Millainen on korkean toimintakyvyn autismi?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Hieman yli vuosikymmen sitten Anthony Hopkins sai diagnoosin, joka ei tullut hänelle kovinkaan suurena yllätyksenä: hänelle kerrottiin, että hänellä oli Aspergerin oireyhtymä – toisin sanoen korkean toimintakyvyn autismi. Omien sanojensa mukaan korkean toimintakyvyn autismi on etu, koska hänellä on loistava muisti ja taipumus analysoida pala palalta esittämiään hahmoja.

Monilla muillakin kuuluisilla henkilöillä on saattanut olla autismikirjon häiriö, mukaan lukien Albert Einstein, Tim Burton, Bill Gates ja Steven Spielberg. Kun viitehenkilöinä ovat nämä erittäin luovat ihmiset, saatat pitää korkean toimintakyvyn autismia joko siunauksena tai onnenpotkuna.

Älä kuitenkaan anna tämän hämätä. Moni näistä ihmisistä erottuu alallaan, oli se sitten taiteessa, tekniikassa tai tieteessä, mutta heillä on usein paljon rajoitteita sosiaalisella ja ennen kaikkea tunnetasolla. Nämä rajoitteet aiheuttavat monenlaisia vaikeuksia ja sosiaalista kömpelyyttä.

Anthony Hopkins myöntää joutuneensa kamppailemaan vihan kanssa suuren osan elämästään, ja hänen on ollut vaikea muodostaa yhteyksiä muihin ihmisiin. Hänellä on ollut ongelmia myös alkoholin kanssa. Nykyään hän saa lohtua musiikista ja maalaamisesta: ne auttavat häntä elämään harmoniassa tunnemaailmansa kanssa.

Niin hämmästyttävältä kuin se ehkä tuntuukin, autismista ei vielä tiedetä kaikkea. Ja mikä tärkeämpää, meiltä puuttuu edelleen resursseja ja keinoja varhaisen diagnoosin tekemiseksi, erityisesti tilanteissa, joissa oireet eivät ole niin selkeitä.

Korkean toimintakyvyn autismi: piirteet

Useimmat korkean toimintakyvyn autistit saavat diagnoosin vasta aikuisiällä. Syynä saattaa olla se, että he ovat niin älykkäitä, että he voittavat sen avulla monet autismiin liittyvät vaikeudet.

Heillä on kuitenkin tiettyjä rajoitteita perhesuhteissaan ja sosiaalisessa ympäristössään. Nämä puutteet liitetään usein henkilön persoonallisuuteen, eikä autismikirjon häiriötä käytöksen taustalla yleensä osata epäillä. Lue alta lisää siitä, millainen on korkean toimintakyvyn autismi.

Parempi verbaalinen päättelykyky ja spatiaaliset taidot

Kuten yllä mainittiin, korkean toimintakyvyn autistit pystyvät ilmaisemaan itseään helposti. He puhuvat, päättelevät ja kommunikoivat tehokkaasti ja taidokkaasti.

Eräs merkittävä piirre on se, että heillä on keskimääräistä korkeampi älykkyysosamäärä ja huomiota herättävä spatiaalinen älykkyys, eli erinomainen kyky kuvitella, visualisoida ja erottaa moniulotteisia objekteja, muuntamaan käsitteitä sekä muokkaamaan ja manipuloimaan dataa.

Kyltymätön uteliaisuus

Korkean toimintakyvyn autistit ovat uteliaita ja heillä on monia mielenkiinnon kohteita. He keskittyvät tiettyihin aihepiireihin lähes pakkomielteisesti. He etsivät jatkuvasti tietoa, kysyvät kysymyksiä, tutkivat ja omistavat runsaasti aikaa omiin mielenkiinnon kohteisiinsa.

Sosiaaliset rajoitteet

Älyllisistä kyvyistään huolimatta näitä ihmisiä rajoittaa jokin: sosiaaliset taidot. He eivät ole hyviä lukemaan sosiaalisia tilanteita ja ovat niissä usein hukassa.

Heidän on vaikea muodostaa yhteyksiä muihin ihmisiin ja he ujostelevat katsekontaktia. He tuntevat itsensä erilaisiksi ja ovat mieluummin yksin. Vuorovaikutuksessa he mieluummin väittelevät kuin käyvät rentoa keskustelua, jossa voivat vallita kaksoismerkitykset.

Ahdistusongelmat

Valitettavasti korkean toimintakyvyn autistilapsia pidetään usein ylivilkkaina, levottomina lapsina, jotka koskettavat kaikkea ja kysyvät jatkuvasti kysymyksiä. Tämä Alinda Gilliotin johtama tutkimus Nottinghamin yliopistosta, Iso-Britanniassa, osoittaa jotakin merkittävää.

Tutkimuksessa sanotaan, että ihmisillä, joilla on korkean toimintakyvyn autismi, on usein ongelmia ahdistuksen kanssa ja jopa pakko-oireinen häiriö. Heidän on myös vaikeampia hallita tunteitaan.

Korkean toimintakyvyn autismi ja oksitosiini

Useimpien neurologisten häiriöiden tapaan autismikirjo on monimutkainen yhdistelmä piirteitä, joka synnyttää erilaisen tavan lähestyä todellisuutta. Ensinnäkin jotkut sen muodot ovat niin vaikeita, että henkilö ei pysty edes kommunikoimaan tehokkaasti.

Toisinaan taas Aspergerin oireyhtymä ilmenee korkeimmalla tasollaan, kuten on savantin oireyhtymän kohdalla. Tässä oireyhtymässä henkilöllä on mahdollisista fyysisistä, psyykkisistä tai motorisista vammoistaan huolimatta poikkeuksellisia kykyjä jollakin tietyllä alalla: taiteessa, matematiikassa jne.

Mutta entäpä sitten korkean toimintakyvyn autismi? Moni määrittelee sen lieväksi autismiksi, toiset taas Aspergerin oireyhtymäksi. Vaikka tämä kategoria ei esiinny virallisesti mielenterveyshäiriöiden diagnostisessa ja tilastollisessa käsikirjassa (DSM-V), se on kiistaton todellisuus.

Moni ehtii aikuisikään ennen kuin saa diagnoosin korkean toimintakyvyn autismista. Tuolloin henkilö ymmärtää syyn sosiaalisiin ja tunne-elämän rajoitteisiinsa ja ongelmiinsa. Sivuhuomautuksena, aiheesta on viime vuosina tehty mielenkiintoisia tutkimuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen mielenterveysinstituutti on havainnut, että oksitosiini parantaa huomattavasti korkean toimintakyvyn autismista kärsivien ihmisten sosiaalista käyttäytymistä.