Lakkaa elämästä elämääsi muille

10.6.2016 en Psykologia 783 Jaetut

Jos laskisimme yhteen jokaisen ajatuksen, joka kulkee pään läpi yhden päivän aikana, olisi se lähes mahdoton tehtävä. Jokainen ihminen ajattelee lähes 70 000 ajatusta joka päivä, ja suurin osa niistä koskee tarpeitamme ja tekojamme.

Oma onnemme, mielihyvämme ja ongelmamme ovat niitä asioita, joihin käytämme eniten ajatteluaikaa. Mietimme siis paljon itseämme. Voi olla, että suuri osa ajatuksista koskee myös läheisiä: perhettä, ystäviä ja puolisoa. Saatat kuluttaa aikaasi ajattelemalla yhteisiä suunnitelmia, konflikteja ja toisten tekoja ja sanoja.

Toki myös pieni osa ajatuksista on täysin ”hyödyttömiä” ja arkipäiväisiä. Monet ajatukset liihottavat mielestä ulos hetkessä ja korvautuvat toisilla ajatuksilla. Aivot täyttyvät päivittäisistä askareista ja menoista.

Nainen kaupungissa miettii ollako itsekäs

Mitä tapahtuu, kun omistamme enemmän aikaa muille kuin itsellemme

Joskus kaikki ajatuksemme kohdistuvat muihin ihmisiin ja ympärillämme tapahtuviin asioihin. Jätämme itsemme toiselle sijalle murehtiessamme ja huolehtiessamme muista. Etenkin vanhemmat voivat huomata tämän itsessään, kun lapsi kokee vastoinkäymisiä tai joutuu ongelmiin: vanhempi asettaa lapsensa aina ajatustensa etusijalle.

Joskus oma mielemme ja omat aivomme voivat kärsiä siitä, että henkilökohtaisille ongelmille ja ajatuksille ei ole enää tilaa täyteen ahdetuissa aivoissa. Jos mietimme paljon sellaisia asioita, jotka eivät liity meihin mitenkään tai joihin emme voi vaikuttaa, aivot ahdistuvat.

Negatiiviset ajatukset ja tunteet kohdistuvat usein omaan itseen: ”Ymmärrettiinköhän minut nyt väärin?” ”Se on minun vikani, minun olisi pitänyt käyttäytyä toisin,” tai ”Olen itsekäs, kun en voi tarjota apuani aina kun sitä pyydetään.” Tällaiset ajatukset saavat olomme joskus surkeaksi, ja ne liittyvät usein muihin ihmisiin ja heidän odotuksiinsa.

Oppeja lapsuudesta

Koko elämämme ajan, etenkin lapsuudessa, altistumme opettaville viesteille, kuten ”muiden kanssa täytyy jakaa” tai ”ole kiltti ja hyvä muille” tai ”ole mukava ja tee muut onnelliseksi.”

Meille syötetään näitä viestejä varhaislapsuudesta lähtien ja ne muodostavat pohjan arvoillemme ja uskomuksillemme, jotka seuraavat meitä läpi elämän. Aikuisuudessa näiden ohjeiden seuraaminen hankaloituu huomattavasti.

Edellä mainitut esimerkit eivät ole pyyntöjä, ne ovat käskyjä. Ne pakottavat meitä käyttäytymään tietyllä tavalla. Emme ole enää lapsia. Muutumme nopeasti ja mielipiteemme muuttuvat myös, itsenäisyys on tärkeää, samaten vapaa ajattelu. Riitelemme, olemme eri mieltä asioista ja väittelemme toisista asioista. Päätämme itse, mikä on meille hyväksi, vanhemmat eivät sitä enää tee. Lapsuuden opit eivät välttämättä toimi enää aikuisuudessa. Kaikille ei tarvitse olla kiva, eikä kaikista kohtaamista ihmisistään tarvitse pitää.

Vanhempien lapsilleen opettamat asiat painottavat usein kiltteyttä ja hyvää käytöstä, mukautuvaisuutta ja tottelemista. Tosielämässä näillä kyvyillä on paikkansa, mutta toisinaan on oltava itsevarma, olla välittämättä säännöistä ja kulkea omaa polkuaan: miten muuten luotaisiin uusia keksintöjä, uraauurtavia tutkimuksia ja uutta tietoa? Vahempien ohjeistus jättää hyvin vähän tilaa terveelle itsekkyydelle. Se mitä tarkoitetaan itsekkyydellä, kiltteydellä ja tottelulla vaihtelee perheestä toiseen.

Surullinen kasvipoika

Itsekkyyttä voi olla vaikea määritellä. Onko itsekkyys hyvästä vai pahasta? Mitä on terve itsekkyys?

Ajattele itseäsi, ole itsesi prioriteetti

Muinaiset roomalaiset käyttivät sanaa ”itsekäs” kuvaamaan itsensä toteuttamista, itsenään olemista. Jokaisella meistä on oma käsityksemme siitä, mitä itsekkyys tarkoittaa, ja usein luokittelemme sen hyvään ja pahaan.

Joskus voit kokea olevasi pahalla tavalla itsekäs ja tunnet huonoa omaatuntoa. Saatat rankaista itseäsi, kun koet käyttäytyneesi itsekkäästi. Joskus jäämme oman logiikkamme vangiksi, kun syynäämme omaa käyttäytymistämme ja etsimme siitä vikoja. Lopulta päädymme tuhlaamaan paljon aikaa, voimaa ja resursseja sellaisiin ihmisiin, joista ei ole meille mitään positiivista hyötyä elämässä vain syyllisyyden- tai vastuuntunnosta. Pelkäämme olevamme itsekkäitä, jos pistämme negatiivisen ihmissuhteen poikki. Pelkäämme itsekkyyden seurauksia. Emme uskalla poistua polulta, jonka luulemme itse itsellemme luoneen.

Kun tutkit näitä viestejä rauhallisesti ja tyynesti, voit huomata, missä menit vikaan. Tarvitset aikaa itsellesi, ansaitset olla onnellinen ja ajatella itseäsi ennen muita. Sinun ei tarvitse aina jakaa omastasi muiden kanssa.

Terve itsekkyys on hyvästä. Terve itsekkyys tarkoittaa, että rakastat ja arvostat itseäsi.

UUTISIA VERKOSSA