Miksi käyt läpi kaikki huolet ennen nukahtamista?

Kun menet nukkumaan illalla, haluat vain levätä kahdeksan tuntia. Aivosi eivät kuitenkaan aina ole samaa mieltä ja haluavat sinun menevän yli jokaisen huolesi.
Miksi käyt läpi kaikki huolet ennen nukahtamista?

Viimeisin päivitys: 21 joulukuu, 2021

Jos sinullakin on tapana, että käyt läpi kaikki huolet ennen nukahtamista, tiedät varmasti kuinka uuvuttava tämä tapa voi olla. Hyppäät ajatuksesta ajatukseen kuin utelias orava, joka hyppää oksalta oksalle. Käyt läpi jokaisen tapahtuman tai olosuhteen yksityiskohtaisesti ja makaat hereillä kenties jopa tuntikausia, vaikka tiedät, että se ei tule ratkaisemaan huoliasi.

Olisi hienoa, jos tämän prosessin voisi noin vain halutessaan pysäyttää. Olisi ihanaa, jos voisi vain mennä sänkyyn ja nukahtaa heti, kun pää osuu tyynyyn. Mutta oli sänky miten mukava ja lämmin tahansa, mielesi haluaakin juuri silloin käsitellä kaikkia päivän huolia.

Joskus ei riitä, että käyt läpi eksistentiaaliset ongelmasi. On päiviä, jolloin koet uudelleen surullisimmat, ahdistavimmat tai kiusallisimmat hetkesi. Sitten, melkein huomaamatta, olet vielä pahemmassa tilanteessa, eikä uni vain tule.

Jos näin on käynyt sinullekin, haluamme lohdutukseksesi kertoa, että se on erittäin yleinen psykologinen ilmiö ja että sen hallitsemiseksi on olemassa strategioita.

“Elämä on painajainen, joka estää nukkumasta.”

-Oscar Wilde-

On tavallista, että käyt läpi kaikki huolet ennen nukahtamista.

Miksi ihmeessä käyt läpi kaikki huolet ennen nukahtamista?

Kun käyt läpi huolesi ennen nukkumaanmenoa, tapahtuu jotain melko outoa. Yrität luultavasti valita kepeimmät, mukavimmat ja iloisimmat ajatukset. Mielelläsi on kuitenkin muut suunnitelmat. Mielesi on tänä hetkenä äärimmäisen valikoiva sen psyykkisen materiaalin suhteen, jonka kanssa se päättää työskennellä.

Tämän tilan alkuperä ei ole mikään muu kuin ahdistus. Piilevästä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivillä ihmisillä esiintyy yleisimmin näitä voimakkaita huolitiloja, jotka vaikeuttavat yöunen saamista. Mutta se tosiasia, että aivot kärsivät ahdistuneisuushuipusta juuri ennen nukkumaanmenoa, johtuu eräästä mielenkiintoisesta evoluutiomekanismista. Katsotaanpa tarkemmin.

Aivosi arvioivat tilanteita ja suorituksia selviytyäkseen paremmin

2000-luvun ihmisaivot ovat tuhansien vuosien evoluution tulos. Tämä on epäilemättä hyvä asia. Siinä on kuitenkin edelleen tiettyjä suunnitteluvirheitä, joita ei ole vielä korjattu. Nämä puutteet koskevat tapaamme käsitellä jokapäiväisiä haasteita, olivat ne kuinka suuria tai pieniä tahansa.

Ihmisinä emme ole enää metsästäjä-keräilijöitä, emmekä enää elä luonnonvaraisissa ympäristöissä, jotka ovat täynnä uhkia. Siitä huolimatta mielemme reagoi kuin eläisimme edelleen tällaisissa olosuhteissa, ja se käsittelee uhkia jatkuvasti. Lisäksi yön hiljaisuus on ihanteellinen aika arvioida päivän tilanteita ja suorituksia ja havaita mahdolliset uhat tai riskit. Meillä on tällöin tapana analysoida kaikkea.

Kun käyt läpi kaikki huolet ennen nukahtamista, ei kestä kauan, jotta aivosi näkevät vaaran merkit pienimmissäkin yksityiskohdissa. Jos esimerkiksi epäilet toimineesi itsekkäästi työpaikalla, aivosi kertovat sinulle, että sinut saatetaan irtisanoa. Tai jos ajattelet viimeisintä viestiä, jonka lähetit ystävälle ja johon hän ei ole vielä vastannut, saatat tulla siihen johtopäätökseen, että hän ghostaa sinua.

Aivoilla on melkein vaistomainen taipumus keskittyä ongelmiin positiivisten ajatusten sijaan. Se tekee niin, koska sillä on luontainen taipumus arvioida riskejä. Näin kehitämme toimintastrategioita ja pystymme mukautumaan ja selviytymään monimutkaisessa ympäristössä.

Piilevä ahdistus

Tohtori Luc Staner lääkeyhtiö FORENAPin unilaboratoriosta Rouffachissa (Ranska) suoritti tutkimuksen, joka korosti ahdistuneisuushäiriöiden ja unihäiriöiden välistä suhdetta. Hän väitti, että tietyt olosuhteet, kuten yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja traumanjälkeinen stressihäiriö, ovat tämän ilmiön takana.

Kun ajattelet huoliasi juuri ennen nukkumaanmenoa, ajaudut märehtimisen kierteeseen. Tämä ilmiö ei kuitenkaan tapahdu vain päivän lopussa, nukkumaanmennessä, vaan pakkomielteiset ja itsekriittiset ajatukset oleilevat hiljaa taustalla koko ajan. Yön tyyneydessä sisäinen dialogisi kuitenkin nostaa äänenvoimakkuutta ja antaa paljon enemmän huomiota tällaisille ajatuksille.

Perfektionistisia taipumuksia omaavilla henkilöillä on suurempi todennäköisyys kokea tällaisia ajatuksia.

Itse ongelmien sijaan suurin haasteesi on siinä, kuinka käsittelet kaikkea sitä mikä pitää sinut hereillä. Näiden ajatusten pyörittäminen mielessäsi ja negatiivisen sekä passiivisen keskittymisen vahvistaminen lisää epämukavaa oloasi.

Nainen, joka rentoutuu ennen nukkumaanmenoa.

Kuinka lopettaa tällainen mielen märehtiminen

Kun laitat pääsi tyynylle ja ajatukset vaeltavat päivän huoliin, sekä fyysinen että psyykkinen terveytesi kärsii. Unenpuute nimittäin lisää jo olemassa olevaa ahdistustasi. Tästä syystä sinun on tehtävä joitakin muutoksia. Tämä tarkoittaa keskittymistä kahteen asiaan. Ensinnäkin unihygieniasta huolehtiminen ja toiseksi oman mielialahäiriösi hallinta.

Tässä on muutamia ohjeita, joista voi olla apua:

  • Opi ongelmanratkaisutekniikoita.
  • Varaa tietty ajankohta päivästä ratkaistaksesi sen, mikä ahdistusta aiheuttaa.
  • Ota syvähengitys- ja rentoutumistekniikoita päivittäiseen rutiinisi.
  • Noudata samoja rutiineja nukkumaanmennessä ja aamulla sängystä noustessa.
  • Vältä raskaita aterioita ja liikuntaa juuri ennen nukkumaanmenoa.
  • Jätä elektroniset laitteet kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Näytöt toimivat piristeinä ja vaikeuttavat illalla nukahtamista.
  • Yritä lähestyä lepohetkeä rennolla mielellä eikä huolien raskaalla taakalla.

Ei ole helppoa kouluttaa mieltä vähentämään huolen voimakkuutta. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä koittaa uusia rutiineja ja lähestymistapoja. Tällä tavalla voit siirtyä psykologisesti rauhalliseen tilaan, ei jatkuvaan hälytystilaan.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Stressi ja unettomuus – mikä on niiden yhteys?
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Stressi ja unettomuus – mikä on niiden yhteys?

Stressi ja unettomuus liittyvät toisiinsa. Unenpuute ja stressi voivat molemmat vaikuttaa vakavasti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.



  • Cox RC, Olatunji BO. Sleep in the anxiety-related disorders: A meta-analysis of subjective and objective research. Sleep Med Rev. 2020 Jun;51:101282. doi: 10.1016/j.smrv.2020.101282. Epub 2020 Feb 11. PMID: 32109832.
  • Manber R, Carney C. Treatment Plans and Interventions for Insomnia: A Case Formulation Approach. Guilford Press; 2015.
  • Cox RC, Sterba SK, Cole DA, Upender RP, Olatunji BO. Time of day effects on the relationship between daily sleep and anxiety: An ecological momentary assessment approach. Behav Res Ther. 2018;111:44-51. doi:10.1016/j.brat.2018.09.008