Mitä kasvatuspsykologi tekee?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Alejandro Sanfeliciano.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Käytettäessä sanaa psykologia, ihmiset yleensä ajattelevat kliinistä psykologiaa. Psykologia on kuitenkin paljon sitä laajempi tieteenala. Periaatteessa se on ihmisen käyttäytymiseen ja henkisiin prosesseihin perustuvaa tiedettä. Tällä alalla on monia eri ammatteja. Yksi esimerkki on kasvatuspsykologi, johon keskitymme tänään.

Tämän artikkelin tavoitteena on opettaa lukijalle kasvatuspsykologin työtehtävistä sekä ammatin nykytilanteesta. Ammatti ei ole hyvin tunnettu, mutta kasvatuspsykologit työskentelevät alalla jota tarvitaan kovasti, ja he osallistuvat laadukkaaseen kasvatukseen. Nykyään maailmassa on monia esteitä jotka tulee ylittää, sekä taakkoja joita tulee sietää ja jotka tekevät heidän työstään vaikeampaa.

Mitä kasvatuspsykologi tekee?

Kasvatuspsykologin tehtävänä on opiskella ihmisen käyttäytymistä ja puuttua siihen koulutuksen tuoman asiayhteyden mukaisesti. Hänen pohjimmaisena tavoitteenaan on kehittää ihmisten, ryhmien ja instituutioiden kapasiteettia. Nykyään sanaa “kasvatus” pitäisi miettiä sen laajimmassa muodossa, mukaan lukien kaikenlainen koulutus, oppiminen sekä henkilökohtainen ja kollektiivinen kehitys.

Opiskelun ja väliintulon kenttä, jolla kasvatuspsykologi työskentelee, liittyy oppimisesta saatuihin tai niihin yhdistettyihin kognitiivisiin prosesseihin. Hän pohtii ja kehittää työtään kaikilla psykologian tasoilla, mukaan lukien sosiaalisella, henkilökohtaisella, biologisella ja terveydellisellä tasolla.

On yleistä sekoittaa kasvatuspsykologi muihin ammatteihin, kuten opettajiin, ohjaajiin ja lapsipsykologeihin. Vaikka ne ovatkin kaikki hyvin erilaisia ammatteja, on heidän kaikkien välttämätöntä työskennellä yhdessä taatakseen lapsen laadukkaan kasvatuksen.

• Opettajien tehtävänä on tarjota kasvatuksen opetusta ja opetusmalleja.
• Ohjaajat ohjaavat ihmisiä läpi heidän akateemisen ja ammatillisen elämän.
• Lapsipsykologit hoitavat lapsuudessa syntyviä mielenterveyshäiriöitä.

Aivan kuten millä tahansa tieteenalalla, kasvatuspsykologiassa on kaksi pääpuolta: teoria ja käytäntö. Teoreettisella puolella psykologi tekee tutkimuksia sekä luo ja laajentaa kasvatuspsykologiaan liittyviä teorioita ja prosesseja. Käytännön puolella kasvatuspsykologi käyttää akateemisesta tutkimuksesta saatuja tietoja parantaakseen kasvatuksen laatua.

Kasvatuspsykologian tehtävät

Seuraavaksi kerromme kasvatuspsykologian tehtävistä:

• Opiskelijoiden kasvatuksellisten tarpeiden mukainen väliintulo. Ensin kasvatuspsykologin tulisi opiskella ja ennakoida opiskelijan kasvatukselliset tarpeet. Sitten hän voi toimia niiden mukaisesti parantaakseen opiskelijoiden kasvatuskokemusta.
• Ammatilliseen ohjaukseen ja neuvontaan liittyvät tehtävät. Tämän päätavoitteena on auttaa kehittämään opiskelijoiden pätevyyttä. Auttamalla heitä selvittämään heidän henkilökohtaiset ja ammatilliset tavoitteensa ja kykynsä, opiskelijat voivat kääntää oman kasvatuksensa suuntaa ja tehdä omat päätöksensä.
• Ehkäisevät toimet. Kasvatuspsykologin tulisi tehdä asianmukaisia toimenpiteitä puuttuakseen mahdollisten kasvatukseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseen. Lisäksi on tärkeää pitää kaikkia ihmisiä osallisena (vanhempia, opettajia, lapsia, ohjaajia ja niin edelleen).
• Opetusmenetelmien parantaminen. On äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota opetusmenetelmiin. Kasvattajien täytyy opiskella ja käyttää parhaita kasvatusmenetelmiä, jotta opiskelijat oppivat ja kasvavat kunnolla.
• Perhekoulutus ja -ohjaus. Perhe on tärkeä osa kasvatusta. Opiskelemalla ja myöhemmin ohjaamalla perheenjäseniä, voidaan kehittää tehokkaita perhekasvatusmalleja. Sen tuloksena kaikkien perheenjäsenten elämä paranee.
• Sosiopedagoginen väliintulo. Kasvatus ei synny vain ihmisen akateemisesta elämästä ja perhe-elämästä – kaikella heidän ympäristössään on omat roolinsa. Kasvatuspsykologin vastuulla on opiskella kuinka tämänhetkinen sosiaalijärjestelmä vaikuttaa kasvatukseen. Sillä tavalla hän voi puuttua silloin, kun väliintuloa tarvitaan.
• Tutkimus ja opetus. Lopuksi, jotta kaikki muut tehtävät täyttyisivät, tarvitaan vankkaa tutkimusta, jotta tietäisimme minkä suunnan valita. Ja kaikki tutkimukset olisivat turhia ilman opetusta, jolla tietoa levitetään muille ammattilaisille ja opiskelijoille.

Kasvatuspsykologian tämän hetkinen tilanne

Kasvatuspsykologit kohtaavat tänä päivänä monia eri ongelmia. Suurin on tietoisuuden puute, vähäinen tuki julkisilta hallinnoilta, ammatillinen sekavuus sekä vihamielinen kasvatusjärjestelmä.

Itse asiassa useimmat ihmiset eivät ole koskaan kuulleet kasvatuspsykologeista. Heillä ei siis ole mitään näkyvyyttä ja heidän on vaikea levittää tietojaan ja saada rahoitusta tutkimuksilleen. Näiden ammattien ja heidän tekemänsä työn valottaminen on välttämätöntä, jotta tämän tieteenalan näkyvyys kasvaisi, sillä se on tärkeää kasvatuksen laadun kannalta.

Lisäksi julkiset instituutiot eivät edes tunnista kasvatuspsykologiaa sellaisenaan. Hallitus pitää sitä opiskelevia ihmisiä ohjaajina tai opettajina. Tuen puute ei näy pelkästään siinä kuinka heidät on tittelöity, vaan myös erittäin vähäisissä voimavaroissa, joita alalle myönnetään.

Huonon valtiojärjestelmän takia kasvatuspsykologien eri tehtävien välillä on hämmennystä. Yhdessä toimessa henkilö saattaa toimia opettajana, kasvatuspsykologina ja ohjaajana. Sen sijaan että yksi ihminen tekee monen ihmisen työt, pitäisi olla ryhmä hyvin järjestäytyneitä ammattilaisia, jotka työskentelevät opiskelijoiden laadukkaan kasvatuksen takaamiseksi.

Tämän hetkinen kasvatusjärjestelmä on täynnä ongelmia, jotka vaikeuttavat kasvatuspsykologien ammattia. Itse asiassa vaikuttaa siltä, kuin tämän hetkisen järjestelmän tavoite olisi eri kuin mitä sen alunperin suunniteltiin olevan.

Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, poliitikot tekevät päätöksiä, joissa tiedetutkimusten suositukset sivuutetaan. Ongelmaa ei ratkaise se, että toimimattomassa järjestelmässä käytetään hyviä hankkeita. Sen sijaan kasvatusjärjestelmässä vaaditaan rakenteellista muutosta, jos sen halutaan olevan “kasvatuksen” arvoinen.

Kasvatus on erittäin tärkeä tieteenala, ja sillä on suuri vaikutus tuleviin sukupolviin. Siten meidän täytyy levittää tietoa kasvatuspsykologeihin ja heidän vaikeaan rooliinsa liittyen.