Maailma maskin takaa: psykologinen vaikutus

21 toukokuu, 2020
Maskin käyttö arjessa saa maailman näyttämään erilaiselta. Tämä outo väline, paitsi että se on epämukava, suodattaa joskus havainnointiamme tämänhetkisestä todellisuudesta pohtiessamme, mitä tuleekaan tapahtumaan tulevaisuudessa. Mikä vaikutus on siis sillä, että katsomme maailmaa maskin takaa?

Hygieniamaski, kirurginen maski, FFP1, FPP2, FPP3… Kieltämme on “rikastettu” termeillä, joita emme olisi koskaan toivoneet joutuvamme opettelemaan. Nykyinen todellisuus kuitenkin sanelee kieltämme ja sillä on myös ilmiselvä psykologinen vaikutus. Olemme alkaneet nähdä maailman maskin takaa, ja näyttää siltä, että tämä tulee olemaan säännöllinen osa elämäämme vielä pitkän tovin.

Joidenkin ihmisten mielestä meidän tulisi noudattaa “aasialaisten esimerkkiä”, eli matkia japanilaisia, kiinalaisia ja korealaisia heidän tavassaan käyttää säännöllisesti hengityssuojaimia tartunnan välttämiseksi. Tälle laajalle ihmisryhmälle se ei suinkaan ole mikään velvoite tai uusi tottumus, vaan itse asiassa seurausta jostakin, joka on juurtunut osaksi heidän kulttuuriaan jo kauan aikaa sitten.

Yhdeltä osin he katsovat kunnioituksen puutteeksi jo sen, että tavallisesta flunssasta kärsiessä tartuttaa muita oleskelemalla samoissa tiloissa. Toinen tekijä on isojen aasialaiskaupunkien saastuneisuus tai hyvin hienojakoiset hiekkapartikkelit, joita joskus saapuu Gobin autiomaasta. Hengityssuojainten käyttö on normaali osa heidän arkeaan.

Sitä vastoin läntisessä maailmassa sana “maski” on jotain mikä on saanut aikaan paniikkia ja epäluuloa, kun olemme kuulleet virallisten tahojen ristiriitaisia viestejä siitä, suositellaanko niitä yleisväestön käyttöön vai ei. Nyt olemme alkaneet nähdä, että siitä tulee tuttu ja tarpeellinen väline tulevina päivinä.

Maailma maskin takaa näyttää erilaiselta

Maailma maskin takaa: millainen vaikutus sillä on meihin?

Maailma maskin takaa ei näytä samanlaiselta. Sen käyttäminen on epämukavaa, outoa ja epäsopusoinnussa normaalin arkielämämme kanssa. Eikä se johdu pelkästään itse maskista, vaan siitä että se on saapunut elämäämme suojakäsineiden, käsidesin ja joissakin tapauksissa jopa suojavisiirin kanssa.

Tämä terveystyöntekijöille niin arkipäiväinen esine on nyt perustavanlaatuinen ja oleellinen väline myös meille muille, sillä se luo esteen, joka auttaa suojelemaan itse elämää.

Mitä tulee niihin, jotka eivät ole osa sankarillista terveydenhuoltopalveluamme, heidän arkielämänsä on muuttunut monin eri tavoin. Myönnettäköön, että maskit ovat metafora tämänhetkiselle pandemialle. Ne ovat symboli, joka on seuranamme näinä päivinä ja joka on muuttanut todellisuuttamme kaikin tavoin. Kaikella tällä on syvä psykologinen vaikutus elämäämme.

Epävarmuus ja pelko: Mitä jos en käytä maskia? Mitä jos en saa ostettua sellaista? Mitä jos se ei suojaakaan minua?

Epäilykset, huolet ja pelot. Nämä ovat seuranamme arjessamme ja lisäävät ahdistusta hyvin monissa ihmisissä. Pelko koronaviruksen tarttumisesta saa meidät tekemään suojatoimenpiteitä, jotka ulottuvat käsihygieniaa ja sosiaalista etäisyydenottoa pidemmälle.

Jos ensin olimmekin haluttomia käyttämään niitä, sosiaalinen paine ja se, että muiden ihmisten näkee peittävän niillä kasvonsa, on synnyttänyt meissäkin “tarpeen” ostaa niitä. Mutta tyhjät apteekkien ja kauppojen varastot lisäävät vain entisestään levottomuutta, pelkoa ja pakkomiellettä niiden hankkimisesta.

Koska niitä on tällä hetkellä myynnissä niin niukasti, moni on alkanut valmistaa niitä itse. Kotitekoisen maskin käyttö herättää meissä kuitenkin vielä enemmän ahdistusta. Miksi? Koska pelkäämme, että se on hyvin heikko suoja ja että emme ole kunnolla suojattuina. Tämä voi aiheuttaa ahdistusta joissakin tilanteissa.

Todellisuutemme on muuttunut: maailma maskin takaa

Maailman katsominen maskin takaa jättää jäljen mieleemme ja on meille merkki siitä, että kaikki on muuttunut. Nyt aina kun poistumme kotoamme, mietimme pitäisikö meidän kantaa mukanamme myös maskia puhelimen, lompakon ja avaimien lisäksi. Olipa se hygienia-, kirurginen tai FPP3-maski, elämä ei näytä enää samalta; kaikki näyttää oudon vääristyneeltä.

Tiedämme, että kaikki tämä tulee olemaan väliaikaista. Uskomme, että jonkin ajan päästä tämä niin yllättäen saapunut virus menettää virulenssiaan. Oletamme, että tutkijat kehittävät hoitoja ja rokotteita sen torjumiseksi ja auttaakseen meitä mahdollisimman paljon palaamaan takaisin normaaliin elämäämme.

Maskin sisällyttäminen arkeen on kuitenkin osoituksena itse viruksen läsnäolosta. Se tekee siitä ilmeistä ja muistuttaa meitä siitä, että meidän on “suojeltava itseämme tältä viholliselta”.

Tällä todellisuudella voi olla erilainen vaikutus meihin kaikkiin. Jotkut ihmiset tulevat hyväksymään sen normaalina, mutta toiset asettavat maskit naamalleen tuntien ahdistusta ja epämukavuutta, kyvyttöminä tottumaan tähän uuteen tapaan.

Maskin käyttö vaikuttaa meihin psykologisesti

Maskit eivät pysäytä pandemioita, mutta ne suodattavat pelkoa

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom on sanonut olevansa huolissaan siitä, miten valtavan paljon yleisväestössä käytetään kirurgisia maskeja. Tämä niiden lähes epätoivoinen etsintä merkitsee sitä, että niitä todella tarvitsevat saattavat jäädä ilman.

Lähes joka maan teollisuudessa on kuitenkin alettu valmistaa niitä. Pian olemme omavaraisia niiden suhteen ja niitä löytyy taas helposti apteekeista. Emme kuitenkaan voi sivuuttaa sitä ilmiselvää tosiasiaa, että maskit eivät pysäytä pandemioita. Ne eivät pysäytä tätä virusta sataprosenttisesti itsestään. Ne kuitenkin suodattavat pelkoamme.

Maailma maskin takaa näyttää oudolta ja huomattavan erilaiselta. Valtaosa ihmisistä kuitenkin haluaa ja tarvitsee sitä tunteakseen vähemmän huolta ja jotta heillä olisi taas yksi suojatoimenpide lisää kaikkien niiden muiden lisäksi.

Emme tiedä, kuinka kauan tämänhetkisen pandemian vaikutukset tulevat kestämään. Emme tiedä sitäkään, onko suojamaskien käyttäminen väliaikaista vai onko meidän vain totuttava käyttämään niitä vastaisuudessa tiettyinä hetkinä ja tietyissä tilanteissa.

Oli miten oli, yhtä asiaa ei voi kiistää: elämä muuttuu mitä yllättävimpinä hetkinä, ja meidän on varauduttava sopeutumaan uusiin tilanteisiin.