Stressi vaikuttaa terveyteemme vakavin tavoin

· 18.12.2015

Onpa aiheuttajana sitten liiat paineet työhön liittyen, taloudelliset ongelmat tai kuormittavat ihmissuhteet, niin stressi on ongelma, jonka me kaikki käymme läpi elämämme aikana. Jotkut meistä ovat niin tottuneita stressiin, että lopulta hyväksymme sen yksinkertaisesti osana normiarkea.

Me tiedämme stressin aiheuttavan uniongelmia, päänsärkyä ja jopa lisäävän kuoleman riskiä, mutta rasituksella voi olla meihin muitakin vahingollisia vaikutuksia.

Ei kaikki stressi ole pahasta

Ennen kuin pohdimme tarkemmin stressin aiheuttamia negatiivisia seurauksia, on tärkeää palauttaa mieleen, että kaikki stressi ei toki ole negatiivista. Olemme varmasti kokeneet, miten paineen alla toimiessamme stressi voi auttaa meitä saavuttamaan parempia tuloksia.

Stressin yksi virkatehtävä on laukaista aivoissamme taistelu-pako -reaktio ja vapauttaa nopeasti hormoneita, jotka suojelevat meitä havainnoiduilta vaaroilta. Ongelmat alkavat, kun kyseinen luonnollinen reaktio ylilyödään tai kanavoidaan huonosti. Ihmisinä olemme tekojen ja liikkeen määrittelemiä olentoja, mutta modernissa maailmassamme ideaali vastaus uhkaan on yleensä pysyminen rauhallisena ja patistaa mieli työhön.

Tämä biologisen vaatimuksen ja tosiasiallisen sosiaalisen haasteen välinen ristiriitaisuus on se tekijä, joka muuttaa stressin vahingolliseksi. Tämä siksi, että kehomme menee sekaisin stressistä, kirjaimellisesti. Me vietämme päiviämme aktivoiden stressivasteitamme vain pysäyttääksemme ne, ja tähän mukautuminen vaatii suunnattomasti sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja.

Stressin yllättävät vaikutukset terveyteen

Kuten sanottua, jotkut stressin tunnetuimmista seuraamuksista ovat univaje, päänsärky, ahdistus ja masennus. Mutta tutkimuksissa on selvinnyt lisääntyvissä määrin muitakin tapoja joilla stressi voi vahingoittaa terveyttämme.

Sydänongelmat

Stressi vaikuttaa sydämen terveyteen

Stressi saa meidät usein toimimaan tavoin, jotka ovat harmiksi sydämemme terveydelle. Hiljattainen tutkimus näytti toteen, että pitkät työvuorot ovat yhdistettävissä runsaaseen alkoholin käyttöön. Selvitys osoitti, että monet tutkittavista uskoivat alkoholin nauttimisen helpottavan työn heille aiheuttamaa stressiä.

Toiset ihmiset taas tupakoivat vastatoimena stressiin, tai jopa syövät enemmän kuin olisi suositeltavaa, mikä taas saattaa aiheuttaa ylipainoa. Kaikki nämä tekijät saattavat nostaa verenpainetta ja aiheuttaa vahinkoa valtimoiden seinämiin.

Erään toisen selvityksen mukaan stressi voi myös vähentää verenkiertoa sydämeen, erityisesti naisilla. Tutkijat saivat selville, että sepelvaltimotautipotilaista naisilla verenkierto väheni kolme kertaa enemmän kuin stressatuilla miehillä vastaavassa tilassa.

Stressi on yhdistetty myös kohonneeseen riskiin saada sydänkohtaus. Vuonna 2012 tehty selvitys osoitti että työperäinen stressi saattaa lisätä sydänkohtauksen riskiä jopa 23 prosentilla. Toinen tutkimus osoitti, että toistuvat intensiivisen vihan tai ahdistuksen puuskat saattavat kohottaa sydänkohtauksen riskin yli yhdeksänkertaiseksi.

Jopa sydänkohtauksen jälkeen stressi saattaa jatkaa vaikutuksiaan terveyteen. Tuore selvitys osoitti, että naisilla on suurempi riski kokea korkeampia psyykkisen stressin tasoja sydänkohtauksen jälkeen, mikä taasen kielii heikosta toipumisesta.

Stressi myötävaikuttaa diabetekseen

Stressi on linkitetty myös kohonneeseen riskiin sairastua diabetekseen. Taannoinen tutkimus näytti traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien naisten sairastuvan kakkostyypin diabetekseen todennäköisemmin kuin naiset, jotka eivät altistuneet stressille. Liian korkeat stressitasot saavat kehomme tuottamaan enemmän kortisolia, mistä seuraa kohonnut diabetesriski. Kortisoli on niin kutsuttu stressihormoni joka säätelee glukoosin määrää veressämme.

Ihmisille, joilla jo on diabetes, saattaa stressi johtaa heikentyneeseen kykyyn hallita sairauttaan. Sen lisäksi, että se häiritsee stressihormonien toimintaa ja nostaa veren glukoosipitoisuutta, saattaa diabetes johtaa siihen että potilaat pitävät huonompaa huolta itsestään.

Stressi on yhdistetty Alzheimerin taudin kehittymiseen

Vaikkakaan Alzheimerin taudin tarkemmat syyt eivät ole selvillä, ovat useat tutkimukset antaneet viitteitä siitä, että stressi voi myötävaikuttaa sen puhkeamiseen ja etenemiseen.

Vuonna 2013 tutkijat havaitsivat, että korkeat stressihormonitasot olivat yhteydessä runsaampaan amyloidiplakin muodostumiseen koerottien aivoissa. Beta-amyloidi on proteiini, jonka muodostaman amyloidiplakin uskotaan olevan oleellisessa roolissa Alzheimerin taudin kehittymisessä.

Toinen tutkimus vuodelta 2010 osoitti että naiset, joilla oli korkea verenpaine tai korkeat kortisolitasot, sairastuivat kolme kertaa todennäköisemmin Alzheimerin tautiin verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut kyseisiä oireita.

Vastikään vielä tuoreemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että potilailla jotka kärsivät vähäisistä kognitiivisista häiriöistä, saattoi ahdistus kiihdyttää Alzheimerin kehitystä.

Stressi aiheuttaa hedelmättömyyttä

Vastikään tutkimukset paljastivat myös, että miesten kärsimä stressi saattaa alentaa siittiösolujen laatua, millä taasen on negatiivinen vaikutus hedelmällisyyteen. Stressi laukaisee myös glukokortikoidien purkauksen, ja tämä saattaa miehillä alentaa testosteronitasoja ja siittiöiden tuotantoa. Glukokortikoidit ovat steroidihormoneja, jotka vaikuttavat hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien aineenvaihdunnan säätelyyn.

Alfa-amylaasientsyymin on todettu olevan yhteydessä autonomiseen hermostoon sekä stressiin. Naisten stressistä johtuvien hedelmällisyysongelmien saralla totesi vuonna 2014 tehty tutkimus, että naiset joilla oli syljessään korkeita tasoja alfa-amylaasia tulivat 29 % epätodennäköisemmin raskaaksi kuin naiset, joilla entsyymitasot olivat matalammat. Päälle päätteeksi nämä naiset olivat myös kaksi kertaa todennäköisemmin hedelmättömiä.