Minkälaisesta stressistä kärsit?

· 3.4.2016

Stressi on muutos elimistön tavallisessa toiminnassa. Stressiä aiheutuu tilanteissa, jotka vaativat meiltä paljon. Jos meidän tulee toimia paremmin tai korkeammalla tasolla, esimerkiksi kokeisiin valmistautuessa tai suurta projektia luotsatessa, voi stressi astua kuvioihin.

Stressi voi olla hyväksi sellaisina aikoina, kun meidän täytyy keskittyä käsillä olevaan tehtävään. Stressi voi lisätä lyhytaikaisesti suorituskykyä, mutta pitkään jatkuessaan stressillä on negatiivinen vaikutus. Pitkään jatkunut kova stressi alentaa suorituskykyä. Tässä artikkelissa opimme erilaisista stressin muodoista.

Kun tunnistat erilaiset stressin muodot, pystyt kohtaamaan oman stressisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tunnistatko oman stressisi?

“Suurin ase stressiä vastaan on kyky valita yksi ajatus toisen sijasta.”

Eustressi

Eustressi on hyvälaatuista, positiivista stressiä. Se stimuloi ja motivoi ihmistä suoriutumaan tehtävistä kunnialla ja hyvin, ja se kohentaa suorituskykyä. Eustressi potkii eteenpäin ja täyttää ihmisen energialla ja elinvoimalla, joka on aikaisemmin saattanut olla hukassa.

Stressaantunut mies

 

Missä tilanteissa eustressi on hyödyllistä? Positiivinen stressi auttaa esimerkiksi koeviikkojen keskellä, kun tiedämme, että meidän tulee opiskella ja päntätä, mutta emme osaa motivoida itseämme tekemään sitä. Monien ihmisten täytyy odottaa muutama päivä ennen kokeiden alkua pystyäkseen hyödyntämään eustressiä, joka motivoi opiskelemaan ja keskittymään: suoritutuminen parantuu, vaikka muutama päivä aikaisemmin opiskelu tuntui mahdottomalta.

Positiivinen stressi voi lisätä luovaa kapasiteettia. Jos töissä on meneillään suuri projekti johon kaivataan uusia ideoita, voi eustressi auttaa. Eustressi lisää uusien ideoiden syntymisen potentiaalia. Usein eustressi pysyy loitolla viime hetkeen saakka ja biologisesta näkökulmasta ei positiivista stressiä pysty ylläpitämään kovinkaan pitkään.

Distressi

Eustressin vastapuoli distressi on negatiivista stressiä. Distressi on epämukava tila, joka ilmenee usein sellaisissa tilanteissa, kun koet olosi uhatuksi. Ahdistus, paniikki ja pelko ovat oireita distressistä.

Distressi voi ilmetä työpaikan menetyksen jälkeen, perheenjäsenen sairastumisen yhteydessä, onnettomuuden jälkeen… Distressiä ilmenee, kun jotain yllättävää ja pelottavaa tapahtuu, ilman että olemme osanneet ennakoida sitä ollenkaan. Muutos rutiinissasi ja siinä, mihin olet aikaisemmin elämässä luottanut, voi johtaa negatiiviseen stressiin.

“Paineen tunne voi olla hyväksi, murehtiminen on hyväksi; kun ne muuttuvat ylivoimaisiksi, ne ovat kuin myrkkyä, joka tappaa.
-Bernardo Stamateas-

 

Distressistä vapautuminen voi olla todella vaikeaa. Meidän on taisteltava sitä vastaan ahkerasti ja meidän tulee olla tarpeeksi vahvoja kohtaamaan se ennen kuin se ottaa ylivallan. Negatiivisella stressillä voi olla vakavia seurauksia terveydelle. Saatat aluksi kärsiä flunssasta, allergioista tai ihottumasta, jotka pahenevat ajan myötä. Lopulta liiallinen määrä stressiä voi johtaa vakavempiin sairauksiin.

Hyperstressi

Hyperstressiä syntyy, kun tunnemme täyttyvämme liiallisella määrällä tunteellisia aistimuksia. Emme pysty prosessoimaan kaikkia tunteita, ja tunnemme olomme tunteiden valtaamaksi.

Stressaantunut nainen

Millaisissa tilanteissa syntyy hyperstressiä? Usein kun suoritamme aktiviteettia, joka vaatii meiltä suuria ponnistuksia. Usein työpaikalla voi kokea joutuvansa suurien paineiden alaiseksi, annamme itsestämme viimeisimmätkin energian rippeet ja päädymme tuntemaan olomme rättiväsyneiksi ja ahdistuneiksi, tässä tilassa pieninkin asia voi saada räjähtämään.

Hypostressi

Hypostressi ilmenee, kun olemme tylsistyneitä ja motivaatio puuttuu kokonaan. Tämä on hyvin erilainen stressin muoto muihin verrattuna. Hypostressi ei aiheudu liian kovista paineista, vaan paineen puutoksesta.

Tämä stressi vaikuttaa usein levottomiin, luoviin ihmisiin, joiden on suoritettava toistuvia, tylsiä tehtäviä. He eivät nauti samojen toimintojen tekemisestä ja aivottomasta työskentelystä, haasteiden puute aiheuttaa pahaa oloa, turhautumista ja lopulta stressiä. Ihminen voi tuntea olonsa tukkeutuneeksi, eikä hän pysty tekemään sitä mitä haluaa. Tässä tilassa ihminen muuttuu stressaantuneeksi. Hypostressaantuneet kaipaavat uusia kokemuksia ja haastavia tehtäviä, joissa oppii jatkuvasti uutta.

 

Nainen on nukke ilman energiaa

 

Nämä neljä erilaista stressin muotoa voivat ilmetä puhtaasti yksinään, eri muodoissa tai yhdistettynä toisiinsa. Ihminen voi kokea erilaista stressiä elämäntilanteesta riippuen. Useimmiten kuitenkin kärsimme kukin yhdestä tietynlaisesta stressistä. Negatiivinen stressi on nykyihmisen vitsaus, jonka tiedetään johtavan masennukseen, henkisiin ongelmiin ja fyysisiin sairauksiin. Negatiivista stressiä tuleekin välttää niin paljon kuin mahdollista ja stressin käsittelyä tulee opetella.

Kärsitkö sinä jostakin stressin muodosta?