Masennusta vastaan taisteleminen on tapa voittaa köyhyys

On mielenkiintoista, ettei onnellisuuteen, köyhyyteen, masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvää tutkimusta tehneet psykologit vaan ryhmä taloustieteilijöitä, jotka selvittivät kuinka nämä muuttujat vaikuttavat elämänlaatuun. Nämä tutkijat löysivät yhteyden erilaisten henkisten sairauksien ja köyhyyden välillä.

London School of Economics Englannissa teetti tutkimuksen, jossa käytettiin esimerkkiväestönä 200 000 ihmisen ryhmää ympäri maailmaa. Sitä johti Richard Layard, joka on elämänlaatua ja onnellisuutta käsittelevien aiheiden asiantuntija. Yksi hänen olettamuksistaan oli että onnellisuus yhdistetään ennemmin psykososiaalisiin tekijöihin kuin tulotasoon, jota tutkimus myös todisti.

“Köyhyys ei tule koska varallisuus laskee, vaan koska halut kasvavat.”

-Platon-

Kaiken kaikkiaan tutkimus kuitenkin osoitti jotakin, minkä Layard tiivisti yhteen lauseeseen: “Masennuksen ja ahdistuneisuuden torjuminen olisi neljä kertaa tehokkaampaa kuin köyhyyden torjuminen.” Tämä lause sai paljon kritiikkiä osakseen. Jotkut ajattelivat että hän vain kannatti köyhyyttä vastaan taistelemisen vähentämistä. On kuitenkin helppo huomata kuinka köyhyys syntyy tietyistä henkisistä sairauksista, kuten esimerkiksi masennus.

Masennuksen ja köyhyyden välinen suhde

Masennuksesta kertovat luvut ovat hälyyttäviä ympäri maailman. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi että 1 ihminen 10:stä tässä maailmassa kärsii vakavasta masennuksesta ja 1 henkilö 5:stä on kärsinyt siitä vähintään kerran elämässään. Mutta kuinka masennus liittyy köyhyyteen?

Perinteisesti se on nähty seuraavalla tavalla: köyhyys tulee, kun on taipumusta masennukseen. Tämä tulee olettamuksesta että jos ei ole tarpeeksi rahaa selviytyäkseen ilman uhrauksia, johtaa se masennukseen. Tämä kuulostaa melko loogiselta ensin.

Mutta tutkimukset, kuten esimerkiksi Layardin johtama, osoittavat että on ihmisiä jotka eivät tulojensa tuplaamisesta huolimatta ole siltikään kasvattaneet onnellisuutensa tasoa. On myös helppo nähdä että korkean kulutuksen mailla, kuten Japanilla, on myös korkeat masennustilastot. Sitä vastoin useat Latinalaisen Amerikan maat, joissa köyhyystilastot ovat korkealla, ovat onnellisimpien maiden listan kärjessä.

Mitä me tiedämme on se, että masennus rasittaa ihmisiä, perheitä ja maita. Ihmiset jotka ovat masentuneita ovat vähemmän tehokkaita ja ovat useammin poissa töistä. Heidän myös täytyy lopulta tukeutua sosiaaliavustuksiin selviytyäkseen sairaudestaan tai löytääkseen ratkaisun työnteon mahdottomuuteen. Inter-American Development Bank (IDB) on osoittanut, että peräti 4 % maiden BKT:sta käytetään henkisistä ja tunneperäisistä ongelmista huolehtimiseen.

Henkiseen terveyteen sijoittaminen on sijoittamista taloudelliseen vaurauteen

On helppo ymmärtää että sillä vähyydellä millä jotkut ihmiset elävät on heihin suuri tunneperäinen vaikutus. Niissä olosuhteissa on helppo ajautua masennukseen. Kuitenkaan IDB:n mukaan köyhyys itsessään ei aiheuta masennusta, vaan tasa-arvottomuus. On surullista elää todellisuudessa, jossa toiset elävät ylettömyydessä, kun taas toiset äärimmäisessä köyhyydessä.

Tietenkin eläminen kulutusyhteiskunnassa on toinen vaikuttava tekijä. Kyky tuhlata rahaa nähdään usein onnellisuuden lähteenä. Ihmiset ajattelevat että ollessaan kykeneväisiä ostamaan asioita huolehtimatta tuhlaamasta liikaa, johtaa sisäiseen rauhaan ja hyvinvointiin. On kuitenkin satoja tuhansia ihmisiä joilla on onni tuhlata rahaa milloin haluavat, ja jotka silti ovat masentuneita.

Tie masennuksesta köyhyyteen näyttää paljon ilmeisemmältä kuin toisin päin. Ihmiset jotka ovat henkisesti terveitä ja motivoituneita voivat käsitellä tarpeitaan määrätietoisesti ja energisesti. He löytävät töitä helpommin eivätkä tee päätöksiä, jotka kylvävät siemenet pitkäaikaiseen köyhyyteen.

He onnistuvat esimerkiksi todennäköisemmin välttämään epätoivottuja raskauksia. Näin ollen taloustieteilijät korostavat henkiseen terveyteen sijoittamisen tärkeyttä kaikkien muiden köyhyyttä vastaan taistelevien asioiden lisäksi.

Henkistä terveyttä ei voi saavuttaa rahalla eikä sitä myöskään menetetä rahan puutteesta. Ongelma ilmenee syvemmällä. Siinä on kyse kulutusyhteiskunnan määräyksistä, missä tullakseen joksikin täytyy omistaa paljon. Henkiseen terveyteen sijoittaminen ei tarkoita sitä että koulutetaan enemmän psykologeja tai avataan lisää sairaaloita. Siinä ennemminkin kannustetaan löytämään aikoja ja paikkoja, joissa ihmiset voivat olla yhteydessä aidon todellisuuden kanssa, eikä sen jonka näemme älypuhelinten ruudun ja ahdistuneisuuden suodattamina. Ja tietenkin rakentamaan elämäämme terveellisemmällä tavalla.