Mitä tunteet ovat?

6 minuuttia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Olemme kaikki varmasti ainakin kerran pohtineet, mitä tunteet oikein ovat. Voisimme määritellä ne ”elämän liimana”. Ne ovat näkymättömiä, mutta voimakkaita asioita, jotka sallivat meidän olla yhteydessä muihin ja olla osa todellisuutta. Samanaikaisesti nauramme niiden kanssa, ihailemme niitä ja annamme niiden yllättää meidät suurilla ihmeillään, tuntien kaikkia niiden sydänsuruja.

Vain harvat asiat tarjoavat yhtä paljon mysteerejä kuin tunteet. On totta, että ne ovat osa kulttuuriamme, koulutustamme, sukupuoltamme ja maatamme. Ne ovat osa meidän geneettistä perustaamme, ja Durhamin sekä Lancesterin yliopistot ovat suorittaneet mielenkiintoisen tutkimuksen tätä koskien. Tämä tutkimus todistaa, että jo äidin kohdussa oleva sikiö osoittaa pieniä määriä tunteita.

“Tunne ei aiheuta kipua. Tunteen vastustaminen tai tukahduttaminen on se, joka aiheuttaa kipua ja kärsimystä.”

-Frederick Dodson-

Ultraäänen avulla tässä tutkimuksessa onnistuttiin saamaan selville, että syntymätön lapsi hymyilee, ja osoittaa jopa itkemiseen yhdistettyjä ilmeitä. Tämä todistaa, että jopa rauhallisessa ja hiljaisessa maailmankaikkeudessa, kohdussa, me ihmiset alamme ”aktivoitumaan”. Me alamme harjoittamaan tuota vaistonvaraista ja olennaista kieltä, joka takaa selviytymisemme. Pienikin hymy osoittaa hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Itkeminen täyttää tarkoituksensa tehokkaana ”hälytysjärjestelmänä”. Tämän avulla vauva voi ilmaista kaikkein perusteellisimmat tarpeensa.

Tunteet antavat meille inhimillisyyden. Vaikka teemmekin usein sen virheen, että luokittelemme tunteet joko negatiivisiin tai positiivisiin, ne ovat kaikki välttämättömiä ja arvokkaita. Ne täyttävät sopeutuvan toiminnon. Mikään ei ole yhtä tärkeää kuin ymmärtää niitä voidaksemme käyttää niitä ”älykkäästi” omaksi eduksemme.

Mitä tunteet ovat?

Pauli työskentelee tutkielmansa parissa. Kun hän pääsee yliopistolta kotiin, hän menee suoraan makuuhuoneeseensa jatkaakseen tutkielmaansa. Hän istuu pöytänsä ääressä ja avaa laatikon, sillä hänen on katseltava tiettyjä dokumentteja. Hän katsoo laatikkoon sisälle, ja hänen tarvitsemansa kansion päällä on iso hämähäkki. Kauhistuneena Pauli sulkee laatikon nopeasti. Hän huomaa, että hänen ruumiinlämpönsä ja sykkeensä ovat kohonneita. Hän tuntee olonsa hengästyneeksi ja hänen ihonsa menee kananlihalle.

Muutama minuutti myöhemmin hän sanoo itselleen olleensa hölmö. Hänen on jatkettava työskentelyä, eikä hän voi hukata enää aikaa. Hän avaa laatikon uudestaan ja huomaa, että tuo hämähäkki ei ollutkaan niin iso kuin hän ensin kuvitteli. Se on itse asiassa melko pieni. Hän tuntee olonsa hämmentyneeksi irrationaalisesta pelostaan johtuen, nostaa hämähäkin paperinpalan avulla pois ja vie sen puutarhaan, ja tuntee olonsa tyytyväiseksi nauraessaan itselleen.

Kolme ulottuvuutta

Tämä yksinkertainen esimerkki osoittaa, kuinka muutamassa minuutissa voimme kokea todella montaa eri tunnetta: pelkoa, hämmennystä, tyytyväisyyttä ja hauskuutta. Nämä kaikki ovat puolestaan yhdistäneet kolme todella selvää ulottuvuutta:

Subjektiivinen tunne: Pauli pelkää hämähäkkejä, ja tämä tunne sallii hänen paeta hämähäkeiltä, suojellen itseään.
Joukko fysiologisia reaktioita: Syke kohoaa ja ruumiinlämpötila nousee.
Ilmaiseva tai käyttäytymisen toiminto: Pauli sulkee laatikon heti ärsykkeen (hämähäkki) nähdessään, sillä se pelottaa häntä.

Tunteiden tutkimisen kaikkein monimutkaisin osa on siinä, että niitä on todella vaikea määritellä, kuvata tai ennustaa. Jokainen henkilö kokee tunteita eri tavalla. Ne ovat todella erityisiä ja erilaisia subjektiivisia kokonaisuuksia. Mutta tiedemiesten on helpompi arvioida fysiologisia reaktiota. Tämä johtuu siitä, että tässä aspektissa me kaikki reagoimme samalla tavalla. Tämä on iästä, rodusta tai kulttuurista riippumatonta. Esimerkiksi adrenaliinia vapautuu kaikista kokemuksissa, joihin liittyy pelkoa, paniikkia, stressiä tai tarvetta paeta.

Miksi oikein kiihdymme?

Tunteilla on eräs todella erityinen tarkoitus: taata selviytymisemme sallimalla meidän sopeutua ympäristöömme. Charles Darwin viittasi tähän, kun hän todisti että myös eläimillä on tunteet ja että myös eläimet ilmaisevat niitä. Hän sanoi, että tämä lahja helpotti niiden kehittymistä lajeina, ja tämä pätee myös meihin. Tunteet myös helpottivat yhteistyötä muiden kanssa tämän tarkoituksen saavuttamiseksi.

Darwin oli ehkä kaikkein menestyksekkäin hahmo selittämään mitä tunteet ovat ja miksi ne ovat hyödyllisiä. Historian saatossa on myös ollut muitakin nimiä, muita lähestymistapoja ja muita teorioita, jotka keskittyvät antamaan meille vastauksia tähän aiheeseen liittyen.

Rituaalien kirja (Lǐjì)

Rituaalien kirja on kiinalainen tietosanakirja ensimmäiseltä vuosisadalta, jota meidän kaikkien pitäisi tarkastella. Se on osa kungfutselaista kaanonia ja se käsittelee seremoniallisia ja sosiaalisia aiheita, mutta ennen kaikkea se käsittelee ihmisluonnon eri osia. Tähän kirjaan viittaaminen johtuu siitä, että se selittää mitä tunteet ovat. Tämän lisäksi tässä kirjassa kuvaillaan perustunteita: iloa, vihaa, surua, pelkoa, rakkautta ja vastenmielisyyttä.

James-Langen teoria

William James ja tanskalainen tiedemies Carl Lange selittivät 1800-luvulla, että tunteet riippuvat kahdesta tekijästä: fyysistä muutoksista, jotka tapahtuvat organismissamme kun kohtaamme jonkin ärsykkeen, ja sitä seuraavasta tulkinnasta, jonka näistä ärsykkeistä saamme.

Tämä tarkoittaa, että näiden kirjailijoiden mukaan fysiologinen reaktio laukeaa ennen subjektiivisia ajatuksia tai tunteita. Tällä on monia vivahteita ja se tarjoaa epäilemättä deterministisen näkemyksen.

“Kun sanon, ‘hallitse tunteita,’ tarkoitan oikeasti vain ahdistuttavia, kyvyttömyyttä aiheuttavia tunteita. Tunteiden tunteminen tekee elämästä rikasta.”

-Daniel Goleman-

Schacter-Singerin malli

Siirtykäämme seuraavaksi 60-luvulle, arvovaltaiseen Yalen yliopistoon, tapaamaan kahta tiedemiestä: Stanle Schacter ja Jerome Singer. He molemmat viimeistelivät jo olemassaolevat teoriat tunteista. He muokkasivat myös omia tunnettuja ja mielenkiintoisia mallejaan.

Schacter ja Singer opettivat meille, että tunteet voivat todellakin ilmestyä kun tulkitsemme kehomme perifeerisiä fysiologisia reaktioita, kuten William James ja Carl Langekin selittivät. Tässä mukaan tulee uusi asia, ne voivat myös ilmestyä kognitiivisen arvioinnin tuloksena. Tämä tarkoittaa, että tunteemme ja kognitiomme voivat laukaista orgaanisen reaktion ja välittäjäaineiden taaemman erityksen, jotka aktivoivat tietyt tunteet ja siihen yhdistetyn reaktion.

Paul Ekman, tunteiden tutkimisen pioneeri

Jos haluamme tietää mitä tunteet ovat, on melkein välttämätöntä käydä läpi Paul Ekmanin työt. Kun tämä San Franciscon yliopiston psykologi aloitti tämän aiheen tutkimisen, hän uskoi, että tunteilla oli kulttuurillinen alkuperä. Tämä uskomus oli myös monen muun tieteellisen yhteisön jäsenen jakama.

Mutta 40 vuoden tutkimisen ja analysoinnin jälkeen, joihin kuului suuri osa maailman kulttuureja, hän tuli siihen lopputulokseen, jonka Darwin oli jo aloittanut hänen aikanaan. Perustunteet ovat synnynnäisiä ja evoluutiomme tulosta. Tässä mielessä, ja teoriansa puitteissa, Ekman vakuutti, että ihmiset ovat perustunteiden ja universaalien tunteiden määrittelemiä. Näitä tunteita ovat:

Ilo
Viha
Pelko
Inho
Yllättyneisyys
Suru

Myöhemmin, 1990-luvun lopulla, hän laajensi tätä listaa tutkimalla kasvojen ilmeitä tarkemmin:

Syyllisyys
Hämmennys
Halveksinta
Omahyväisyys
Innokkuus
Ylpeys
Nautinto
Pelko
Inho tai vastenmielisyys
Tyytyväisyys
Yllättyneisyys
Häpeä

Tunteiden pyörä, Robert Plutchik

Robert Plutchikin teoria selittää mitä tunteet ovat evolutionistisemmasta näkökulmasta. Tämä fyysikko ja psykologi tarjoaa meille mielenkiintoisen mallin, jossa kahdeksan perustunnetta ovat hyvin määriteltyjä ja eroteltuja. Kaikki nämä tunteet ovat taanneet selviytymisemme läpi evoluutioprosessin. Meidän olisi lisättävä näihin toissijaisiin ja jopa tertiäärisiin tunteisiin, jotka olemme kehittäneet ajan kuluessa sopeutuaksemme paremmin ympäristöömme.

Tämä mielenkiintoinen lähestymistapa antaa muodon sille, joka tunnetaan ”Plutchikin tunteiden pyöränä.” Siinä voimme arvioida kuinka tunteet vaihtelevat asteittain, ja myöskin eri voimmakkuuksin. Täten on mielenkiintoista muistaa, että viha on vähemmän intensiivistä kuin raivo. Tämän ymmärtäminen sallii meidän säädellä käyttäytymistämme paremmin.

Kuinka saavuttaa emotionaalinen hyvinvointi

Tässä vaiheessa on vielä yksi näkökohta, joka on otettava huomioon. Ei ole tarpeeksi, että tiedämme mitä tunteet ovat. Ei ole tarpeeksi, että tiedämme mitkä välittäjäaineet ovat jokaisen emotionaalisen tilan, jokaisen fysiologisen reaktion tai jokaisen tuntemuksen takana. Tämä on kuin meillä olisi ohjekirja jotain koneistoa varten, mutta emme silti tiedä kuinka käyttää sitä hyväksemme.

On oleellista muuttaa teoreettinen tietomme käytännölliseksi tiedoksi. On myös yhtä tärkeää hallita emotionaalista maailmankaikkeuttamme lisätäksemme hyvinvointiamme, parantaaksemme suhteidemme laatua, tuotteliaisuutta ja luovuutta. Pohjimmiltaan siis parantaa elämämme laatua.

Jos, niin kuin Darwin on sanonut, tunteidemme lopullinen tavoite on edistää sopeutumista, selviytymistä ja rinnakkaiseloa, niin oppikaamme tekemään niistä omiamme ilman niiden pelkäämistä, piilottelmista tai naamioimista.

Tällä tavalla hyvä metodi saavuttaa tämä elintärkeä oppiminen on ottaa osaa siihen, mitä kutsutaan tunneälyksi. Olemme kaikki kuulleet tästä, ja monet meistä ovat lukeneet Daniel Golemanin kirjan ja monia muita artikkeleita tästä aiheesta. Käytämmekö kuitenkaan sen kaikkein olennaisimpia strategioita? Tekijät kuten empatia, omien tunteidemme tunnistaminen, huomio, oikeaoppinen kommunikaatio, itsevarmuus, turhautumisen sietokyky, positiivisuus tai motivaatio ovat asioita, joita emme saisi koskaan katsoa läpi sormien. Koska tiedämme jo mitä tunteet ovat, muuttakaamme ne parhaiksi työkaluiksi rakentaaksemme autenttista hyvinvointia ja todellista onnellisuutta.