Miksi dementiapotilailla on vaikeuksia niellä ruokansa?

Useimmiten dementia alkaa muistin heikkenemisellä, sekavuudella tai kommunikaatio-ongelmilla. Tulee kuitenkin aika, jolloin potilaat osoittavat rajoituksia myös ruoan pureskelussa ja nielemisessä.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 02 marraskuuta, 2022

Sairauden edistyneessä vaiheessa dementiapotilailla on vaikeuksia niellä ruokansa ja juoda. Jokainen, jolla on perheenjäsen tai tuttava joka sairastaa Alzheimerin tautia tai dementiaa, on varmaankin kohdannut tämän todellisuuden.

Johtuuko se siitä, että heidän luonteensa on muuttunut? Vai johtuuko se ehkä siitä, että he ovat menettäneet ruokahalun? Kyllä ja ehdottomasti. T ätä ilmiötä kutsutaan dysfagiaksi ja se on peräisin aivoista. Se tapahtuu, koska neurologiset mekanismit, jotka säätelevät näiden perusalueiden liikettä, ovat vaurioituneet. Tähän lisätään toinen asia: syöminen vaatii kognitiivista työtä.

Ruoan leikkaaminen, lusikan tai haarukan laittaminen suuhun tai jopa pureskelun aloittaminen tai lopettaminen ovat erittäin monimutkaisia kognitiivisia prosesseja. Meille ne ovat täysin automaattisia. Neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimus voi kertoa meille paljon enemmän tällä alalla.

Miksi dementiapotilailla on vaikeuksia niellä ruokansa?

Syömästä kieltäytyminen, suun sulkeminen tai kaiken ruoan ulos sylkeminen… Dementian edistyneimmissä vaiheissa on erittäin yleistä, että tämä reaktio ilmenee syönnin aikana. Tällöin perhe tai potilaan hoitaja joutuu kosketukseen dysfagian neurologisen tilan kanssa.

Saatat sanoa: “No, minäkin melkein tukehdun joskus aterioiden aikana tai kun juon jotain”. Tämä on totta, se on tapahtunut meille kaikille jossain vaiheessa. Nämä epämiellyttävät kokemukset johtuvat siitä, että kuten sanottu, syöminen ja juominen ovat aivojen monimutkaisia toimintoja. Siksi monet niistä vaativat tietoista valvontaa.

Varhaiset syömishäiriöt dementiaa sairastavilla

Meistä suurin osa tietää melko hyvin, mitkä ovat dementian varhaiset oireet. Esimerkiksi unohtaminen, tilan hämärtyminen ja ilmaisun ja kielen ymmärtämisen asteittainen menetys. Ruokailuun liittyvistä ongelmista taas ei niin paljoa puhuta. Ne ovat seuraavat:

• Nälän- tai janontunteen edessä henkilö saattaa reagoida emotionaalisesti eikä käyttäytymisellään. Syömisen tai juomisen sijasta heitä saattaa häiritä huono mieliala tai ärtyneisyys.
• Monet menettävät hienomotorisia taitojaan ja kädentaitojaan yleensäkin. Tämä aiheuttaa ongelmia ruoanlaitossa ja heillä voi myös olla ongelmia ruoan leikkaamisessa. Lisäksi heillä on taipumus laittaa suuhunsa liian suuria palasia, mikä lisää tukehtumisriskiä.
• Nielemisvaikeuksia esiintyy Alzheimerin tautiin liittyvän dementian välivaiheissa. Vaikka henkilö yrittäisi niellä, joskus hän ei pysty. Ruoan tai juoman nielemisen automaattinen osa.
• Joskus potilas taas ei pureskele, jolloin ruokaa on mahdoton nielaista. Toisin sanoen he pitävät ruoan suussaan tekemättä sille mitään.

Dementiaa sairastavilla on nielemisvaikeuksia dysfagian vuoksi

Erään tutkimuksen mukaan dementiaa sairastavilla on vaikeuksia niellä ruokaa taudin alkuvaiheessa. Vaikka onkin totta, että dysfagia ilmenee Alzheimerin taudin aiheuttaman dementian pitkälle edenneissä vaiheissa, nielemisvaikeudet esiintyvät joskus jo aikaisemmin.

On myös tärkeää huomata, että näitä ongelmia voi esiintyä myös terveillä vanhuksilla. Neurodegeneratiivisten sairauksien osalta tiedämme kuitenkin, että kortikaalisia ja biomekaanisia muutoksia esiintyy.

Hermoverkot lakkaavat toimimasta, mikä johtaa nielemisvaikeuksiin ja heikentää toimeenpanotoimintoja. Nämä ovat sellaisia prosesseja, joilla henkilö päättää milloin niellä, milloin pureskella jne.

Mitä tehdä, jos perheenjäsenellä on nielemisvaikeuksia?

Tiedämme, että dementiapotilailla on usein vaikeuksia niellä ruokaa. Mitä voit tehdä, jos sinulla on läheinen, jolla on tämä ongelma?

Se on erittäin monimutkainen asia, jossa tukehtumispelko on läsnä koko ajan. Näissä tilanteissa on tarpeen kuulla puheterapeutteja ja dementiaan erikoistuneiden lääkäreiden neuvoja.

Yleensä seuraavat ohjeet voivat olla hyödyllisiä:

• Varmista, että henkilö syö selkä suorassa ja pää hieman kallellaan eteenpäin tukehtumisen välttämiseksi.
• Valmista ruokia, joiden koostumus on sopiva helppoon nielemiseen. Esimerkiksi soseet voivat kattaa kaikki vesi- ja energiatarpeet. Sinun tulisi kuitenkin välttää tahmeita elintarvikkeita, kuten hunajaa tai kuitumaisia elintarvikkeita, kuten artisokkaa, vaikka olisit soseuttanut ne.
• Huomaa, että potilaan ruokinta vaatii enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä. Syötä pieniä määriä kerrallaan teelusikalla. On tärkeää muistaa, että lusikan pohjan tulee koskettaa kieltä, koska se stimuloi nielemistä.
• Pidä henkilö pystyasennossa ja selkä suorana aterian jälkeen tunnin ajan ruoansulatuksen helpottamiseksi.

Näissä olosuhteissa on välttämätöntä saada aina asiantuntijoiden tukea. Läheisesi elämänlaatu on aina päätavoite.