Mitä doomscrolling on ja miksi se tulisi lopettaa?

Ahmimme niitä huomaamattamme. Sosiaalinen media (ja perinteinen media) on täynnä surullisia, negatiivisia ja stressaavia uutisia. Mutta ole varovainen, sillä "tuomioselailun" psykologiset vaikutukset ovat merkittäviä.
Mitä doomscrolling on ja miksi se tulisi lopettaa?

Viimeisin päivitys: 09 toukokuu, 2021

Psykologit kaikkialla maailmassa ovat panneet merkille erään huolestuttavan suuntauksen teknologian käytössä, jolla on vakavia haittoja mielenterveyteen. Doomscrolling, joka käännetään usein tuomioselailuksi, viittaa uuteen pakkomielteeseen katsoa netistä negatiivisia tai masentavia uutisia. Meitä vetävät puoleensa tarinat luonnonkatastrofeista ja läheisensä sairaudelle menettäneistä ihmisistä, hälyttävimmät tuoreimmat uutiset ja niin edelleen.

Saatat nyt pudistaa päätäsi; et olet yksi niistä ihmisistä. Et kuulu siihen lukuisaan joukkoon, jolla on tämä nimenomainen tapa. Ehkäpä näin onkin, mutta sekin on mahdollista, että et suostu katsomaan tosiasioita silmiin. Moni ihminen “tuomioselailee” sitä itse edes tajuamatta. Saatamme tehdä sitä siksi, että useimmiten negatiivisia uutisia on enemmän kuin positiivisia. Toisin sanoen altistumme tiedolle, jolla on haitallinen vaikutus psyykeemme.

Olemmeko niin tottuneita “kuluttamaan” tällaisia uutisia, että olemme normalisoineet sen? Tuntuuko sinusta siltä, että olet tottunut sosiaalista mediaa tarkastaessasi näkemään vain huonoja uutisia? Psykologisesta näkökulmasta mikään näkemäsi ei ehkä tule yllätyksenä, mutta aivosi eivät todellakaan ole tottuneet siihen. Ahdistushäiriöt ja masennus ovat lisääntymään päin, ja haitalliset tavat sosiaalisessa mediassa, kuten juuri tuomioselailu, ovat kiistattomasti siihen vaikuttava tekijä.

Doomscrolling eli tuomioselailu voi tehdä ahdistuneeksi

Mitä doomscrolling eli tuomioselailu tarkalleen ottaen on?

Maailmassa, joka on täynnä muutosta ja epävarmuutta, ei ole mikään ihme, että olemme yhä riippuvaisempia älypuhelimestamme pysyäksemme ajan tasalla. Doomscrolling on termi, joka keksittiin Twitterissä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Se viittaa taipumukseen lukea päättömästi masentavia tai negatiivisia uutisia.

Viime kuukausien aikana termistä on tullut yhä yleisempi Los Angeles Times -lehden artikkelin myötä. Tuossa artikkelissa kyseinen sana oli listattu niiden sanojen joukkoon, jotka ovat putkahtaneet esiin koronaviruksen seurauksena. Kielihän kuvastaa lopulta vain ihmisten sosiaalisia todellisuuksia, minkä vuoksi se on niin rikasta, dynaamista ja ainutlaatuista.

Näin doomscrolling ilmenee

Kuka tahansa, jolla on pääsy uuteen teknologiaan, voi harrastaa tuomioselailua, vaikka huonojen uutisten esiintyvyys mediassa ei olekaan mitään uutta. Olemme tottuneet negatiivisiin, surullisiin tai hälyttäviin uutisiin, joiden joukkoon on heitetty satunnainen iloinen eläinvauvauutinen.

  • Tuomioselailet, kun päätät pysähtyä lukemaan tai kuuntelemaan surullisen uutisen sosiaalisessa mediassa.
  • Uutisen tunteita herättävä vaikutus ei yleensä kestä kovin pitkään.
  • Ongelmia syntyy, kun altistut niille jatkuvasti, koska negatiiviset tunteesi hitaasti kertyvät.
  • Tässä esimerkki: Selailet sosiaalisen median syötettä ja päätät lopulta pysähtyä lukemaan tuoreimman surullisen tai hälyttävän uutisen. Katseesi pysähtyy siihen Twitterin viestiketjuun, jossa puhutaan jonkun vaikeasta elämästä.
  • Huomaamattasi mielesi kerää valtavan määrän tietoa, kuvia ja tarinoita, jotka vaikuttavat haitallisesti psyykkiseen hyvinvointiisi.

Miksi me teemme sitä?

Joissakin medioissa puhutaan ihmisten uudesta taipumuksesta etsiä tämänkaltaista epämiellyttävää tietoa. Tämä ei pidä täysin paikkaansa. Viime kuukausien aikana tällaiset julkaisut ovat lisääntyneet suuresti. Me siis altistumme enemmän tällaisille uutisille, ja aivot muistavat luontaisesti “huonot” paremmin kuin “hyvät”.

  • Maailmassa, jossa tällä hetkellä elämme, on täysin luonnollista haluta pysyä ajan tasalla. Tämän seurauksena altistamme itseämme sosiaaliselle medialle enemmän.
  • Meillä on enemmän aikaa.
  • Olemme huolissamme epävarmuudesta ja epävakaudesta, joten haluamme tietää mitä maailmassa on meneillään joka hetki.
  • Tämä halu saa meidät samalla hakemalla hakemaan negatiivisia tunteita. Mieli on jatkuvasti valppaana ja kiihdyksissä.

Mikä vaikutus sillä on mielenterveyteen?

Doomscrolling ei ole harmitonta. Päinvastoin: sillä on vakava vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä on erittäin tärkeää pitää mielessä. Tämä Sussexin yliopiston tutkimus kertoo, että negatiiviset uutiset eivät ainoastaan saa meitä huolestumaan enemmän, vaan ne vaikuttavat myös mielialaan.

Vaikutus on niin vakava, että yhdessä muiden tekijöiden kanssa se voi johtaa jopa masennukseen ja ahdistukseen. Haastavaa on se, että doomscrolling on noidankehä, toisin sanoen emme pysty lopettamaan tällaisten uutisten lukemista vaikka tietäisimme, että se on meille haitaksi. Emme voi lopettaa, koska olemme koukussa näiden tapahtumien seuraamiselle.

Toinen tekijä, jota jo sivusimme aiemmin, on se, että aivomme tarttuvat negatiivisiin uutisiin enemmän kuin positiivisiin. Ja kaiken tämän lisäksi sosiaalisen median algoritmit jatkavat tällaisen sisällön syöttämistä meille halusimme sitä tai emme. Tämän vaikutukset terveyteemme voivat olla vakavia.

Doomscrolling on pakonomaista tarvetta lukea negatiivisia uutisia

Kuinka tuomioselailua voi vähentää?

Paras keino vähentää tuomioselailua on varsin ilmeinen: rajoita vain aikaasi sosiaalisessa mediassa. Tämä ilmiselvä ratkaisu on myös kaikkein hankalin ja haastavin toteuttaa. Se, että olemme psykologisesti kiintyneitä puhelimiimme, tekee hoidosta vaikeaa. On tärkeää pohdiskella hieman ja kenties vähentää sosiaalisessa mediassa vietettyä aikaa.

Älä anna sosiaalisen median varastaa aikaasi ja mielenterveyttäsi. Varaa päivästä tietty hetki uutisten lukemiselle. Vastaa vain tärkeisiin viesteihin ja yritä lopettaa puhelimen vahtaaminen heti ensimmäiseksi aamulla.

Doomscrolling vie huomiota pois positiivisista ja tyydyttävistä elämän puolista. Juttutuokio tai kävelylenkki ovat mieltä lohduttavia aktiviteetteja, jotka parantavat mielenterveyttä. Investoi enemmän aikaa “oikeaan elämään”, niin löydät tasapainon ruudun toiselta puolelta.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Miksi luonto vapauttaa meidät stressistä?
Mielen IhmeetLue se täällä Mielen Ihmeet
Miksi luonto vapauttaa meidät stressistä?

Kuvat yhteydestä luontoon inspiroivat meitä aina rauhaan, mutta oletko koskaan miettinyt, miksi luonto vapauttaa meidät stressistä?



  • Johnston, Wendy & Davey, Graham. (1997). The psychological impact of negative TV news bulletins: The catastrophizing of personal worries. British journal of psychology (London, England : 1953). 88 ( Pt 1). 85-91. 10.1111/j.2044-8295.1997.tb02622.x.