Mikä liikuntalaji on paras aivoille?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Eva Maria Rodríguez

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Liikunta ei ole hyväksi vain sydämemme terveydelle, vaan se on myös hyväksi aivoillemme. Se ei ole vain tapa pitää meidät hyvässä fyysisessä kunnossa tai parantaa mielialaamme, sillä se on myös täysin luonnollinen tapa parantaa muistia ja suojata aivojen kognitiivista heikkenemistä vastaan vuosien myötä.

Kaikki liikuntatyypit eivät kuitenkaan ole yhtä hyödyllisiä aivoille. Tässä artikkelissa näemme tarkalleen, minkälainen liikunta on paras aivoille viimeisten tieteellisten tutkimustulosten mukaan.

Monet viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kaikenlaisella liikunnalla, joka nostaa sykettä ja saa meidät liikkumaan ja hikoilemaan jonkin aikaa (eli aerobinen liikunta), on merkittävä ja erittäin hyödyllinen vaikutus aivoihimme.

Yleisesti ottaen liikunta muuttaa aivojen rakennetta ja toimintaa. Tutkimukset eläimillä ja ihmisillä ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus yleensä kasvattaa aivojen tilavuutta. Se voi vähentää ikääntymiseen liittyvien ongelmien määrää ja suuruutta aivojen valkoisessa ja harmaassa aineessa. Lisäksi liikunta lisää aikuisten neurogeneesia, eli uusien hermosolujen syntyä jo vanhemmissa aivoissa.

Aerobinen liikunta, avain terveisiin aivoihin

Voimme jo nauttia joitakin liikunnan hyötyjä jo muutaman ensimmäisen minuutin aikana. Muiden hyötyjen kohdalla, kuten muistin paraneminen, voi kestää useampia viikkoja kunnes ne voi huomata. Tämä tarkoittaa sitä, että paras fyysinen liikunta aivoille on aerobinen liikunta, jota tehdään säännöllisesti ja johdonmukaisesti useamman kerran viikossa.

Tutkimus, johon otti osaa vakavasti masentuneita henkilöitä, osoitti, että jo 30 minuutin käveleminen juoksumatolla 10 peräkkäisen päivän ajan oli riittävä tuottamaan kliinisesti ja tilastollisesti merkittävää masennusoireiden vähenemistä.

Aerobinen liikunta voi myös auttaa ihmisiä jotka eivät kärsi masennuksesta, tunteakseen itsensä vähemmän stressaantuneiksi. Tällöin elimistön stressihormonien, kuten adrenaliinin ja kortisolin taso laskee. Näin todettiin Journal of Physical Therapy Science -julkaisun tuoreessa tutkimuksessa.

Toisaalta British Journalin julkaisema tutkimus viittaa siihen, että yli 50-vuotiaiden parhaat tulokset ovat peräisin aerobisten ja vastustuskykyisten harjoitusten yhdistelmästä. Nämä yhdistelmät voivat vaihdella kovatehoisesta intervallitreenistä dynaamiseen joogaan. Nämä ovat vaativia voimaharjoitteluja (painoilla tai oman kehon painoa käyttäen) tai tanssiliikkeitä.

Eräs toinen tutkimus tukee tätä jälkimmäistä tutkimusta. Siinä todettiin, että 60-88 -vuotiaat aikuiset, jotka kävelivät 30 minuuttia neljänä päivänä viikossa 12 viikon ajan, näyttivät parantavan hermojen toimintaa aivoissa, joka liittyy muistiin ja sen heikentymiseen.

Urheilun jälkeen me ajattelemme paremmin

Tutkijat eivät vielä ole varmoja, miksi liikunta, erityisesti aerobinen liikunta, tuntuu parantavan aivojen toimintaa. Tosiasia on, että se liittyy veren virtaukseen. Tämä puolestaan antaa aivoille energiaa ja happea. Mutta se ei ole ainoa selitys.

Itse asiassa voimme kaikki kokea (ja monet meistä kokevat jo) vaikutuksia, jotka kävely tai kevyt liikunta tekevät mielellemme. Kävely tai mikä tahansa muu liikuntamuoto saa meidät tuntemaan itsemme “selkeäjärkiseksi”.

Tämä tunne ei ole vain mielikuvitusta. Tutkimukset viittaavat siihen, että me ajattelemme ja opimme paremmin, kun me kävelemme tai teemme muuta liikuntaa. Tutkimukset osoittavat, että kun me liikumme, verenpaine ja veren virtaus kasvaa koko kehossa, myös aivoissa. Tämä johtaa suurempaan energian ja hapen määrään, mikä puolestaan saa meidän aivomme toimimaan paremmin.

Toinen selitys sille, miksi liikunta lisää henkistä kapasiteettia, on hippokampus. Tämä osa aivoista on tärkeää oppimisen ja muistin kannalta ja on hyvin aktiivinen liikunnan aikana. Kun neuronit tällä alueella nopeutuvat, meidän kognitiivinen toimintamme paranee.

Tältä osin tutkimus vanhemmista naisista, joilla on potentiaalisia dementian oireita, osoitti, että aerobinen liikunta aiheutti hippokampuksen koon kasvua. Tutkijoiden mukaan tämä tutkimus viittaa siihen, että kaikkien yli 50-vuotiaat, joilla on hyvä yleinen terveydentila, pitäisi harrastaa 45 minuuttia aerobista liikuntaa 4-5 päivänä viikossa, aina kun mahdollista.