May 8 -tekniikka produktiivisuuden lisäämiseksi

Luonnolliset prosessit ovat syklisiä. Näihin sisältyy sarja eri vaiheita, joissa kehitetään tiettyjä prosesseja. Näin yksi sykli päättyy, jotta uusi voi alkaa, aivan kuten yö ja päivä taikka vuodenajat taikka esimerkiksi kuukautiskierto. Myös keskittymisellä on oma syklinsä, joka liittyy ultraradiaanisiin rytmeihin ja May 8 -tekniikka perustuu tähän analyysiin.

Rajoitukset, jotka koskevat huomiokykyä, liittyvät vastaanotettavan tiedon tasapainoon suhteessa aivojen kykyyn käsitellä tätä tietoa. Emme ole aina valmiita vastaanottamaan ja hallitsemaan psyykkisiä ärsykkeitä täysin. May 8 -tekniikka ottaa tämän todellisuuden huomioon.

On tärkeää selventää, että vaikka May 8 -tekniikka alkaa tieteellisistä premisseistä, se ei ole tieteen rakentama menetelmä. Se on pikemminkin empiirinen malli, jota on sovellettu aikojen saatossa ja joka on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi kehittää älyllisiä tehtäviä. Tämä tekniikka sopii erityisesti niille, jotka työskentelevät paljon älyllisten tehtävien parissa.

“On vain yksi keino äärettömän rajaamiseen äärelliseksi ja saavuttamattoman ihmiselle todelliseksi: keskittyminen.”

-Théophile Gautier-

May 8 -tekniikka ja ultradiaaniset rytmit

Ultradiaaniset rytmit ovat syklisiä prosesseja, jotka kestävät alle 20 tuntia. Niitä tutkittaessa erityisesti keskittymisen ja huomiokyvyn suhteen on todettu, että ihmisen aivot onnistuvat ylläpitämään huomion linjaa 18 minuutin ajan. Tämän jälkeen häiriötekijät nousevat esiin.

Jakso, joka osoittaa pysyvän intellektuaalisen toiminnan aikaa ja ehdottoman lepoajan tarvetta, on kuitenkin 90 ja 120 minuutin välimaastossa. Tämä tarkoittaa sitä, että onnistumme suorittamaan tehtävän tehokkaasti tämän ajanjakson aikana, jonka jälkeen älylliset toiminnot laskevat merkittävästi. Siksi lepääminen onkin välttämätöntä.

Samoin May 8 -tekniikka on onnistunut vahvistamaan, että työnteon ensimmäiset 220 minuuttia ovat kaikkein produktiivisimpia. Tämä on se hetki, jolloin kaikkein monimutkaisimmat toiminnot kannattaa suorittaa. Sitten loppupäivän aikana älyllinen suorituskykymme alkaa laskea vähitellen. Kuinka soveltaa tätä tekniikkaa päivittäin niin, että pystyisimme optimoimaan suorituskykymme? Lue alta lisää.

Ratkaiseva työpäivän alku

Meillä on 210 minuutin kulta-aika päivän alussa. On erittäin tärkeää, että olemme tietoisia tästä, jotta emme tuhlaisi tätä aikaa. Monet aloittavat työpäivänsä lukemalla päivän uutisia, vastaamalla sähköposteihin tai vuorovaikuttavat sosiaalisessa mediassa. Pohdintaa: Ehkä vietämme päivän parhaan mahdollisen suorituskyvyn hetket toimintoihin, jotka eivät sitä ansaitse?

Ihanteellisinta olisi aloittaa päivä suorittamalla kaikkein monimutkaisimmat tehtävät, jotka vaativat eniten luovuutta. Meillä on noin kolme ja puoli tuntia aikaa hyödyntää tämä hetki. Tällöin parasta olisi tehdä seuraavat asiat:

• Ensimmäiseksi: aivojen lämmittely. Aivot tarvitsevat myös lyhyen lämmittelyn ennen kuin ne alkavat toimia kunnolla. Ensimmäinen asia on suunnata 10 minuuttia aivojen lämmittelyyn. Ihannetapauksessa päivän työt olisi suunniteltu jo edellisen päivän aikana, jolloin päivän suunnitelma voidaan tarkastaa näiden ensimmäisten 10 minuutin aikana.
• Toiseksi: monimutkainen tehtävä. Tämä hetki kestää 60 minuuttia, jolloin sinun on keskityttävä kaikkein monimutkaisimpiin tehtäviin. Eli toisin sanoen niihin tehtäviin, jotka vaativat suurta keskittymistä tai luovuutta.
• Kolmanneksi: tauko. Seuraavana tulee 10–15 minuutin tauko. Tähän kuuluu seisaalleen nouseminen, jalkojen venyttäminen ja sellaisen aktiviteetin harjoittaminen, jolla ei ole mitään tekemistä työsi kanssa.
• Neljänneksi: kultainen vaihe. Toinen 60 minuutin aika työlle. Nämä ovat päivän produktiivisimpia hetkiä. Näiden hetkien avulla voit saattaa toisessa vaiheessa aloitetun työn loppuun tai aloittaa uuden.
• Viidenneksi: rauhoittumiseen suunnatut tehtävät. Tämän syklin viimeisten 10 minuutin aikana sinun tulisi suunnata huomiosi  yksinkertaisten tehtävien suorittamiseen, jotka eivät vaadi suurta keskittymistä.

Aika, joka työpäivästä jää jäljelle

Ihanteellisessa tapauksessa näiden kolmen ja puolen tunnin kuluttua koittaa lepohetki. Suurimmassa osassa tapauksista tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jolloin meidän täytyy jatkaa päivän toimintojen suorittamista. Tämän korkeamman produktiivisuuden ensimmäisen vaiheen jälkeen meidän olisi kuitenkin keskityttävä työhön toisella tavalla.

Toisen 10 tai 15 minuutin tauon jälkeen tulisi aloittaa uusi 210 minuutin jakso. Tässä uudessa vaiheessa aivoja ei tosin tarvitsee enää lämmitellä ja meidän on keskityttävä fyysisellä komponentilla varustettuihin mekaanisiin tehtäviin, jotka voivat auttaa meitä saamaan takaisin sen aktivoinnin, joka on jo alkanut laskea. Ajatuksena on suorittaa 40 minuutin mittaisia tehtäviä, joita seuraavat 10 minuutin mittaiset tauot.

On selvää, että kaikki eivät voi soveltaa May 8 -tekniikkaa näin tiukalla tavalla. Ihanteellista olisikin tämän tekniikan mukauttaminen omaan tilanteeseen. Totuus on se, että tämän tekniikan käytön jälkeiset tulokset ovat uskomattomia. Uskalla siis kokeilla tätä tekniikkaa – et tule todennäköisesti katumaan!

Huomio: Tässä artikkelissa jaettu tekniikka ei ole sääntö, joka toimii kaikille. Yksilölliset erot vaikuttavat tämän tekniikan soveltamiseen, joten riittävän tärkeää olisi ottaa käyttöön artikkelin jakama logiikka, ei niinkään sen tiukka suunnittelu. Jokaisen tulisikin säätää tätä tekniikkaa esimerkiksi sen päivän hetken mukaisesti, jolloin kukin tietää olevansa kaikkein aktiivisimmillaan.