Mitä on soveltava psykologia?
Voisimme ajatella psykologiaa suurena puuna, jossa on lukemattomia oksia ja kaikki ne yrittävät ymmärtää ihmisen käyttäytymistä. Tässä lehtien ja oksien kaaoksessa on yksi, joka erottuu muista. Nyt puhumme soveltavasta psykologiasta. Soveltava psykologia pyrkii löytämään konkreettisia ratkaisuja ongelmiin, joita kohtaamme joka päivä.
Saatamme kysyä, että eikö tämä ole sitä, mitä psykologia on aina tehnyt? Eikö tämä tiede ole aina keskittynyt auttamaan ja löytämään vastauksia kaikkiin yleisimpiin ja monimutkaisimpiin ihmisten tarpeisiin aina alusta lähtien? No itse asiassa ei.
“Älykkyys ei koostu vain tiedosta, mutta myöskin taidosta soveltaa tuota tietoa käytännössä.”
Alussa psykologia keskittyi enemmänkin keräämään informaatiota ja ymmärtämään psykologisia prosesseja. Puhumme nyt perus prosesseista kuten tarkkaavaisuus, muisti, oppiminen tai kieli. Kutsumme tätä jännittäväksi, valtavaksi ja jatkuvasti laajentuvaksi “peruspsykologian” alaksi.
Vasta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa psykologia otti suuria edistysaskeleita. Kiitos tästä edistyksestä kuuluu saksalais-amerikkalaiselle Hugo Munsterbergille. Munsterberg auttoi ohjaamaan tätä laajalti määriteltyä tiedettä kohti käytännöllisten ratkaisujen etsimistä.
Kaikella sillä peruspsykologian luomalla tiedolla, tämä ala laajentui muuttamaan ihmisten elämiä ja vahvistamaan heidän terveyttään, oppimistaan ja hyvinvointiaan. Kuten voimme nähdä, on melkein mahdotonta ajatella näitä kahta aluetta erillisinä.
Peruspsykologia ja soveltava psykologia ovat tämän saman puun kaksi perusteellista haaraketta. Ja tämä hämmästyttävä puu ei lakkaa koskaan kasvamasta ja löytämästä uusia tapoja parantaa ihmisten elämää.
Hugo Munsterberg: soveltavan psykologian perustaja
Hugo Munsterbergilla oli tapana lukea Kantia. Hänellä oli myös hyvä suhde William Jamesiin, joka kutsui hänet työskentelemään psykologian laboratoriossa Harvardin yliopistossa. Suhde ei kuitenkaan päättynyt hyvin.
Kerrotaan, että William James oli kiinnostunut paranormaalin aktiviteetin tutkimisesta. Munsterberg, Wilhelm Wundtin oppipoikana, ja vahvana objektiivisuuden ja käytännöllisyyden uskojana ei voinut ymmärtää tai hyväksyä tätä puolta Jamesista.
Munsterberg luetteloi kaiken, joka ei ollut loogista ja konkreettista “abrakadabra-psykologiana.” Hänen ensisijaisena mielenkiintonaan oli parantaa yritysten tuotteliaisuutta. Ehkä tästä syystä hän tunsi tiettyä jännitystä hänen ja hänen akateemisten kollegoidensa välillä.
He ymmärsivät psykologian tiukasti laboratorisena asetelmana. Heidän havaintonsa oli rajoittunut tarkkailuun ja kokeiluun, ja heidän lopullisena tavoitteena oli julkaista artikkeli, ja ehkä jopa haastaa toisen kollegan teoriat.
Syy sille, että Hugo Munsterberg asetti soveltuvan psykologian perusteet, oli todella erityislaatuinen. Hän halusi parantaa työntekijöiden kykyjä aikana, jolloin teollisuus ja tieteellinen hallinta vaati uusia taitoja. Järjestelmä halusi valmiimpia ja kykeneväisempiä työntekijöitä monimutkaisemmille työympäristöille.
Siitä huolimatta, että Munsterberg kuoli ollessaan hädintuskin 50-vuotias, hänen edistyksensä psykologiassa olivat merkittäviä. Hän loi alustan teolliselle psykologialle ja lukuisia testejä jotka arvioivat ammatillista kykyä. Hän loi perustan jopa laillisille psykologialle, luoden asteikon, joka testaa todistajien luotettavuutta.
Soveltavan psykologian eri osat
Sanoimme artikkelin alussa, että suuri osa soveltavan psykologian käyttämistä välineistä ja tiedosta on peräisin peruspsykologiasta. Käytännössä kuitenkin tehtävien kehittäminen ja soveltaminen luo aina uutta tietoa data ja uusia käsitteitä. Tämä sama pätee myös soveltavaan psykologiaan. Soveltava psykologia osoittaa tiettyä itsenäisyyttä sen peruspsykologian sisarhaarastaan.
Tämän seurauksena soveltavalla psykologilla on myös loputon määrä toiminnanalueita. Nämä alueet käsittelevät kaikkein yleisimpiä jokapäiväisiä olosuhteita. Soveltuvan psykologian ansiosta voimme löytää ratkaisuja, vahvistaa kykyjämme, parantaa prosesseja ja innovoida. Käydäänpä läpi muutamia esimerkkejä.
“… Teoria on todellakin hyvä, mutta kuinka voimme suorittaa sen käytännössä? Jos se on ehdottoman epäkäytännöllistä, millään teorialla ei ole yhtään arvoa, muuta kuin intellektuellina voimisteluna.”
-Swami Vivekananda-
Soveltuvan psykologian haarat
- Terveyspsykologia. Vaikka tällä on yhteistä kliinisen psykologian kanssa ne ovat kuitenkin kaksi eri alaa. Terveyspsykologia analysoi käytöksen ja fyysisten häiriöiden välistä suhdetta. Lisäksi se pyrkii ehkäisemään ja hoitamaan eri sairauksia.
- Kliininen psykologia. Tämä keskittyy ehkäisemään ja hoitamaan toimintahäiriöistä käyttäytymistä. Tavoitteena on parantaa elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia.
- Urheilupsykologia. Tämä pyrkii parantamaan urheilijoiden suoritusta esimerkiksi alentamalla ahdistusta ja parantamalla tiimin välistä yhteistyötä.
- Järjestyksellinen psykologia. Tämä ja kliininen psykologia ovat tunnetuimpia soveltuvan psykologian haaroja. Tämän psykologian tavoitteena on parantaa työympäristöä, ratkaista ongelmia, kouluttaa, lisätä taitoja, ja hallita organisaatioiden inhimillistä pääomaa.
- Koulutuksellinen psykologia. Tässä soveltava psykologia käyttää peruspsykologiaa parantaakseen oppimista ja metodologia. Se pyrkii ymmärtämään kuinka oppilaat oppivat ja se tarjoaa heille resursseja heidän jokapäiväiselle elämälleen.
- Ympäristöllinen psykologia. Tämä pyrkii ymmärtämään kuinka ihmiset suhtautuvat omin ympäristöihinsä, ja kuinka ympäristö puolestaan vaikuttaa meidän käytökseemme.
- Oikeusopillinen psykologia. Tässä tapauksessa ammattilaisten työ ei ole rajoittunut rikosten tutkintaan. He analysoivat myöskin todistajanlausuntojen pätevyyttä, tarkastelevat huoltajuuskiistoja, ja tarjoavat hoitoa uhreille jne.
- Markkinointipsykologia. Tiedämme kaikki, että markkinointi on oleellinen osa kuluttajan taloutta. Sen ymmärtäminen, mikä motivoi ostajan valitsemaan tietyn tuotteen ja minkälaiset alitajunnan prosessit määrittelevät halut ja tarpeet, on tämän psykologian alueen tärkeä osa.
Kaikki nämä psykologian alueet ovat kuin soveltavan psykologian haaroja. On olemassa myös monia muitakin alueita jotka voisimme mainita kuten esimerkiksi hätäpsykologia, liikenneturvapsykologia ja ikääntymisen psykologia. Nämä ovat vain esimerkkejä voidaksemme osoittaa kuinka monissa tilanteissa psykologia on arvokasta.