiivisia ajatuksia tulee kuitenkin hallita, jottemme vaivu epätoivoon.

Kuten olemme jo useissa artikkeleissamme todenneet viime viikkojen aikana, tämänhetkinen koronaviruskriisi pitää sisällään muutakin kuin vain huolenpitoa fyysisestä terveydestämme. Näissä olosuhteissa on välttämätöntä huolehtia myös psykologisesta hyvinvoinnista.

Sisäiseen tasapainoon vaikuttavat monet asiat, kuten sosiaalinen eristäytyminen tai karanteeni, tai epävarmuus siitä, mitä seuraavina päivinä tulee tapahtumaan.

Tunteet koettelevat meitä. Tällaisessa yllättävässä tilanteessa me tarvitsemme resursseja ja vaikka on totta, että meillä on täysi oikeus antaa itsemme lyhistyä aika ajoin etsiäksemme hetkellistä suojaa surulta, on välttämätöntä pitää omat ajatuksemme ja oma käyttäytymisemme hallinnassa.

Olemme jo huomanneet, että eräs asia leviää vielä paljon nopeammin kuin itse koronavirus: se on paniikki. Emme voi antaa pelon hallita meitä, koska muuten lakkaamme olemasta hyödyllisiä itsellemme sekä muille. On aika aktivoida ne resurssit, joita emme edes tienneet meillä olevan.

Vanha mies miettii, miten hallita negatiivisia ajatuksia karanteenin aikana.

Kuinka hallita negatiivisia ajatuksia COVID-19 -kriisin aikana

Monet organisaatiot, kuten Maailman terveysjärjestö ja American Psychological Association (APA), vaativat ihmisiä noudattamaan kiistattoman tärkeitä varotoimenpiteitä koronaviruspandemian aikana. Ne kehottavat ihmisiä pesemään kätensä usein ja perusteellisesti, jäämään eristyksiin omiin koteihinsa, pitämään etäisyyttä muihin ihmisiin ja poistumaan kodista vain jos se on välttämätöntä. Nämä toimenpiteet vähentävät tartuntariskiä, mutta tekevät samalla ihmisistä räjähdysalttiita, ahdistuksen täyttämiä pommeja.

Koronaviruspandemia on ollut keskuudessamme vuoden 2019 lopusta lähtien, ja se etenee nyt nopeasti. Se ei vain aiheuta tartuntoja (joiden oireet ovat onneksi lieviä suurimmassa osassa tapauksia), vaan se myös keskeyttää ihmisten elämän, projektit, työnteon, opinnot ja lyhytaikaiset tavoitteet.

Tällä hetkellä olemme kuin hahmoja kristallipallojen sisällä, ja tämä tunne haurastuttaa mieltä varmasti. Meidän onkin nyt hyvä oppia, miten hallita negatiivisia ajatuksia koronaviruskriisin aikana.

Saan tartunnan ja kaikki menee pieleen. Menetän jonkun perheenjäsenen.

Tartunnan tai jopa kuoleman pelko on yleinen tunne tällaisina hetkinä, ja ahdistus ruokkii niitä entisestään. On normaalia, että tällaiset ajatukset puikkivat mieleemme jossain vaiheessa, ja jos niin tapahtuu, sillä on tarkoituksensa: suojella meitä itseämme ja läheisiämme.

Mutta jos tuollaiset ajatukset ovat läsnä jatkuvasti, koko päivän ja joka päivä, niistä tulee erittäin haitallisia. Ne halvaannuttavat meidät ja saavat meidät paniikkiin. Mitä voimme tehdä saadaksemme nuo ajatukset pois mielestämme?

  • On omaksuttava realistinen lähestymistapa. Kyllä, tartunnan vaara on olemassa, mutta jos ryhdymme tarvittaviin toimenpiteisiin, riski vähenee huomattavasti.
  • Sekin on totta, että oman tai läheisen kuoleman todennäköisyys on nyt normaalia suurempi, mutta meidän on tarkasteltava tilastotietoja: riski on 3–5 prosenttia, ja se vaikuttaa erityisesti haavoittuvimpaan väestönosaan (jota meidän on eniten suojeltava).
  • Joka kerta kun nämä ajatukset kalvavat mieltämme, meidän on rationalisoitava ne ja sitten voimme visualisoida laatikon, jonne nämä negatiiviset ja toistuvat ajatukset tallennetaan. Sitten laatikko lukitaan.
Mies katselee ulos ikkunasta.

Tämä ahdistus ja epävarmuus eivät lopu koskaan. Ne tukahduttavat minut!

Psykologiassa tällaista päättelyä voidaan kutsua “affektiiviseksi ennustamiseksi” tai “tunteiden ennustamiseksi”. Sitä tapahtuu silloin, kun ennustamme miltä meistä tulee huomenna, seuraavana päivänä tai kuukauden kuluttua tuntumaan. Se on yleinen ilmiö etenkin kun annamme kaikkein haitallisimpien tunteiden, kuten paniikin ja ahdistuksen, vallata meidät. Sen sijaan että käsittelisimme noita tunteita, annamme niille absoluuttisen vallan.

Se ajatus, että koronaviruksen aikainen eristäytyminen tai karanteeni tulee kestämään ikuisesti emmekä tule kestämään sen aiheuttamaa painetta, on myös yksi niistä tavallisista negatiivisista ajatuksista, joita mieleemme voi hiipiä. Tässäkin tilanteessa meidän on hallittava mieltämme, pidettävä kontrolli omissa käsissämme.

Yksi tapa tehdä tämä on säätelemällä tunnemaailmaamme. Rentoutuminen, meditaatio, puuhat jotka vievät ajatuksemme muualle tai muiden ihmisten kanssa jutteleminen auttavat.

Lisäksi, kun tunnet tällä tavalla, kysy itseltäsi seuraava kysymys: kuinka monta kertaa sinulla on ollut tunne, että tämä ahdistus ei koskaan katoa, ja kuinka monta kertaa se onkaan kadonnut?

Pysy rauhallisena, tämä tulee menemään ohi.

Menetän työpaikkani ja maailma tulee muuttumaan.

Yksi yleisimmistä negatiivisista ajatuksista koronaviruskriisin aikana on se, että tulemme menettämään työpaikkamme. Toinen on se, että maailma, jollaisena sen olemme tähän asti tunteneet, tulee muuttumaan.

Näiden ajatusten kohdalla meidän täytyy tietenkin myöntää, että ne eivät ole täysin irrationaalisia. Olisi naiivia vakuuttaa itsellemme, että kun viruskriisi on vihdoin ohi, asiat tulevat olemaan täsmälleen samalla tolalla kuin ennen kriisiä.

On olemassa suuri todennäköisyys, että työpaikkoja tullaan menettämään, ja monet ovat jo työnsä menettäneetkin tai joutuneet lomautetuksi. Kuinka sitten pystymme käsittelemään tällaista pelkoa?

  • Priorisoimalla ja keskittymällä tähän hetkeen ja tämänhetkisiin tarpeisiin. Juuri tällä hetkellä tärkein asia on huolehtia itsestämme, pitää itsemme ja läheisemme turvassa sekä pysäyttää tartuntakäyrä. Se on tämän päivän prioriteetti ja sitä voimme hallita, koska se on meidän käsissämme.
  • Emme tiedä mitä tapahtuu huomenna, mutta mitä tahansa tapahtuukaan, meidän tulee kohdata se rauhallisesti. Kun aika tulee, ryhdymme toimiin. Yksi asia toisensa jälkeen, askel askeleelta, päivä päivältä, aina keskittyen ja priorisoiden.

Yhteenvetona haluamme todeta, että tämä pandemia tulee kyllä päättymään. Se on varmaa. Ihmiskunta on jo käynyt läpi samanlaisia tapahtumia, ja tällä kertaa meillä on enemmän valmiuksia, resursseja ja upeita ammattilaisia tekemässä kaikkensa voidaksemme päättää tämän kriisin. Olemme mahtavia kun toimimme yhdessä, ja niin nyt tapahtuu.

Pelon tunteminen on täysin normaalia, mutta meidän on hallittava sitä. Meidän tulee kontrolloida tunteitamme omaksi hyväksemme, jotta ne eivät toimi itseämme vastaan. Pidetään mielessä tämänhetkinen prioriteettimme: fyysinen terveys ja psykologinen hyvinvointi.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.