Mikä maailman onnellisinta miestä piinaa?

· 3.5.2018

Matthieu Ricard on tiibetiläinen buddhalaismunkki, joka osallistui Wisconsin-Madisonin, Princetonin ja Berkeleyn yliopistojen tekemään tutkimukseen aivojemme henkisen harjoituksen vaikutuksista.

Wisconsinin yliopiston tieteilijät ovat väittäneet, että Matthieu on maailman onnellisin mies (tai ainakin onnellisin kaikista niistä ihmisistä, jotka ottivat osaa tutkimukseen), analysoituaan hänen aivojensa aktiivisuutta 12 vuoden tutkimuksen ajan. Tutkimus keskittyi tärkeisiin tekijöihin kuten meditaatioon ja myötätuntoon.

Tätä aivotoimintaa tutkittiin erilaisten menetelmien ja työvälineiden avulla, joista yksi oli funktionaalinen magneettikuvaus (fMRI). Huomattiin, että hänen etummaisessa aivokuoressaan oli paljon aktiivisuutta jäljellä, minkä me yhdistämme positiivisiin tunteisiin.

Näillä National Academy of Sciences -akatemian vuonna 2004 julkistamilla tuloksilla oli niin iso vaikutus, että ne ovat kaikkien aikojen viidenneksi keskustelluin tieteellinen lähde.

”Onnellisuus koostuu enemmän pienistä päivittäin tapahtuvista mielekkäistä mukavuuksista kuin isoista paloista hyvää onnea, joka tapahtuu vain harvoin ihmisen elämän aikana.”

Benjamin Franklin-

Matthieu Ricard testeissä

Vertaileminen tappaa onnellisuuden

Maailman onnellisimman miehen mukaan onnellisuuden tappaa aina meidän tapamme verrata itseämme. Munkki sanoi myös, että hän ei ole samaa mieltä sen ”tittelin” kanssa joka hänelle annettiin, maailman onnellisin mies. Hän kutsui sitä ”absurdiksi”.

Joten neurotiede on paljastanut sen mikä tekee maailman onnellisimmasta miehestä onnettoman: vertaileminen. Ajatellaan, että kun vertailemme itseämme muihin ihmisiin, näemme heidän elämästään vain pienen osan. Yleisesti ottaen verratessamme itseämme muihin ihmisiin keskitymme vain hyvään ja ilmiselvään, ja sivuutamme vedenpinnan alla olevan jäävuoren.

Kun näet jonkun joka on menestynyt, ajattelet yleensä että henkilö oli onnekas. Hän vain sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mutta näet harvoin koko prosessia ja kaikkia uhrauksia, joita hän on joutunut tekemään.

Näet vain lopputuloksen; et näe vaikeita aikoja. Itse asiassa näet tuskin mitään siitä. Ja siitä syystä verratessasi itseäsi muihin kärsit alemmuuden ja tyytymättömyyden tunteista.

”Kaikki ovat neroja. Mutta jos tuomitset kalan sen kyvykkyydestä kiivetä puuhun, tulee se elämään koko elämänsä ajatellen olevansa tyhmä.”

-Albert Einstein-

Onnellisuus tulee vuosien mukana

Andrew Oswaldin Warwickin yliopistossa tekemä tutkimus arvioi yli 500 000 ihmistä ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa. Havaittiin, että onnellisuus tulee vuosien mukana. Periaatteessa tutkimus kehittyi Wisconsinin yliopiston tekemästä tutkimuksesta, joka löysi maailman onnellisimman miehen.

Aikuisuuden alku voi tuoda optimismia ja iloa. Mutta asiat muuttuvat asteittain vaikeammiksi kunnes tullaan neljänkympin kriisiin. Itse asiassa tutkimuslaitoksien kuten America’s General Social Surveyn tekemillä tutkimuksilla on jotakin sanottavaa asiaan. Onnettomimmat ihmiset ovat yleensä 40-50 vuoden ikäisiä ja onnellisimmat 70 vuoden iässä.

Ja sillä ei ole paljoakaan tekemistä tulojen tai terveyden kanssa. Layard osoitti, että kun ihminen saavuttaa $15 000 vuosittaiset tulot (tai vastaavan ostovoiman), ei maan BKT:n kasvulla ole mitään vaikutusta hyvinvoinnin tasoon. Hän sanoi, että amerikkalaiset ovat varakkaampia kuin tanskalaiset (keskimäärin), mutta he eivät ole onnellisempia.

onnellinen vanha pariskunta

Ikämuuttujan lisäksi päivittäinen meditaatio oli myös osana onnellisuutta. Tai niin tiede ainakin väittää. Meditaatiosta ja myötätunnosta tehty tutkimus paljasti, että 20 minuuttia päivittäistä meditaatiota riittää lisäämään hyvinvoinnin tunnetta.

Ihmisten meditoidessa näkyi vasemmassa etummaisessa aivokuoressa suurta aktiivisuutta, enemmän kuin oikeassa. Tämä tarkoittaa sitä, että se auttaa ihmisiä olemaan onnellisempia.