Linssitumake: oppimisen ja motivaation keskus
Hermostomme on täynnä ihmeellisyyksiä, ja yksi niistä on linssitumake. Se on aivokuoren alainen rakenne, joka on muun muassa motivaation ja oppimisen keskus. Linssitumakkeesta puhuessamme emme kuitenkaan viittaa johonkin tiettyyn rakenteeseen, vaan pikemminkin joukkoon eri rakenteita.
Tässä artikkelissa esittelemme tähän tumakkeeseen liittyvät osat, piirteet ja toiminnot. Kerromme myös yleisimmistä linssitumakkeeseen liittyvistä ongelmista ja niiden seurauksista. Aloitetaan!
Mitkä ovat linssitumakkeen eri osat?
Ensinnäkin linssitumake saa nimensä siitä, että se on linssin muotoinen. Se sijaitsee aivosaarekkeen alapuolella ja siinä on kolme osaa, jotka jaetaan pääasiassa kahteen rakenteeseen “Neuroscience: Exploring the Brain” -teoksen (kirjoittaneet Bears, Connors ja Paradiso) mukaan. Nämä kaksi rakennetta ovat:
- Aivokuorukka (putamen). Muodoltaan pyöreä ja tumakkeista uloin. Yhdistyy mustatumakkeeseen ja linssitumakkeen palloon, mikä mahdollistaa tiedon kulun tyvitumakkeiden, aivokuoren ja talamuksen välillä.
- Linssitumakkeen pallo (globus pallidus). Jakautuu kahteen osaan: ulkoinen (eli lateraalinen) ja sisäinen (eli mediaalinen). Saa tietoa aivojuoviosta ja projisoituu talamukseen ja tätä kautta aivokuoreen.
Näin ollen voidaan sanoa, että linssitumake on kahden rakenteen liitto. Se koostuu harmaasta aineesta, on kiilamainen ja kiinnittynyt sisäiseen ja ulkoiseen kapseliin. Siellä on etenkin GABA-välittäjäaineita, asetyylikoliinia ja enkefaliinia.
Mitä muita osia tyvitumakkeisiin kuuluu linssitumakkeen lisäksi?
- Aivojuovio
- Mustatumake
- Häntätumake
- Makaava tumake
- Subtalaaminen tumake
Nämä ovat keskenään kytköksissä olevia tumakkeita, jotka sijaitsevat limbisen järjestelmän ja kolmannen aivokammion ympärillä. Niiden tehtäviin kuuluvat suunnittelu, integrointi, liikkeiden hallinta, oppiminen ja motivaatio. Muista, että vaikka aivojen jokainen osa on oma anatominen alueensa, ne eivät osallistu pelkästään yhteen ainoaan toimintoon.
Linssitumakkeen tehtävät
Linssitumakkeella on monia erilaisia tehtäviä, joista tärkeimmät ovat:
- Motivaatio. Integroi informaation, yhdistäen tiedot ja ärsykkeet toisiinsa. Eikö olekin hämmästyttävää?
- Oppiminen. Liittyy ennen kaikkea proseduraaliseen oppimiseen. Osallistuu kategorisointiin, jonka kautta helpottaa tiedon jäsentämistä. Osallistuu myös taitojen omaksumiseen ja parantamiseen.
- Liikkeet. Liittyy liikkeiden automaatioon osallistumalla eri prosesseihin, kuten tottumiseen. Sillä on oma tehtävänsä myös ryhdin pitämisessä ja liikkeiden koordinaation hallinnassa. Aivokuorukka käsittelee kasvojen ja raajojen lihasliikkeitä.
Näiden tehtävien suorittamiseksi linssitumake muodostaa yhteyksiä aivokuoreen ja talamustumakkeisiin. Tämä yhteys voi olla kaksisuuntainen.
Linssitumake ja siihen liittyvät häiriöt
Linssitumake voidaan yhdistää subkortikaalisiin dementioihin, esimerkkinä Parkinsonin taudin ja Huntingtonin taudin aiheuttamat dementiat. Nämä ovat yhteydessä kyvyttömyyteen tai vaikeuteen koordinoida ja suorittaa liikkeitä, ja niihin liittyy eksekutiivisten toimintojen ja muistitoimintojen häiriöitä.
Tämä tumake yhdistetään myös psykomotorisiin häiriöihin. Yksi esimerkki tästä on jälleen Parkinsonin tauti, sillä se vaikuttaa tyvitumakkeisiin. Linssitumake liittyy myös muihin liikehäiriöihin, kuten ataksiaan, Touretten oireyhtymään ja muihin tic-oireisiin.
Linssitumake voi lisäksi olla mukana joissakin psyykkisissä häiriöissä, kuten pakko-oireisessa häiriössä, sillä sekä häntätumake että aivokuorukka ovat yliaktivoituneina. Lisäksi linssitumakkeen epänormaalilla toiminnalla näyttäisi olevan vaikutusta myös aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön (ADHD), koska se vaikuttaa motivaatioon ja oppimiseen sekä edesauttaa tic-oireiden syntyä.
Linssitumake on siis tiivistettynä oleellinen rakenne. Olemme nyt nähneet, että se osallistuu moniin erilaisiin tehtäviin, kuten motoriset taidot ja keskittyminen. Tämän lisäksi se auttaa meitä käsittelemään tietoa jäsentyneemmin, mikä tehostaa oppimista. Linssitumakkeen muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme ja tätä myötä elämänlaatuumme.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Bear, M. F. Connors, B. W., PAradiso, M.A. Nuin, X.U., Guillén, X.V & Sol Jaquotor, M.J. (2008). Neurociencias la exploración del cerebro. Wolters Kluwer/Lippicott Williams & Wikins. Kandel, E. R., Schwartz, J. H., & Jessel, T.M. (2001). Principios de neurociencia. Madrid: McGrawHill Interamericana.