Miksi älykkäät ihmiset käyttäytyvät ajoittain tyhmästi?

Korkea älykkyysosamäärä (ÄO) ei tarkoita että on älykäs. Sinun ei tarvitse katsoa kovinkaan kauas löytääksesi älykkäiden tai jopa nerokkaiden ihmisten tekemiä uskomattoman typeriä tekoja. Täten monet testeistä, jotka “mittaavat” älykkyysosamäärää, vangitsevat vain yhden älykkyystyypin. Useimmissa tapauksissa analyyttisen älykkyyden. Tällaisen kyvyn omaava tunnistaa kaavoja ja ratkaisee analyyttisia ongelmia. Monet ÄO-testit eivät tunnista kahta muuta ihmisälyn puolta: luova ja käytännöllinen älykkyys.

Luova älykkyys on kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin. Käytännöllinen älykkyys on meidän kykyämme tehdä asioita. Elämän 20 ensimmäisen vuoden aikana ihmisiä palkitaan heidän analyyttisesta älykkyydestään. Meillä on koulutusjärjestelmä, joka rakentuu tähän perustuen.

Järkiperäinen älykkyys on jo pitkään hallinnut meidän ammatillista kenttää. Lisäksi tunteita kohtaan on kehitetty halveksuntaa. On opetettu että tunteet ovat negatiivisen vaikutuksen lähde minkä tahansa työn suorittamiseen.

Nykyään tunteet ovat saaneet oman arvonsa, ja henkistä älykkyyttä pidetään suuressa arvossa.

“Vain älykkyys analysoi itseään.”

-Jaime Balmes-

Miksi älykkäät ihmiset käyttäytyvät hölmöllä tavalla?

Liiallinen ego on yksi niistä syistä, jotka saavat älykkäät ihmiset käyttäytymään vähemmän älykkäästi. Joskus he pitävät itseään kaikkitietävinä, kaikkivoipina tai haavoittumattomina ja tämä estää heitä näkemästä tekojensa oikeita seurauksia.

Älykkyydellämme voimme kehittää ratkaisun mihin tahansa ongelmaan. Mitä enemmän älykkyyttä omaamme, sitä enemmän tai parempia ratkaisuja meidän tulisi luoda. Tämä johtuu siitä että meillä on suurempi näkökulma, kyky hahmottaa ongelman todellisuus sekä tieto sitä määrittävistä olosuhteista. Se on todellista maailmanlaajuista älykkyyttä. Espanjan kuninkaallisen akatemian mukaan se viittaa seuraavaan:

1. Kyky ymmärtää tai käsittää.

2. Kyky ratkaista ongelmia.

3. Tieto, käsityskyky ja ymmärryksestä toimiminen.

Tässä älykkyys käyttää tietoa, kyvykkyyttä ja suhtautumistaitoa. Tai kuten akatemia sen sanoo, älykkyys käyttää kyvykkyyttä, taitoa ja kokemusta.

“Yksilön älykkyyttä mitataan epävarmuuksien määrällä, joita he pystyvät käsittelemään.”

-Immanuel Kant-

Kuinka arvot ja älykkyys liittyvät toisiinsa?

Me luotamme älykkyyteemme ja arvoihimme sekä muihin vaikuttaviin tekijöihin tehdäksemme päätöksemme. Jos emme kehitä niitä molempia, se voi vaikuttaa negatiivisella tavalla meidän käytökseemme, päätöksenteostamme johtuen. Sinun täytyy osata erottaa tavat ja keinot toisistaan. Lisäksi sinun tulee pystyä vaistoamaan seuraukset, joita erilaiset ratkaisut voivat saada aikaan.

Epäviisaat ratkaisut, jotka monet älykkäät ihmiset päätyvät valitsemaan syntyvät siitä, ettei tekojen seurauksia analysoida. Kun sinun täytyy tehdä päätös monimutkaisessa tai stressaavassa ympäristössä, et tiedä kuinka asianmukaisesti arvioit mikä ratkaisu on paras. Hätäisesti valitset ratkaisun, jonka analyyttinen älykkyys sanelee ottamatta huomioon mahdollisia seurauksia.

Me olemme kaikki toimineet hölmösti. Onneksi voit yrittää kontrolloida näitä mahdollisia käytöksiä tulevaisuudessa. Olisi viisasta valvoa käytöstämme ottamalla käytäntöön omatunnon aktivoinnin vähintään kolmena päivänä viikossa. Näin todellisuudesta tulee paljon yksinkertaisempi, ymmärrettävämpi sekä tyhmien päätöksien tekemisestä tulee vaikeampaa.

Älykkyys ilman arvoja on arvotonta. Arvot ilman älykkyyttä voivat päätyä vahingossa käytetyiksi. Täten arvot ja älykkyys ovat kaksi täydentävää näkökohtaa, jotka yhdessä tekevät meistä tehokkaita ja menestyksekkäitä. 

“Tyhmyys on erikoinen sairaus. Sitä sairastava ei ole se joka kärsii. Sen sijaan kaikki muut kärsivät.”

–Voltaire-