Miksi muusikoilla on enemmän mielenterveysongelmia?

Artikkelin on kirjoittanut neuropsykiatri Juan Manuel Orjuela, neuromusiikin maisterin tutkinnon professori NUS Agencyssa
Monille taiteilijoille musiikki on keino kanavoida voimakkaita tunteita ja ilmaista asioita, joita on vaikea ymmärtää tai pukea sanoiksi. Tämä syvä yhteys tunteisiin ja taiteellisen ympäristön vaatimuksiin johtaa kuitenkin siihen, että muusikoilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin ihmisillä yleensä.
Tähän lisätään itse asettamat vaatimukset ja perfektionismi, jatkuva julkisuus, epäsäännölliset elämäntavat, epävakaat tulot ja usein päihteiden käyttö selviytymisen tai paremman levon vuoksi. Se on vaarallinen yhdistelmä, joka voi tuhota heidän elämänsä ja uransa silmänräpäyksessä.
Lisääntynyt riski vaipua masennukseen
Tutkimukset tukevat käsitystä, että muusikoilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin ihmisillä muissa ammateissa. Kahden Westminsterin yliopiston professorin johtama tutkimus osoitti, että muusikoilla on kolme kertaa suurempi todennäköisyys kärsiä masennuksesta kuin väestöllä yleensä.
Brittiläinen Help Musicians Foundation puolestaan raportoi vuonna 2016, että yli 70 % kyselyyn vastanneista muusikoista kärsi tai oli kärsinyt mielenterveysongelmista; kyseessä on siis todellinen ja huolestuttava ongelma. Musiikki itsessään on terapeuttista, mutta se on myös syvän emotionaalisen ilmaisun väline, joka voi tuoda pintaan ratkaisemattomia sisäisiä konflikteja.
Neurotieteen pohjalta tiedämme, että luovilla ihmisillä on suurempi yhteys aivoalueiden välillä, jotka liittyvät tunteisiin, muistiin ja divergenttiin ajatteluun. Tämä voi johtaa voimakkaampiin tunteisiin ja altistaa heidät tietyille häiriöille.
Muusikoilla on hyvin ainutlaatuinen herkkyys ja he ovat emotionaalisesti avoimempia, mikä on osa heidän lahjakkuuttaan. Mutta jatkuva kritiikki, alan paine ja pelko unohdetuksi tai vertailuksi tulemisesta luovat epävakautta heidän ihmissuhteisiinsa. Kaikki tämä voi johtaa krooniseen emotionaaliseen uupumukseen.
Maine, huumeet ja itsemurha
Lavapelko, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkikohtaukset ja tyhjyyden tunne kiertueilla ja konserteissa voivat olla tuhoisia. Jotkut artistit ovat olleet avoimia masennuksestaan, yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstään tai paniikkikohtauksistaan, jotka ovat tiloja, joita krooninen stressi ja päihteiden käyttö usein pahentavat.
Yksi syy siihen, miksi monet artistit päätyvät turvautumaan huumeisiin, on ahdistuksen hallinta. Toiset käyttävät piristeitä, kuten kokaiinia, parantaakseen tunnetilaansa tai kiertueiden aiheuttaman henkisen ja fyysisen uupumuksen vuoksi. Toiset taas haluavat ylläpitää vaativaa energia- tai luovuustasoa.
Ongelmana on, että monet heistä kärsivät päihteiden väärinkäytöstä, riippuvuudesta, joka vahingoittaa heidän mielenterveyttään. Äärimmäisissä tapauksissa riippuvuus voi edetä vakavaksi masennukseksi ja itsemurha-ajatuksiksi, jotka voivat johtaa teon toteuttamiseen, jos he eivät saa nopeaa psykiatrista hoitoa.
Muusikoiden tunnetilojen vaikutuksesta esimerkiksi Adele on säveltänyt suurimmat hittinsä parisuhdekriisien jälkeen. Tunnekriisi voi toki johtaa syvällisiin luoviin prosesseihin, mutta jos kärsii vakavasta masennuksesta, on itsemurhavaarassa tai on laiminlyönyt itsestä huolehtimisen perustavat, on välttämätöntä hakea psykologista apua.
Musiikin kaksi puolta
Musiikki on ainutlaatuinen terapiamuoto, joka auttaa monissa sairauksissa, mutta on paradoksaalista, että taiteilijat kärsivät masennushäiriöistä. Musiikilla on todellista terapeuttista voimaa. Musiikkiterapia säätelee tunteita, aktivoi mielihyvä- ja palkitsemisreseptoreita, edistää hyvinvointia, henkistä sujuvuutta ja paljon muuta.
Mutta ammattimuusikoilla tilanne on toinen, koska heidän suhteensa musiikkiin on usein täynnä paineita, itsekeskeisyyttä ja taloudellisia vaikeuksia, jotka voivat vääristää sen suojaavaa vaikutusta. Asiantuntijoiden mukaan musiikkialalla työskentelevillä on korkeampi ahdistuksen ja masennuksen taso kuin väestöllä yleensä.
Monet epäröivät pyytää apua leimautumisen tai heikkouden osoittamisen pelossa, mutta viime vuosina olemme myös nähneet, että suuret artistit, kuten Selena Gomez, J. Balvin ja Chris Martin, ovat myöntäneet kärsivänsä masennusoireista. He ovat esimerkkejä siitä, kuinka menestyksestä huolimatta heillä on myös vaikeuksia mielenterveytensä kanssa, ja että haavoittuvuus on hyvin inhimillistä.
Psykologinen apu voi pelastaa muusikot masennukselta
Musiikki on erittäin voimakas terapeuttinen työkalu. Mutta monille muusikoille tämä herkkyys voi altistaa heidät tiheälle ja vaikeasti hallittavalle sisäiselle maailmalle. Siksi mielenterveydestä puhuminen musiikissa tarkoittaa niiden sisäisten kamppailujen esiin nostamista, jotka joskus piilevät kauniin kappaleen takana, mutta jotka vaativat ammattiapua voittamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Brancatisano, O., Baird, A., & Thompson, W. F. (2020). Why is music therapeutic for neurological disorders? The Therapeutic Music Capacities Model. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 112, 600-615. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S014976341930243X
- Gross, S. A., & Musgrave, G. (2020). Can music make you sick?: Measuring the price of musical ambition(p. 198). University of Westminster Press. https://library.oapen.org/handle/20.500.12657/42591
- Loveday, C., Musgrave, G., & Gross, S. A. (2023). Predicting anxiety, depression, and wellbeing in professional and nonprofessional musicians. Psychology of Music, 51(2), 508-522. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/03057356221096506
- Music Minds Matter. (2016). In 2016, Help Musicians commissioned the University of Westminster and MusicTank to undertake the largest known study into mental health and the music industry. Recuperado el 3/06/2025 de: https://www.musicmindsmatter.org.uk/can-music-make-you-sick
- Universidad de Westminster. Musicians are three times more likely to experience anxiety or depression than the general public, research finds. Recuperado el 3/06/2025 de: https://www.westminster.ac.uk/news/musicians-are-three-times-more-likely-to-experience-anxiety-or-depression-than-the-general-public
- Zaatar, M. T., Alhakim, K., Enayeh, M., & Tamer, R. (2024). The transformative power of music: Insights into neuroplasticity, health, and disease. Brain, behavior, & immunity-health, 35, 100716. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666354623001308
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.