Medard Boss ja Dasein-filosofia

Medard Boss oli yksi 1900-luvun tärkeimmistä psykoanalyyttisista psykiatreista, johon vaikutti voimakkaasti Heideggerin filosofinen ajattelu. Boss oli vakuuttunut siitä, että oli olemassa eksistentiaalinen "jokin".
 

Medard Boss oli sveitsiläinen psykoanalyyttinen psykiatri, joka kehitti Dasein-analyysina tunnetun psykoterapian muodon. Tämä analyysi yhdisti keskenään psykoanalyysin psykoterapeuttisen puolen sekä Heideggerin fenomenologisen ja eksistentialistisen filosofian.

Termi Dasein, jota käytetään pääosin filosofiassa, on peräisin saksan kielestä ja tarkoittaa ”täällä olemista”. Monet alan saksalaiset kirjailijat käyttävät tätä termiä, mutta tyypillisesti se yhdistetään Heideggeriin.

Psykologian ja filosofian yhdistäminen saattaa vaikuttaa ristiriitaiselta siihen nähden, kuinka psykologia ymmärretään tieteenä. Mutta tässä tulee muistaa filosofian rooli tieteiden kehityksessä. Psykologia on mielen tiedettä, joka alkoi tiedon teorialla. Samoin mielen ja ideoiden välinen suhde on erittäin tärkeä psykologian opinnoissa.

Tästä artikkelista voit lukea siitä, mikä vaikutus Dasein-analyysillä oli Medard Bossin psykologiaan ja opintoihin.

Medard Boss oli sveitsiläinen psykiatri

Medard Boss: varhainen elämä

Medard Boss syntyi St. Gallenissa, Sveitsissä, lokakuun 4. päivänä vuonna 1903. Myöhemmin hän muutti Zurichiin, joka oli tuolloin psykologian opintojen keskuspaikka. Siellä hän varttui.

Hän valmistui tohtoriksi vuonna 1928 ja lähti opiskelemaan Pariisiin ja Wieniin. Itse Sigmund Freud psykoanalysoi hänet. Myöhemmin hän jatkoi näitä istuntoja sveitsiläisen psykoanalyytikon Hans Behn Eschenburgin kanssa.

Palattuaan Zurichiin Boss jatkoi opintoja Burghölzlin sairaalassa psykiatri Eugen Bleulerin opissa. Myöhemmin hän aloitti psykoanalyysiopinnot Berliinin Psykoanalyysin instituutissa Karen Horneyn ohjauksessa. Siellä opiskelivat myös Hanns Sachs, Otto Fenichel, Wilhelm Reich ja Kurt Goldstein.

 

Työelämä

Myöhemmin Medard Boss muutti Lontooseen ja työskenteli kuuden kuukauden ajan läheisesti Ernest Jonesin kanssa hermostosairauksiin keskittyvässä kansallisessa sairaalassa.

Kun Boss muutti Zurichiin vuonna 1938, Carl Jung kutsui hänet muiden lääkärien joukkoon opiskelemaan analyyttistä psykologiaa. Tämä vaihe Jungin parissa kesti lähes kymmenen vuotta, ja se auttoi Bossia näkemään sen, ettei psykoanalyysin tullut rajoittua vain freudilaisiin tulkintoihin.

Vuonna 1930 Boss tapasi Ludwig Binswangerin. Binswangerin kautta Boss oppi Martin Heideggerin töistä, mikä vaikutti merkittävällä tavalla hänen urakehitykseensä.

Heideggerin vaikutuksen ansiosta Boss kiinnostui ja alkoi opiskella eksistentialistista psykologiaa. Bossin vaikutus eksistentialistiseen terapiaan oli niin suuri, että häntä pidetään usein sen yhtenä perustajana yhdessä Ludwig Binswangerin kanssa.

Vietettyään neljä vuotta Burghölzlin sairaalassa Boss jatkoi opintojaan Berliinin ja Lontoon välillä. Hänen opettajiinsa kuului Freudille läheisiä ihmisiä, kuten Karen Horney ja Kurt Goldstein.

Dasein-analyysin teoria

Bossin mielestä maailman eksistentiaalinen kysymys ei ole ihmisen tulkinnan varainen, vaan se on jotain mikä on kaikkien tulkintojen ulkopuolella. Hänen teoriassaan tämä jokin paljastuu Daseinin valossa.

Medard Boss uskoi, että Dasein oli väline mielen avaamiseen, tilanteen valaisemiseen. Valosymboliikalla oli tärkeä rooli Bossin töissä, mistä syystä hän käytti usein sanontoja kuten ”tulla pois pimeydestä”, ”idean valaiseminen” tai ”valaistus”.

 

Boss totesi, että mielialalla on ratkaiseva rooli siinä, kuinka ihmiset ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Esimerkiksi vihainen ihminen keskittyy vain vihan elementteihin.

Hänen matkansa Intiaan vuosien 1956, 1958 ja 1966 aikana vaikuttivat hänen filosofiaansa ja lääketieteen harjoittamiseen. Intiassa hän tapasi Swami Gobind Kaulin.

Medard Boss ja tutkimukset unista

Boss tutki unia enemmän kuin kukaan toinen eksistentialisti, ja hän piti niitä tärkeinä terapian kannalta. Hän ei kuitenkaan tulkinnut unia freudilaisen tai jungilaisen koulukunnan edustajien tapaan: hänen mukaansa unet paljastivat merkityksensä itsessään.

Boss totesi, että unet luovat omat viestinsä sen sijaan, että ne symboloisivat syvimpiä tunteita. Bossin mukaan unet voivat näyttää ihmiselle sen, kuinka hän valaisee omaa elämäänsä. Jos ihminen esimerkiksi tuntee olevansa jumissa elämässään, jalat ovat sidottuina unessa. Jos olo sen sijaan tuntuu vapaalta, ihminen lentää unessa.

Vuonna 1971 Amerikan psykiatrinen yhdistys palkitsi Bossin työstään terapeuttina. Lähes kahden vuosikymmenen ajan hän toimi kansainvälisen psykoterapeuttisen lääketieteen järjestön puheenjohtajana.

Medard Boss tutki unia

Medard Boss kirjoitti myös monia teoksia. Niitä ovat esimerkiksi Existential Foundations of Medicine and Psychology, Psychoanalysis and Daseinanalysis ja The Analysis of Dreams.

Medard Boss kuoli joulukuun 21. päivänä vuonna 1990. Hänen elämänsä oli ollut täynnä akateemista menestystä, ja hän jätti jälkeensä kiintoisan perinnön psykologian alalla.

 
  • Jenner, F. A. (2006). Medard Boss’ Phenomenologically Based Psychopathology. In Phenomenology and Psychological Science (pp. 147-168). Springer, New York, NY.
  • Dolias, L. (2010). Bad dreams are made of this: Looking at distressing dreams in light of Heidegger’s Befindlichkeit and boss’ dream theories. Existential Analysis, 21(2), 238-251.
  • Boothby, R. (1993). Heideggerian Psychiatry? The Freudian Unconscious in Medard Boss and Jacques Lacan. Journal of Phenomenological Psychology, 24(2), 144-160.
  • Jonckheere, P. (2004). El cuerpo rehen de si mismo. Aspectos fenomenológicos de la anorexia mental. Revista Latinoamericana de Psicopatologia Fundamental, 7(2), 11-28.